Talouden ilmiöiden takana
Finanssimaailma-blogi käsittelee ajankohtaisia talouden ja markkinoiden tietoja, ilmiöitä ja uutisia. Tältä sivulta löydät tuoreimmat Nordean ekonomistien, analyytikoiden ja muiden asiantuntijoiden kirjoitukset.
Hallituksella on vielä käyttämättä puoliväliriihestä ainakin yksi valttikortti, jolla maanitella kansan luottamusta kasvun luomiseksi. Päätös osakesäästötilin rajoitusten höllentämisestä voisi avata tavalliselle kansalaiselle paremmat vaurastumisen mahdollisuudet tuloluokasta riippumatta. Länsinaapurissa näin on jo tapahtunut.
Kun osakesäästötili tuotiin Suomeen vuonna 2020, yksityisen osakesäästämisen suosio kasvoi merkittävästi ja sijoittaminen piristyi yleisestikin. Mutta oliko vain osakkeisiin rajoitetun osakesäästötilin lanseeraus kuitenkin liian varovainen askel?
Nykyisellään osakesäästötilillä voi tehdä ainoastaan osakesijoituksia, osingot saa tilille verottomana ja sijoittaja voi tehdä kauppaa ilman myyntivoiton verotusta. Rahastot, joita pidetään matalan kynnyksen sijoitustuotteina aloittelijoille ja vähäriskisempinä vaihtoehtoina varallisuuden kasvattamiselle, on jätetty kylmästi osakesäästötilin ulkopuolelle. Myöskään sijoitusmahdollisuutta pörssinoteerattuihin indeksirahastoihin ei ole nykymallilla mahdollistettu.
Osakesäästötili on nykyisellään jäänyt torsoksi
Suora osakesijoittaminen vaatii sijoittajalta suurempaa aloitusvarallisuutta ja huomattavasti aktiivisempaa markkinoiden seurantaa kuin valmiiksi kootuilla rahastoilla. Osakesäästötili jäi siis torsoksi, kun se rakennettiin Suomessa alun perin ehkä turhankin etäälle piensijoittajien ulottuvilta.
Osakesäästötilin rajoitteet hillitsevät myös terveellistä kilpailua sijoitustuotteiden tarjonnassa. Nyt osakesäästötilin voi avata vain yhteen pankkiin kerrallaan. Jos osakesäästötili olisi mahdollista avata useammassa pankissa ja tiliin olisi saatavilla useampia sijoitustuotteita, sijoittajan valinnanvara paranisi ja kilpailu sijoitustuotteissa ja -palveluissa vilkastuisi.
Osakesäästötilin ehtoja kevennettiin vuonna 2023, kun hallitus nosti osakesäästötilin talletusrajaa 50 000 eurosta 100 000 euroon. Uudistus jätti kuitenkin piensijoittajan ilman toivottuja parannuksia. Osakesäästötilin rajoitusten vapauttaminen antaisi mahdollisuuden arkipäiväistää sijoittamista ja tarjota yhä useammalle kansalaiselle vaurastumisen avaimet.
Ruotsissa osakesäästötili on saanut koko kansan vaurastumaan
Ruotsissa vastaavanlainen tili, jota kutsutaan sijoitussäästötiliksi, on käytössä laajalla sijoitusvalikoimalla, rahastot mukaan lukien.
Laajemman sijoitustuotteen säästötili ei vaadi erityistä sijoituslukutaitoa, saati aktiivista seurantaa, ja siksi sijoittamisesta on tullut Ruotsissa koko kansan vaurastumismuoto varallisuusluokasta riippumatta. Ruotsi on Euroopan paras pääomamarkkina – ja vahvaa asemaa pidetään pitkälti juuri sijoitussäästötilin ansiona.
Ruotsissa vaurastuminen onnistuu yhtä vaivattomasti kuin ruotsalaisten rakastama jokapäiväinen fika. Lähes 75 prosenttia ruotsalaisista kasvattaa varallisuuttaan sijoittamalla, kun taas Suomessa niin tekee 35 prosenttia kansalaisista. Koko kansan ulottuville tuotu verohelpotettu sijoitustili olisi tervetullut Suomeenkin.
Osakesäästötilin rajoitusten höllentämisellä ja tuotevalikoiman laventamisella olisi myös merkittävä kansantaloudellinen vaikutus: mitä enemmän tavalliset yksityishenkilöt varallisuusluokasta riippumatta sijoittavat, sitä paremmin heidän varallisuutensa kasvaa. Varallisuuden vahvistaminen kasvattaa luonnollisesti samalla kotitalouksien taloudellista puskuria ja antaa merkittävää joustoa erilaisiin elämäntilanteisiin.
Kotitalouksien paremmat puskurit hellivät myös koko kansantaloutta, sillä ne vähentävät kuluttamisen ja velkaantumisen syklisyyttä. Kun omaa varallisuutta voi tarvittaessa irrottaa elämiseen, mahdollisuudet selvitä ennakoimattomista heikommista taloudellisista kausista ovat huomattavasti paremmat.
Säästää suomalaiset osaavat. Sijoittamalla varallisuus kuitenkin kasvaa 2–3 kertaa paremmin kuin sukanvarressa. Varallisuuden kasvuvauhdin kirittäminen osakesäästötilin avulla voisi parhaimmillaan ratkaista jopa tulevaisuuden eläkehaasteita: Jos esimerkiksi 30–40-vuotias alkaa sijoittaa nyt, eläkeikään mennessä varallisuus ja puskurit ehtivät kasvaa pienemmilläkin lähtösummilla roimasti.