Epävarmuus koroista vähenee

EKP:n seuraavaa korkoliikettä arvuutellessa unohtuu helposti, että tarkkaa korkohuippua tärkeämpää on korkeiden korkojen kesto. Jo huipun löytyminen auttaisi poistamaan epävarmuutta tulevaisuuden koroista, vaikka pikaista laskua ei olisikaan edessä.

Suomessakin odotetaan jännityksellä tällä viikolla EKP:n torstain korkopäätöstä. Yleensä muutama päivä ennen EKP:n korkopäätöstä on kohtalaisen hyvin selvillä, onko luvassa koronnosto vai ei. Tällä kertaa tilanne on hyvin toisenlainen. Keskuspankki on kertonut olevansa datariippuvaisessa tilanteessa, jossa korkopäätökset tehdään kokous kokoukselta, eikä se ole halunnut antaa selviä signaaleja siitä, onko nostoja vielä luvassa.

Harvoin EKP:n kokousviikolla odotukset ovat olleet näin vahvasti jakautuneet. Markkinahinnoittelussa koronnoston todennäköisyys on hitusen alle 50 prosenttia. Bloombergin kyselyssä 34 analyytikkoa puolestaan veikkaa taukoa nostoissa ja 30 on noston kannalla. Todennäköisyydet eivät siis poikkea merkittävästi kolikonheitosta.

Torstain jännitysnäytelmästä huolimatta on hyvä pitää mielessä iso kuva. Kun viime vuonna ja tämän vuoden alussa odotukset korkohuipuista heiluivat vahvasti, odotukset ovat viime kuukausina vakiintuneet neljän prosentin tuntumaan. Markkinoilla EKP:n talletuskoron huipuksi hinnoitellaan tällä hetkellä vajaat neljä prosenttia. Bloombergin paneelissa puolestaan yksikään analyytikko ei odota EKP:n talletuskoron nousevan yli neljään prosenttiin. 12 kk:n euriborkaan ei ole tehnyt uusia huippuja yli kahteen kuukauteen. Näiden odotusten valossa suurin kysymys tuntuukin olevan, nostaako EKP vielä kerran vai ei kertaakaan.

Korot eivät laske vielä alkuvuodesta

Isossa kuvassa on huomattavasti merkityksellisempää, kuinka kauan korot pysyvät korkeina kuin se, nostaako EKP vielä kerran vai ei. Julkisuudessa on jo ehditty todeta, että analyytikot odottaisivat koronlaskujen alkavan ensi vuoden maaliskuussa. Todellisuudessa valtaosa analyytikoista odottaa koronlaskujen alkamista vasta tätä myöhemmin, monet vuoden 2024 kesän aikana. Nämä odotukset ehtivät toki muuttua vielä moneen kertaan. Jos jo tämän viikon korkopäätöksen lopputuloksen arviointi tuntuu vaikealta, ei ole realistista ajatella, että varmuus vuoden päähän menevissä ennusteissa olisi kovin suuri.

Tällä erää näyttää siltä, että kävi torstaina mitä tahansa, korkohuippu on todennäköisesti vähintään lähellä – oman näkemyksemme mukaan 12 kk:n euriborin osalta jo takana – mutta pikaisia keskuspankin koronlaskuja tai suurempaa euriborien laskua ei kannata odottaa.

Jo epävarmuuden pieneneminen rauhoittaa

Talouden kannalta kuva siitä, että Suomi kärsii koronnostoista ja korkeammista koroista euroalueen keskiarvoa enemmän, ei ole muuttunut mihinkään. Kuitenkin jo korkojen nousun pysähtyminen ja jonkinlainen varmuus korkohuipun tasosta auttaa poistamaan epävarmuutta ja helpottaa tulevan suunnittelua.

EKP on tuskin valmis signaloimaan koronnostojen päättymistä lähikokouksissa, kun inflaatio on edelleen selvästi tavoitetta korkeampaa. Vaikka korkoja ei enää nostettaisikaan, keskuspankki todennäköisesti korostaa valmiutta nostaa vielä tarvittaessa. Todellisuudessa monia kuitenkin rauhoittaa jo se, että  euribor-koron nousu pysähtyy usean kuukauden ajaksi, mikä viittaa siihen, että korkojen nousu olisi jo päättynyt. Tämä on positiivinen uutinen korkeampia korkoja vastaan taistelevalle Suomen taloudelle.