Siden findes desværre ikke på dansk
Bliv på siden | Fortsæt til en relateret side på danskAlkuvaiheen kasvuyritykset, eli startupit tarvitsevat ympärilleen kansainvälisen ja elinvoimaisen ympäristön, ekosysteemin. Yksi globaalisti kiinnostavimmista keskittymistä, mistä nousee uusia menestystarinoita, löytyy Suomesta.
Startup-yritysten tarvitsema ympäristö, eli ekosysteemi muodostuu monesta asiasta: muun muassa kattavista verkostoista, toimivasta infrastuktuurista, osaavista yrittäjistä, koulutetusta työvoimasta ja enkelisijoittajista, jotka sijoittavat paitsi rahaa myös muuta tukeaan kasvuyrityksiin. Suomeen on kehittynyt erinomainen mikroilmasto startupeille, missä ovat auttaneet myös Business Finland, erilaiset Finnvera-vakuudet ja muut eri tyyppiset rahoitushankkeet ekosysteemin ympärillä.
Nordean kasvuyritysyksikön vetäjä Vesa Riihimäki muistuttaa, että pohja nyt menestyvälle startup-kulttuurille on rakennettu jo vuosikymmeniä sitten.
”Suomi on ollut jo pitkään teknologian ja insinööriosaamisen maa. Täkäläisen ekosysteemin kehittymisessä nimenomaan Nokialla on ollut valtava rooli ̶ eikä pelkästään yhtiön huippumenestyksellä, myös laskulla oli merkitystä. Silloin eri ohjelmien avulla kannustettiin entisiä nokialaisia perustamaan omia yrityksiään muun muassa teknologia-alalle. Paljon hyvää syntyi, mistä sitten alkoi rakentua otollinen ympäristö, joka ruokki myös maailman mittakaavassakin merkittävän startup -kasvuyritystapahtuma Slushin toimivuutta.”
Olemme nyt siellä missä Piilaaksossa oltiin jo valovuosi sitten. Meiltäkin löytyy jo toista tai kolmatta startuppia eteenpäin vieviä sarjayrittäjiä, jotka ovat tehneet yhden tai kaksi onnistunutta irtautumista (exit) jo aiemmin. Kertynyttä varallisuutta on laitettu pääomasijoituksina kiertoon. Näin ekosysteemi kypsyy.
Riihimäki kiittelee, että monen vuoden pohjatyö tuottaa nyt tulosta.
”Vuosi vuodelta esimerkiksi Pääkaupunkiseudulla ekosysteemimme on vahvistunut. Täällä on aktiivisia korkeakouluja ja sen lisäksi lukuisia vahvoja startup-yrityksiä, jotka auttavat toinen toisiaan. Kultahippujen myötä on tullut myös hypeä, mikä on houkutellut entistä enemmän ja vielä kovempaa osaamista. Samalla on saatu myös enemmän yrityksen perustajia. Jopa koronan kiihdyttämä digitalisaation kehitysloikka on tukenut monia yrityksiämme.”
Suomesta on löytynyt jo muutamia yksisarvisia, eli arvoltaan yli miljardin dollarin arvostuksen saaneita, voimakkaasti kasvaneita startup-yrityksiä. Riihimäen mukaan muhimassa on lisää tulevaisuuden suurmenestyjiä. Hän löytää kolme keskeistä syytä, miksi ne pystyvät keräämään pääomaa aiempaa enemmän.
”Olemme nyt siellä missä Piilaaksossa oltiin jo valovuosi sitten. Meiltäkin löytyy jo toista tai kolmatta startuppia eteenpäin vieviä sarjayrittäjiä, jotka ovat tehneet yhden tai kaksi onnistunutta irtautumista (exit) jo aiemmin. Kertynyttä varallisuutta on laitettu pääomasijoituksina kiertoon. Näin ekosysteemi kypsyy.”
”Toinen ajuri ovat viimeisen viiden vuoden aikana tulleet useat jopa yli sadan miljoonan euron kotimaiset venture capital -rahastot, eli startup-yrityksiä rahoittavat pääomasijoitusrahastot.”
Kolmas keskeinen ajuri löytyy kansainvälisistä jättirahastoista. Riihimäki kiittää Slush-tapahtumaa ja muutamia pitkäaikaisimpia pääomasijoitusrahastojamme siitä, että vuosien varrella Suomea on onnistuneesti markkinoitu kansainvälisille pääomasijoittajille. Myös Nordean verkoston kautta saadaan tänä päivänä erinomaisella prosentilla houkuteltua maailman jättirahastoja suljettuihin tilaisuuksiin katsomaan suomalaisia startup-yrityksiä.
”Jos me kotimaisella yhteistyöllä saadaan kokoon 15-20 miljoonan euron rahoituskierros, niin kansainvälisiä verkot laitetaan siinä vaiheessa vesille, kun mennään satojen miljoonien rahoituskierroksia kohti.”
Riihimäki näkee suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtuneen ison muutoksen viimeisen kymmenen vuoden aikana.
”Kuuluisimmista startup-yrittäjistä on tullut eräänlaisia rokkitähtiä. Nykyään yrittäjyys tai startup-yrityksiin työllistyminen on tutkitusti suositumpaa yliopistosta valmistuneiden keskuudessa kuin aiemmin. Positiivinen kierre ja julkisuus ovat ruokkineet ekosysteemiä.”
Riihimäen mukaan startup-yritykset ovat kenties olleet poluntallaajia myös työilmapiirin suhteen.
”Yhteisöllisyys, hyvä tiimityön kulttuuri, innostunut työilmapiiri ja positiivinen yleismeininki on se mitä tulee mieleen, kun miettii satoja yrityksiä, joissa on käynyt paikan päällä.”
Pikatreffitapahtumat ovat avoinna Pohjoismaissa toimiville startupeille – ja sijoittajille kaikkialla maailmassa.
Lue lisää