Koronlaskukumahdus

EKP aloitti tänään etenkin Suomessa pitkään odotetut koronlaskut. Keskuspankit lähtevät harvoin hienosäätämään politiikkaansa, joten lisälaskuja on odotettavissa. Ensi vuonna korot laskevat näillä näkymin kohti kahta prosenttia. 

Etenkin Suomessa korkeat korot ovat kurittaneet taloutta, asuntomarkkinoita ja yritysten investointeja. Korkokurjuuden keskelle onkin toivottu helpotusta jo hyvän aikaa. Tänään tuo helpotus konkretisoitui, kun EKP laski ohjauskorkoaan ensi kertaa tässä suhdanteessa. Tämän päivän lasku oli toki täysin odotettu, eikä talletuskoron lasku neljästä prosentista 3,75 prosenttiin vielä muuta korkoympäristöä merkittävästi. 

Lisää laskuja tulossa

Keskuspankit lähtevät kuitenkin harvoin vain hienosäätämään korkopolitiikkaansa, joten tämän päivän lasku on myös selvä indikaatio siitä, että laskuja on odotettavissa lisää. Toki EKP on edelleen virallisesti datariippuvaisessa tilassa, jossa se tekee päätökset kokous kokoukselta viimeisimmän talouskehityksen ja -näkymien perusteella. Valmius aloittaa koronlaskut on kuitenkin selvä merkki siitä, että keskuspankin usko inflaatiotavoitteen saavuttamisesta on vahvistunut ja keskuspankki aikoo jatkaa koronlaskuja myös jatkossa. 

Omassa perusennusteessamme EKP jatkaa koronlaskuja kerran kvartaalissa neljännesprosenttiyksikön kerrallaan aina ensi vuoden loppuun asti. Tällä tahdilla talletuskorko olisi tämän vuoden lopussa 3,25 prosenttia ja ensi vuoden lopussa 2,25 prosenttia. Vuoden euriborille tämä tarkoittaisi tämän vuoden lopussa noin kolmen prosentin tasoa ja ensi vuoden lopussa noin 2,5 prosentin tasoa. 

Korkopolku voi vielä kieroutua monella tapaa

Koronlaskujen alkamisesta huolimatta korkonäkymään liittyy toki vielä epävarmuuksia. Viimeaikainen inflaatiokehitys etenkin palveluhintojen osalta on muistuttanut vielä hintojen yläsuuntaisista riskeistä. Lisäksi euroalueen talousdata on viitannut talouden toipumisen käynnistymiseen, mikä puolestaan kertoisi siitä, että vaikka Suomen talous kaipaa jo kipeästi matalampia korkoja, sama ei välttämättä pidä paikkaansa koko eurotalouden osalta. EKP tekee rahapolitiikkaa nimenomaan euroalueen talous- ja inflaationäkymien perusteella, ja näihin näkymiin Suomen tilanteella on valitettavan vähän painoarvoa. 

Tätä taustaa vasten järkevä perusennuste EKP:n korkouralle onkin edelleen sellainen, jossa korot laskevat vain hitaasti taloutta rajoittavilta tasoilta kohti tasoja, jotka ovat neutraaleja talouskehitykselle. Näillä näkymin tarvetta varsinaisesti elvyttävälle rahapolitiikalle ei ole. 

Historian valossa tällainen hidas korkojen normalisointi olisi poikkeuksellinen, ja yleensä historiassa korot ovatkin laskeneet selvästi tämän hetken odotuksia nopeammin – etenkin silloin, kun korkoja on nostettu edellisvuosina huomattavasti, kuten viime vuosina on nähty. Tämä suhdanne toki on monessa mielessä ollut jo nyt hyvin poikkeuksellinen historiaan verrattuna.

Taloutta viime vuosina kohdanneiden erilaisten shokkien valossa nytkin on todennäköistä, että myös EKP:n normalisointisuunnitelmat menevät vielä uusiksi, kun talouskehityksessä nähdään yllätyksiä. Inflaatiotilanteen epävarmuuden lisäksi horisontissa siintää Yhdysvaltojen tärkeiden vaalien kaltaisia tapahtumia samalla kun geopoliittinen tilanne on jo valmiiksi hyvin epävarma. Korkonäkymiä kannattaakin edelleen analysoida erilaisten skenaarioiden kautta. 

Tällä hetkellä kuitenkin todennäköisin yksittäinen skenaario on sellainen, jossa EKP jatkaa maltillisessa tahdissaan koronlaskujaan, mikä painaa myös euribor-korot selvempään laskuun. Tällaisen korkouran toteutuminen otettaisiin ilossa vastaan etenkin Suomessa sen antaessa tärkeää tukea niin asuntomarkkinoille kuin taloudelle laajemminkin.  

Korot kääntynevät selvempään laskuun lähikuukausina – historian valossa lasku kuitenkin melko vaatimaton