Siden findes desværre ikke på dansk
Bliv på siden | Fortsæt til en relateret side på danskJuho Kostiainen
Kotitalouksien kasvanut säästäminen on pitänyt yksityisen kulutuksen vaimeana viime vuosina. Tarkastelemme, miten vaihtoehtoiset oletukset säästämisasteen kehityksestä ennustevuosille vaikuttavat kulutukseen, työllisyyteen ja talouskasvuun.
Yksityisen kulutuksen heikkous on ollut viime vuodet suurin talouden jarru vähäisen rakentamisen ohella. Yksityinen kulutus ei ole käytännössä kasvanut kolmeen vuoteen.
Vuonna 2022 kohonnut inflaatio ja korkojen nousu söivät kuluttajan ostovoimaa. Ostovoiman lisäksi kuluttajien luottamusta heikensi merkittävästi vuonna 2022 alkanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan.
Viimeisen kahden vuoden aikana ostovoima on parantunut, kun inflaatio on hidastunut, korot laskeneet ja palkankorotukset ovat selvästi peitonneet hintojen nousun. Parantunut ostovoima ei ole kuitenkaan näkynyt lainkaan kulutuksessa vaan on suuntautunut kokonaisuudessaan säästämiseen. Heikentynyt työmarkkinatilanne, laskevat asuntohinnat, edelleen jatkuva sota Ukrainassa sekä yleisesti heikko talousnäkymä ovat pitäneet kuluttajan luottamuksen matalana. Talouden heikko yleistilanne ja kotitalouksia kohdanneet taloudelliset sokit ovat tehneet ihmisistä aiempaa varovaisempia ja alleviivanneet taloudellisten puskurien tärkeyttä.
Kotitalouksien nettosäästämisaste oli vuonna 2025 vajaa 5 prosenttia käytettävissä olevista tuloista. Näin korkeaa säästämistä on nähty vain koronavuosina, jolloin kulutusmahdollisuudet olivat rajalliset, sekä finanssikriisin aikaan vuosina 2009-2010. Säästämisaste on ollut 2000-luvulla keskimäärin noin 2 prosenttia.
Säästämisasteen kehitys on ratkaisevassa roolissa ensi ja seuraavan vuoden talouskehityksen kannalta. Säästämisaste laskee melko varmasti nykyiseltä korkealta tasoltaan, mutta käänteen ajankohtaa ja jyrkkyyttä on vaikea arvioida. Tämän takia olemme tehneet vaihtoehtoistarkasteluja talouden kehitykselle erilaisilla säästämisasteen kehityskuluilla.
Perusennusteessamme odotamme säästämisasteen laskevan viime vuoden viidestä prosentista tänä vuonna 4,4 prosenttiin ja 3,4 prosenttiin vuonna 2027.
Ensimmäisessä vaihtoehtoislaskelmassa tarkastelemme, miltä kulutus ja talouskasvu näyttävät, jos säästämisaste jäisi tänä ja ensi vuonna viime vuoden korkealle tasolle noin viiteen prosenttiin.
Säästämisen kehityksellä on ratkaiseva merkitys lähivuosien kasvuun.
Säästämisteen jämähtäminen nykytasolle tarkoittaisi kumulatiivisesti noin prosenttiyksikön heikompaa BKT-kehitystä seuraavan kahden vuoden aikana. Samalla perusennusteen mukainen työllisyysasteen nousu jäisi lähes kokonaan toteutumatta. Yksityinen kulutus kasvaisi silti hieman, sillä reaalitulojen kasvaessa myös kulutus kasvaa, mikäli säästämisaste pysyy ennallaan.
Toisessa vaihtoehdossa katsotaan talouskehitystä tilanteessa, jossa säästämisaste laskisi perusuraa nopeammin ja painuisi pitkän aikavälin keskiarvoon noin kahteen prosenttiin vuonna 2027.
Säästämisteen lasku pitkän aikavälin keskiarvoon seuraavan kahden vuoden aikana toisi yhteensä prosenttiyksikön enemmän BKT:n kasvua kuin perusurassa. BKT:n kasvussa on huomioitu kulutuksen kasvattavan tuontia 0,25 kertoimella ja toisaalta talouskasvun kiihdyttävän työllisyyttä 0,75 kertoimella, mikä näkyy työtulojen ja käytettävissä olevien tulojen perusuraa nopeampana kasvuna.
| Perusura | S1 | S2 | |
|---|---|---|---|
| 2025 | 0,0 % | 0,0 % | 0,0 % |
| 2026 | 1,0 % | 0,7 % | 1,3 % |
| 2027 | 2,0% | 1,5 % | 2,5 % |
Tämä artikkeli ilmestyi ensimmäisen kerran 21.1.2026 julkaistussa talousennusteessa ''Nordea Economic Outlook: Kasvun kajastus''. Lue lisää uusimmasta Nordea Economic Outlookista.
Economic Outlook
Valtavat panostukset tuotekehitykseen ja tuotantokapasiteettiin sekä teräksenluja hintakilpailukyky ovat tehneet Kiinasta lähes pysäyttämättömän monella korkean teknologian alalla. Miten Euroopan ja Suomen pitäisi tähän vastata?
Lue lisää
Economic Outlook
Suomen talouskasvu on antanut odottaa itseään. Talouden perustekijät ovat kuitenkin parantuneet, joten odotamme talouden elpymisen alkavan tänä vuonna. Viennissä on nähty jo käännettä parempaan ja kuluttajien ostovoiman paranemisen odotetaan vihdoin välittyvän kotitalouksien kulutukseen. Rakentamisessa ei nähdä vielä merkkejä piristymisestä, kun asuntomarkkinoiden ylitarjontatilanne jatkuu.
Lue lisää
Economic Outlook
Nordean Economic Outlook -talousennuste julkaistaan 21. tammikuuta. Ilmoittaudu webinaariin, jossa ekonomistimme Tuuli Koivu ja Juho Kostiainen esittelevät Nordean tuoreimmat talousennusteet.
Lue lisää