EKP laski korkoa – mitä se tarkoittaa sijoittajalle?

Euroopan keskuspankki (EKP) ilmoitti torstain kokouksessaan laskevansa ohjauskorkojaan. Maailma ei vielä tänään näytä kovin erilaiselta kuin ennen kokousta, mutta koronlaskusyklin edetessä positiiviset vaikutukset voimistuvat. Miten rahapolitiikan suunnanmuutos kannattaa huomioida sijoitussalkussa?

EKP käänsi suuntaa

Euroopan keskuspankki (EKP) ilmoitti torstaina laskevansa kaikkia kolmea ohjauskorkoaan 0,25 prosenttiyksikköä. Päätös oli odotettu ja hinnoiteltu markkinakorkoihin etukäteen. Seuratuin ohjauskorko eli talletuskorko on muutoksen jälkeen 3,75 prosenttia, mikä on edelleen varsin korkea taso. Jatkoa siis seuraa, vaikka aikataulun suhteen onkin epävarmuutta. Koronlaskujen tahti riippuu ensisijaisesti euroalueen inflaation kehityksestä, mutta merkitystä on myös yleisellä talouskehityksellä sekä Yhdysvaltain keskuspankin rahapolitiikalla. Nordean ennuste on, että EKP laskee ohjauskorkoja tänä vuonna vielä kaksi kertaa ja ensi vuonna neljä kertaa. Ensi vuoden lopussa talletuskorko olisi siten enää 2,25 prosenttia, mikä antaa hyvät suuntaviivat myös euribor-korkojen kehitykselle.

Yllätyksetön koronlasku ei aiheuttanut suurempia reaktioita korko- tai osakemarkkinoilla. Koronnostosyklin kääntyminen koronlaskusykliksi on kuitenkin tärkeä virstanpylväs, joka on pidemmässä juoksussa merkittävä sekä reaalitalouden että sijoitusmarkkinoiden kannalta. 

Korkojen laskun vaikutukset sijoittajalle

Korkojen voimakas nousu vuonna 2022 aiheutti markkinoille sokin, joka painoi tuntuvasti sekä osakkeiden että joukkolainojen arvoja. Useimmat sijoittajat ovat tiedostaneet osakkeisiin sisältyvän arvonlaskuriskin, mutta pitkiin joukkolainoihin sijoittavien rahastojen tuntuva arvonlasku saattoi yllättää, sillä korkorahastojen arvonvaihtelu on yleensä pientä. Onkin hyvä ymmärtää ero lyhyen koron ja pitkän koron rahastojen välillä. 

Keskuspankin rahapolitiikan taitekohta on hyvä hetki tarkistaa sijoitussalkun painotukset. Viime aikoina riskiä kaihtava korkosijoittaja on suosinut määräaikaisia talletuksia tai lyhyen koron rahastoja. Näiden tarjoamat tuotot ovat olleet varsin hyviä ja ennen kaikkea ennustettavia. Korkotason kääntyessä laskuun näiden matalan riskin korkosijoitusten tuotto-odotukset alkavat kuitenkin vähitellen pienentyä. 

Korkosijoitusten painopistettä voikin siirtää vähitellen pitkän koron rahastoihin, kuten valtionlaina- tai yrityslainarahastoihin. Näiden houkuttelevuus suhteessa lyhyen koron rahastoihin kasvaa sitä mukaa, kun EKP:n koronlaskusykli etenee. Mikäli euroalueen inflaatio painuu entisestään lähemmäksi koronaa edeltäviä aikoja, myös pitkät korot tulevat todennäköisesti laskemaan, mikä näkyisi joukkolainojen arvonnousuna.

Korkojen lasku on tyypillisesti positiivista myös osakemarkkinoille. Matalammat korot kiihdyttävät investointeja, mikä puolestaan vauhdittaa talouskasvua. Velanhoitokustannukset pienenevät, mikä tukee asuntovelallisten ostovoimaa ja helpottaa velkaantuneiden yritysten ahdinkoa. Toimialoista suurimpiin hyötyjiin kuuluvat kiinteistö- ja rakennussektori sekä suhdanneherkät teollisuus- ja kulutussektorin yhtiöt. Pankkien korkokate sen sijaan supistuu korkojen laskun myötä, mutta vastapainoksi lainojen kysyntä kasvaa ja luottotappiot pienenevät.

Alemmat korot vaikuttavat positiivisesti myös osakkeiden arvostukseen, kun tulevien kassavirtojen nykyarvo kasvaa. Etenkin kasvuyhtiöiden arvostuskertoimet tyypillisesti nousevat, kun korkotaso laskee.   

Vaikka EKP:n korkopäätöksellä ei ollutkaan välittömästi suuria markkinavaikutuksia, on koronlaskulla  tärkeä psykologinen vaikutus. Pandemian käynnistämä ja Ukrainan sodan kiihdyttämä inflaatiosokki on vihdoinkin väistymässä, mikä mahdollistaa vähitellen korkojen laskun neutraalimmalle tasolle. Tämä tarkoittaa epävarmuuden vähentymistä, mikä on erinomainen uutinen myös sijoittajan näkökulmasta.