Beklager...

Siden findes desværre ikke på dansk

Bliv på siden | Fortsæt til en relateret side på dansk

Kehysriihi on hallituksen vedenjakaja

21-04-2021 10:56

Kehysriihessä on tällä kertaa kyse valtion velkaantumisen taittamisen keinoista ja aikatauluista. Kehysriihi määrittää mistä Marinin hallituksen talouspolitiikka tulevaisuudessa muistetaan, rakenneuudistuksista vai kasvaneesta velkavuoresta.

Ministerit kokoontuvat jälleen jokakeväiseen kehysriiheen keskustelemaan valtion talouden finansseista tuleville vuosille. Valtiotalous oli viime vuonna 13 miljardia euroa alijäämäinen ja tällekin vuodelle alijäämää on budjetoitu 11 miljardin euroa. Hallituksen haasteena on budjettialijäämien pienentäminen ja siten velkaantumisen taittaminen. Kehysriihessä on nyt ennen kaikkea kyse keinoista ja aikatauluista, joilla nämä saavutetaan.

Ensi vuoden budjettikehykseen kulminoituu kiista siitä, pitäisikö talouden elvytystä jatkaa vielä ensi vuodelle. Tämän suhteen talousasiantuntijatkin ovat jakautuneita. Osan mielestä maailmantalouden veto ja kotitalouksien säästöjen purkaantuminen koronan helpottaessa auttavat taloutta elpymään riittävästi. Toiset näkevät talouden olevan ensi vuonna vielä niin heikko, että elvytystä olisi syytä jatkaa etenkin työllisyyden kohentamiseksi. Itse kuulun ensiksi mainittuun joukkoon, mutta olen valmis vaihtamaan leiriä, jos sillä voidaan toteuttaa rakenneuudistuksia.

Paluu vaalikauden alussa määriteltyihin menokehyksiin kahden välivuoden jälkeen merkitsisi ensi vuodelle määrärahojen supistumista noin miljardilla eurolla tästä vuodesta. Vuoden 2023 kehykset ovat 1,2 miljardia edellistäkin vuotta tiukemmat, kun tulevaisuusinvestointeihin allokoidut rahat poistuvat raameista. Sopeutuksen lykkääminen vuodelle 2023 varmasti houkuttelee, mutta vaalivuonna voimaan tulevat leikkauslistat tai veronkorotukset eivät ehkä sittenkään kutkuta enää vuoden päästä. Tästä voikin tulla ensimmäinen hallitus pitkään aikaan, joka faktisesti luistaa menokehyksestään jokaisena vuonna. Kehyksissä toki näennäisesti pysytään, mutta osa menoista viedään kehyksen ulkopuolelle. Kannattaakin seurata tilinpidon alijäämälukuja, jotka kertovat totuuden.

Lyhyen aikavälin sopeutuspainin lisäksi kehysriihessä tullaan käymään kovaa vääntöä työllisyystoimista. Hallituksen tavoite 75 % työllisyysasteesta ja 80.000 uudesta työpaikasta eivät täyty pelkällä numeromagialla, vaan tarvitaan toimia, joilla työllistäminen ja työn vastaanottaminen saadaan kannattavammaksi, kuten esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistaminen. Viime syksynä hallitus osoitti päättäväisyyttä poistamalla ns. eläkeputken, vaikka työmarkkinajärjestöt eivät päässeet siitä keskenään sopuun. Nyt paikallisen sopimisen kolmikantatyöryhmän neuvottelut päättyivät tuloksettomina ja hallituksella olisi jälleen näytönpaikka. Yritykset lähtevät koronakriisistä ulos hyvin erilaisista asetelmista, joten paikallinen sopiminen toisi monelle firmalle tarvittavaa joustoa, kun uutta kasvua aletaan rakentaa.

Lisäksi kehysriihessä nousee varmasti esiin EU:n elvytysrahojen kohdistaminen sekä toimet pidemmän aikavälin tuottavuuskasvun vauhdittamiseksi. Ministeri Vanhanen on pitänyt esillä valtion investointirahastoa, jolla pyrittäisin julkisen tuen voimin nopeuttamaan tutkimus- ja tuotekehitysinvestointeja. Investoinneille on toden totta Suomessa tarvetta, mutta veronmaksajan kannattaa olla aina varuillaan, kun poliitikot yrittävät viedä julkista rahaa budjettikehyksen ulkopuolelle. Ässänä hihasta kehysriihessä löytyy politiikan ikiliikkuja turve. Turpeen merkitys talouden kannalta on pieni, mutta kehysriihessä se on poliittisena pelinappulana. Voikin olla, että turpeen tukeminen maksaa muutaman työmarkkinareformin.

Hallituksen etsikkoaika rakenneuudistusten tekemiseksi on nyt, jos koskaan. Vaalikauden loppua kohden hallituspuolueiden välit alkavat yleensä rakoilla ja rakenneuudistusten positiiviset vaikutukset eivät ehdi näkymään hallituskaudella, jolloin yhteisymmärrystä on vaikea löytää. Kehysriihi määrittääkin, muistetaanko Marinin hallitus jatkossa kymmenien miljardien velkavuoresta vai reformeista, joilla Suomi saatiin uuteen nousuun koronakriisin jälkeen.

Juho Kostiainen
ekonomisti

Talouden ilmiöiden takana

Finanssimaailma-blogi käsittelee ajankohtaisia talouden ja markkinoiden tietoja, ilmiöitä ja uutisia. Tältä sivulta löydät tuoreimmat Nordean ekonomistien, analyytikoiden ja muiden asiantuntijoiden kirjoitukset.

Blogi
Markkinat ja sijoittaminen
Analyysit

Lue lisää