Talouden ilmiöiden takana
Finanssimaailma-blogi käsittelee ajankohtaisia talouden ja markkinoiden tietoja, ilmiöitä ja uutisia. Tältä sivulta löydät tuoreimmat Nordean ekonomistien, analyytikoiden ja muiden asiantuntijoiden kirjoitukset.
Den här sidan finns tyvärr inte på svenska.
Stanna kvar på sidan | Gå till en relaterad sida på svenskaInflaatio on puhuttanut tänä vuonna paljon ja puhuttaa edelleen. Monet sijoittajat pelkäävät sijoitustensa arvon romahtavan tästä syystä. Sijoittaja ei kuitenkaan ole aseeton inflaatiopeikkoa vastaan, vaan keinoja salkun suojaamiseen löytyy.
Me sijoitusalan ammattilaiset puhumme hajauttamisesta kyllästymiseen asti. Emme tee sitä, koska se on mantra, jota meidän on käsketty toistaa, vaan siksi, että rohkea hajautus pelastaa sijoittajan monelta huolelta – myös inflaatiolta. Tämän osoittaa selkeimmin yksinkertainen esimerkki.
Ajatellaan, että sijoittaja omistaa kokonaisuudessaan yhtiön, joka tuottaa kartonkia ja paperia, joiden raaka-aineista tärkein on sellu. Toisin kuin monet suomalaiset metsäyhtiöt, esimerkin yhtiö ei tuota itse sellua vaan ainoastaan jalostaa siitä kartonkia ja paperia. Sellun hinnan nousu kasvattaa siten tämän yhtiön kustannuksia ja vaikka lopputuotteiden hinnat usein nousevat raaka-aineiden mukana, ne eivät välttämättä nouse riittävästi kattaakseen kustannustason nousun.
Kuvitellaan myös, että esimerkkiyhtiöllämme on vain yksi toimittaja, joka valmistaa sellua pelkästään tämän yhtiön tarpeisiin. Jos sijoittajamme vaihtaisi puolet paperi- ja kartonkivalmistusyhtiön osakekannasta puoleen selluyhtiön osakekannasta, hänen osakesalkkunsa koostuisi jatkossa puolikkaasta paperi- ja kartonkiyhtiöstä, jonka kustannuksiin sellun hinnan nousu vaikuttaa nostavasti. Samalla hän kuitenkin omistaisi myös puolet sellua valmistavasta yhtiöstä, jonka liikevaihtoon sellun hinnan nousu vaikuttaa täsmälleen yhtä paljon nostavasti. Koska ensimmäisen yhtiön kustannustaso nousee täsmälleen saman verran kuin jälkimmäisen liikevaihto, hajauttamalla pelkästä sellua jalostavasta yhtiöstä myös sellua tuottavaan, esimerkkimme sijoittaja on poistanut salkustaan sellun hintaliikkeisiin liittyvän riskin kokonaan.
Kunhan muistaa hajauttaa riittävän rohkeasti, osakemarkkinoille sijoittaneen ei kannata hirveästi hätkähdellä inflaation kiihtymisestä. Kuluttajina harmittelemme tietysti hintojen nousua, mutta keskustelussa herkästi unohtuu, että maksamme näitä nousseita hintoja yrityksille, joiden liikevaihto vastaavasti kasvaa. Tämä taas kasvattaa yritysten tuloksia. Koska voitollisen yhtiön liikevaihto on euromääräisesti kustannuksia suurempi, kustannusten pitää kasvaa prosentuaalisesti enemmän kuin liikevaihdon, jotta hintojen nousun vaikutus tulokseen olisi negatiivinen. Lisäksi osa yritysten kustannuksista on tästä näkökulmasta kiinteitä eli niihin inflaatio ei vaikuta ainakaan välittömästi.
Osakkeista parhaiten inflaation kynsissä pärjäävät tyypillisesti yhtiöt, joiden tuloskehitys on ollut pitkään vakaata ja kasvu vahvaa ja joiden tuotteet ovat niin haluttuja, että asiakkaat maksavat niistä mielellään vaikka vähän korkeampaakin hintaa. Tällaisia yhtiöitä ovat muun muassa yhdysvaltalaiset teknologiajätit ja jotkut lääketeollisuuden yhtiöt. Suomesta tällaisia yhtiöitä löytyy erityisesti teollisuuden puolelta. Raaka-aineen hintojen noususta taas hyötyvät suoraan energiayhtiöt sekä perusteollisuus. Toisaalta raaka-aineiden hinnat ovat jo nousseet merkittävästi, eikä niiden kannata odottaa nousevan jatkossa ainakaan yhtä voimakkaasti.
