Beklager...

Denne siden findes ikke på norsk

Bli værende på denne siden | Fortsett til en lignende side på norsk

Haaste koko yhteiskunnalle — kuka maksaa vihreän siirtymän?

Juho Kostiainen

11-02-2022 10:00

Ilmastonmuutoksen hillitseminen on välttämätöntä, mutta vaatii kaikilta toimijoilta mittavia investointeja, joiden hintalapun suuruus riippuu ilmastoteknologian kehitysvauhdista, investointien tuottavuusvaikutuksista sekä suhdannetilanteesta.

Sähkön hinnan viimeaikaisen nousun juurisyyt ovat pääosin epätavanomaisissa sääoloissa ja vain osittain vihreässä siirtymässä. Sähkön hinnan nousun ajurina ovat olleet vähäsateinen ja tuuleton kesä, kylmä loppuvuosi, kaasun saatavuusongelmat ja talouden toipuminen. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksena sähkön kysyntä on kasvanut ja uusiutuvaa energiaa on ollut normaalia vähemmän tarjolla. Sähkö onkin jouduttu tuottamaan fossiilisilla polttoaineilla, kuten maakaasulla ja kivihiilellä, joiden hinnat ovat siten nousseet. Samalla päästöt ovat kasvaneet, mikä on nostanut päästöoikeuksien hintaa Euroopassa, ja siten kohottanut osaltaan sähkön hintaa (kuvio 1). Vain päästöoikeuden hinnannousun voidaan laskea suoraan vihreän siirtymän kustannukseksi, ja sähkön hinta olisikin noussut reilusti myös ilman päästökauppaa. Tarkempaa analyysiä Suomen sähkömarkkinoiden murroksesta täältä

Päästöoikeuden hinnan nousu yli 90 euroon hiilidioksiditonnilta jouduttaa investointeja vihreään siirtymään. Päästöoikeiden hinnan ei odoteta enää laskevan takaisin vielä vuosi sitten nähdyille alle 30€ tasolle, joten osa noususta on jäämässä pysyväksi. Osittain tästä syystä mm. Helen on päättänyt sulkea Helsingin hiilivoimalat etuajassa. Suurin osa Suomen kaukolämmöstä tuotetaan jo nyt uusiutuvalla energialla (Kuvio 2), minkä ansiosta Suomessa lämmityksen hinta on noussut selvästi muuta Eurooppaa vähemmän. Investoinnit päästöttömään energiantuotantoon maksavatkin nyt itseään takaisin ennätysvauhtia.

Vihreä siirtymä synnyttää ylimääräisiä investointikustannuksia, jos käyttökelpoisia tuotantolaitoksia joudutaan ajamaan alas etuajassa. Kustannusten suuruus riippuu uuden vähäpäästöisen teknologian hinnasta, joka laskee koko ajan. Esimerkiksi tuulivoiman investointikustannukset ovat tippuneet viime vuosina niin nopeasti, että investoinnit ovat taloudellisesti kannattavia ilman tukia. Päästöjen lisäksi vihreillä investoinneilla voi olla vaikutusta myös yritysten tuottavuuteen. Jos vihreiden investointien ja energia- tai materiaalitehokkaampien toimintatapojen myötä yrityksen tuottavuus paranee, voi kokonaiskustannus jäädä lopulta selvästi investointikustannusta pienemmäksi. Esimerkiksi öljylämmittimen korvaaminen maalämpöpumpulla maksaa itsensä takaisin matalampina käyttökuluna. Näin investointi ei lisää pitkän aikavälin kustannuksia, vaikka öljylämmitin ei olisi vielä loppuun ajettu.

Kuluttajalle yritysten ylimääräiset investoinnit voivat tarkoittaa kalliimpia hintoja ja pienempää kulutusta, jos tuottavuus ei samalla parane ja nosta siten yritysten palkanmaksuvaraa. Helsinkiläiselle kaukolämmön asiakkaalle jää jatkossa vähemmän varaa muuhun kulutukseen, kun päästöttömän tuotannon investointikustannukset lisätään kaukolämmön hintaan. Ostovoiman alentuessa kulutus pienenee, joten investoinnit syrjäyttävät kulutusta, jos kokonaistuotanto ei kasva investointien ansiosta.

