Beklager...

Denne siden findes ikke på norsk

Bli værende på denne siden | Fortsett til en lignende side på norsk

Keskuspankkituen rajat lähestyvät

03-07-2020 14:10

EKP on jälleen ollut keskiössä pitämässä euroaluetta koossa koronakriisin kouristuksissa. Ainakaan euroalueella keskuspankin tuki ei kuitenkaan ole rajaton eikä keskuspankki voi loputtomasti kompensoida puuttuvia poliittisia päätöksiä. 

Ilman EKP:n toimia euroalue olisi hajonnut jo monta kertaa. Koronakriisin hoidossa valtioiden tukitoimilla ja finanssipoliittisilla elvytystoimilla on toki tärkeä rooli ja finanssipoliittinen elvytys puree paremmin talouden tukemisessa kuin rahapolitiikan lisäkevennys jo entisestään poikkeuksellisilta tasoilta. Ilman EKP:n velkakirjaostoja mittava finanssipoliittinen elvytys ei kuitenkaan olisi mahdollista jo ennestään pahasti velkaantuneissa maissa, kuten Italiassa.

EKP:n toiminta ei suinkaan ole poikkeus koronakriisin hoidossa keskuspankkeja vertaillessa. Atlantin toisella puolella Fed on ostanut velkakirjoja vielä paljon ripeämpää tahtia kuin EKP, ja myös Fed mahdollistaa Yhdysvalloissa suuret finanssipoliittiset tukitoimet ilman, että liittovaltion lainakorot nousevat. Euroalueen ja Yhdysvaltojen elvytystoimissa on kuitenkin merkittäviä eroja. 

Yhdysvallat on liittovaltio, jossa elvytystoimet koordinoidaan liittovaltion tasolla ja jonka keskuspankki voi ostaa liittovaltion velkakirjoja rajattomasti. Euroalueella valtaosa finanssipoliittisista toimista tehdään jäsenmaatasolla ilman suurempaa koordinaatiota maiden välillä. EKP:n kohdalla puolestaan perussopimus kieltää valtioiden suoran rahoituksen, mutta velkakirjaostot jälkimarkkinoilta ovat sallittuja. 

EKP onkin viime vuosina testaillut niitä rajoja, kuinka pitkälle se voi viedä rahapoliittisia elvytystoimiaan. Keskuspankin vuonna 2015 aloittamassa julkisen sektorin velkakirjaosto-ohjelmassa EKP on itse rajoittanut yksittäisen valtion velkakirjaomistukset kolmannekseen velkakirjakannasta. Lisäksi keskuspankki ostaa valtioiden velkakirjoja ns. pääoma-avaimen mukaan eli suhteessa jokaisen jäsenmaan väestön ja talouden kokoon. 

Euroopan unionin tuomioistuin vetosikin kyseisiin turvarajoihin, kun se antoi vuonna 2018 myönteisen päätöksen EKP:n velkakirjaostojen laillisuudesta. EKP kuitenkin joustavoitti näitä rajoja maaliskuussa aloitetussa pandemia-ajan osto-ohjelmassaan. EKP määritteli, että aiempien velkakirjaosto-ohjelmien rajat eivät suoraan päde pandemia-ajan ostoihin, mutta ei suoraan määritellyt uusia rajoja. Rajat ovat kuitenkin eittämättä olemassa uudessakin osto-ohjelmassa, ja keskuspankki on myöhemmin täsmentänyt, että esimerkiksi pääoma-avain ohjaa edelleen ostojen maakohtaisesta jakaumaa keskipitkällä aikavälillä. 

Saksan perustuslakituomioistuin tulkitsi jo toukokuussa, etteivät EKP:n aiemmatkaan julkiset velkakirjaostot olleet linjassa perussopimuksen rajoitteiden kanssa, ja jollei EKP anna lisäselvityksiä ostojen suhteellisuudesta, Saksan keskuspankki ei voi enää osallistua ostoihin. Saksan oikeusistuimilla ei ole toimivaltaa EKP:n toimiin, ja tilanne näyttäisikin raukeavan EKP:n toimittaessa lisäselvityksiä ostojen perusteista. 

Mielialat euroalueen suurimmassa taloudessa ovat kuitenkin pitkään olleet kriittisiä EKP:n poikkeuksellisen kevyttä rahapolitiikkaa kohtaan, ja pandemiaosto-ohjelma haastetaan varmasti myös oikeudessa. Tällä menolla EKP omistaa lähes 40% Saksan valtionlainamarkkinasta vuoden loppuun mennessä, ja osuus jatkanee kasvussa myös ensi vuonna siitä huolimatta, että myös Saksan valtionvelka on tällä hetkellä rajussa kasvussa. 

EKP hoitaa kyllä osansa koronakriisin jälkien siivoamisessa ja jatkanee mittavia velkakirjaostoja vielä pitkään. Keskuspankin valtionlainaomistusten kasvaessa keskustelu EKP:n rajoista kuitenkin lisääntyy. EKP ei pysty yksin pitämään euroaluetta pinnalla loputtomiin. Perussopimusta voitaisiin toki muuttaa, ja sallia suora keskuspankkituki valtioille. Keskuspankin itsenäisyydestä luopuminen olisi kuitenkin historian valossa vaarallinen tie, johon tuskin ainakaan Bundesbankin perinteitä kunnioittavassa Saksassa olisi halua. Poliittisten päättäjien onkin kannettava suurempi vastuu euroalueen tulevaisuudesta.

EKP:n julkiset velkakirjaomistukset kääntyneet jälleen jyrkkään kasvuun

Talouden ilmiöiden takana

Finanssimaailma-blogi käsittelee ajankohtaisia talouden ja markkinoiden tietoja, ilmiöitä ja uutisia. Tältä sivulta löydät tuoreimmat Nordean ekonomistien, analyytikoiden ja muiden asiantuntijoiden kirjoitukset.

Blogi
Markkinat ja sijoittaminen
Analyysit

Lue lisää