Osakemarkkinoiden tuottoja tutkittaessa käykin ilmi, että yhteyttä inflaation ja osakemarkkinoiden nimellistuottojen välillä ei juuri ole. Toisin sanoen hintojen nousuvauhti ei vaikuta olennaisesti pörssikurssien kehittymiseen. Kun tarkastellaan eroja eri maiden osakemarkkinoiden välillä, havaitaan, että itse asiassa nopeampi inflaatio on yhteydessä parempiin tuottoihin paikallisessa valuutassa mitattuna. Tämän selitys on se, että nopea inflaatio tyypillisesti heikentää valuuttakurssia, mikä taas parantaa paikallisten yhtiöiden kilpailukykyä ja nostaa siksi pörssikursseja. Reaalisia osaketuottoja hintatason nousu kuitenkin jonkin verran nakertaa. Lisäksi hintojen noususta saattaa seurata ikävä, itseään ruokkiva kierre, jota keskuspankit paraikaa pyrkivät välttämään. Tämän kierteen lopussa häämöttää myös osakekursseja reippaammin laskeva taantuma, jos kierrettä ei saada kuriin. Tätä odottavan aika voi kuitenkin muodostua melko pitkäksi ja pörssikurssit voivat hyvin tällaisen taantuman seurauksena laskettuaankin olla selvästi nykytasoja korkeammalla.
Selviten inflaatiosta kärsivät itse asiassa kiinteän nimelliskoron joukkolainat. Näiden lainojen kupongit (eli kassavirta) perustuvat lainan ehtoihin. Inflaatio-odotusten noustessa lainojen tuottovaateet nousevat ja kiinteäkorkoisten arvot joutuvat joustamaan alaspäin, jotta sopimukseen perustuvat, kiinteät maksut sijoittajalle tuottaisivat uuden nousseen tuottovaateen. Lyhyesti: korkotason noustessa joukkolainojen arvot laskevat. Kokonaan vaihtoaitioon joukkolainoja ei kannata heivata, sillä tänäkin vuonna on nähty, että inflaation kiihtymisestä ei aina väistämättä seuraa myös inflaatio-odotusten nousua. Lisäksi joukkolainat kuitenkin suojaavat salkkua melko hyvin talouden yllättävän heikkouden varalta.
Osakesijoitusten lisäksi sijoittaja voi käyttää vaihtoehtoisia sijoituksia aseenaan inflaatiopeikkoa vastaan. Erityisesti reaaliomaisuus, kuten kiinteistöt ja metsäsijoitukset, tyypillisesti pärjäävät hyvin myös inflaation kiihtyessä. Pohjoismaissa monien kiinteistöjen vuokrat on sidottu suoraan yleiseen hintakehitykseen, joten niistä saatavat tuotot kasvavat yksi yhteen hintojen noustessa. Hyvin hoidetun metsän arvo taas voi hyötyä hintojen nousun lisäksi kasvavasta ympäristötietoisuudesta, kun uusiutuvista, biohajoavista luonnonvaroista valmistetut tuotteet korvaavat muovia kiihtyvään tahtiin.
Kiinteään omaisuuteen sijoittaminen itse on mahdollista, mutta vaatii huomattavasti enemmän työtä kuin rahoitusmarkkinoille sijoittaminen. Näihin on kuitenkin onneksi tarjolla myös rahastoja, joissa sijoittaja saa myös huomattavasti paremman hajautuksen näiden omaisuuslajien sisällä kuin itse toimiessaan. Lisäksi sijoituspäätöstä tehdessään sijoittajan on hyvä olla valmis pitämään uusia omistuksiaan salkussaan useita vuosia – mieluiten lähemmäs kymmentä vuotta. Hajautushyötyjen kannalta tämä on kuitenkin monessa tapauksessa perusteltua
Finanssimaailma-blogi käsittelee ajankohtaisia talouden ja markkinoiden tietoja, ilmiöitä ja uutisia. Tältä sivulta löydät tuoreimmat Nordean ekonomistien, analyytikoiden ja muiden asiantuntijoiden kirjoitukset.