Kokonaistuotanto voi kasvaa vihreiden investointien myötä, vaikka tuottavuus ei kasvaisikaan. Euroalueella on viime vuosina eletty alhaisen kokonaiskysynnän tilanteessa, jossa investointeja on ollut liian vähän. Korkotason ollessa nollassa tai sen alapuolella, ei investointeja ja kokonaiskysyntää ole voitu kiihdyttää korkotasoa alentamalla. Tämän kaltaisessa alikysyntätilanteessa investointeja voidaan periaatteessa kasvattaa ilman, että kulutus vähenee. Voidaan ajatella, että ilman uusia tuulivoimapuistoja niiden rakentajat olisivat työttömänä, jolloin investointi tuo lisää töitä ja tuloja, jotka kompensoivat korkeamman energian hinnan. Näin ollen kokonaiskulutuksen ei välttämättä tarvitse pienentyä investointien kasvaessa, kun koko talouden tuotanto kasvaa työllisyyden parantuessa. Tämä pätee kuitenkin vain silloin, kun talous on potentiaalisen tuotannon alapuolella.

Vihreä siirtymä yhdessä koronasta toipumisen kanssa tarjoavat euroalueella taloudelle mahdollisuuden päästä ulos negatiivisista korkoista. Euroopan komissio on arvioinut, että vihreä siirtymä edellyttäisi 1,5 % BKT:sta suuruisia investointeja vuosittain seuraavan 10 vuoden ajan. Vihreä siirtymä voikin nostaa kokonaisinvestointeja, jolloin investointien suhde säästämiseen kasvaa, joka nostaa niin sanottu luonnollista korkotasoa. Tällöin säästäminen ja investoinnit tasapainottuvat nykyistä korkeammalla korkotasolla, jolloin euroalueen talous voisi päästä ylös ns. likviditeettiansasta.

Valtiolle vihreäsiirtymä tietää verotulojen vähenemistä pitkällä aikavälillä, mikä on päästöihin kohdistuvien verojen tarkoituskin. Polttoaineverotuksen korotus nostaa ensin verotuottoja, mutta verokannustimien ohjaamana kuluttajat vaihtavat nopeammin sähköautoon, jolloin autoilun verotulot pidemmällä tähtäimellä alenevat päästöjen mukana. Sähköautoilija maksaa 17.000 km vuosiajoilla noin 1000€ vähemmän veroja vuodessa kuin bensa- tai dieselkuski. Verotusta pitääkin siten jollain aikavälillä korottaa jossain muualla tai julkisia menoja karsia, jotta julkinen talous saadaan pidettyä tasapainossa. Verojen ja tulonsiirtojen kohdentaminen näyttelee myös suurta roolia ilmastotoimien hyväksyttävyydessä. Pieni lasku elintasossa ollaan valmis hyväksymään, jos lasku jakautuu reilusti kansalaisten kesken. Epäoikeidenmukaiseksi koettu taakanjako on toisaalta omiaan lisäämään ilmastotoimien vastustusta.

Vihreässä siirtymässä pätee vanha sanonta: artisti maksaa. Kustannus on kuitenkin paljon pienempi kuin hinta planeetan elinkelvottomaksi lämmittämisestä. Vihreän siirtymän kustannusten kohdentumista oikeudenmukaisesti tulee kiinnittää huomiota ja tarpeen mukaan säätää vero- ja tulonjakojärjestelmän avulla, jottei kenenkään taakka näissä talkoissa käy liian raskaaksi.

Kuvio 1. Energian hintoja

Kuvio 1

 

Kuvio 2. Kaukolämmön tuotanto Suomessa

Kuvio 2

Talouden ilmiöiden takana

Finanssimaailma-blogi käsittelee ajankohtaisia talouden ja markkinoiden tietoja, ilmiöitä ja uutisia. Tältä sivulta löydät tuoreimmat Nordean ekonomistien, analyytikoiden ja muiden asiantuntijoiden kirjoitukset.

Blogi
Markkinat ja sijoittaminen
Analyysit

Lue lisää