Jussi Pajala
Vuosi 2023 jää historian kirjoihin hyvin erilaisena asuntomarkkinavuotena, kun kauppaluvut olivat paikoitellen alimmat yli 20 vuoteen ja asuntojen hinnat laskivat tasaisesti paikkakunnasta ja asuntotyypistä riippumatta. Nyt muutosta on ilmassa ja alkanut vuosi tarjoaa asuntomarkkinoille monenlaisia positiivisia asioita.
Asuntokauppojen lukumäärät, asunnon ostoaikeet sekä asuntojen hinnat olivat viime vuonna reilusti alle pitkän ajan keskiarvon. Loppuvuodesta kehitys alkoi kuitenkin tasaantua ja varsinkin ensiasunnonostajien vuodenvaihteen varainsiirtoveronmuutokset toi kaupankäyntiin selkeän piristysruiskeen.
Myös asuntohintojen kehitys tasaantui ja toissaviikon tilastot kertoivatkin jo hintojen lievästä noususta kuukausivertailussa. Samalla viikolla julkaistut tuoreet luottamusindikaattorit viittaavat myös pohjan olevan takanapäin. Tosin positiivinen muutos on vielä marginaalista ja yleiset luottamustasot niin kuluttajien omaan kuin Suomen taloudenkin kehitykseen ovat vielä matalalla.
Aloitetaan positiivisista tekijöistä, kun katsotaan alkanutta vuotta asuntomarkkinoiden osalta.
Jo aiemmin mainittu varainsiirtoveromuutos laski lokakuusta alkaen kaikkien asunnonostajien verokantaa 0,5-1 prosenttiyksikköä asuntotyypistä riippuen. Vaikka ensiasunnonostajat tulivatkin veron piiriin vuodenvaihteessa, kattaa veron alennus silti lähes 80 prosenttia asuntokaupoista. Ajan mittaan tämä verohuojennus laskee asunnon vaihtamisen kitkaa ja tulee tukemaan markkinoiden positiivista kehitystä.
Toinen positiivinen asia on joulun alla tullut Finanssivalvonnan ilmoitus palauttaa asuntolainakatto perustasolleen 90 prosenttiin. Asuntolainat eivät missään vaiheessa ole olleet velkaantumisen ajuri ja viimeisten tietojen mukaan suomalaisten velkaantuminen on muutenkin laskussa. FIVAn ilmoitus oli siis odotettu ja tukee markkinoiden positiivista kehitystä.
Asuntolainamarkkinoita tukee myös kuluttajien ostovoiman asteittainen palautuminen. Inflaatio on laskenut Suomessa nopeasti ja on tällä hetkellä selvästi euroalueen inflaatiota matalampaa. Yhdenmukaistetun inflaatiomittarin mukaan hinnat ovat jopa laskeneet viime aikoina. Ostovoimaa tukevat jo nyt vuoden 2023 aikana saadut palkankorotukset ja vuodenvaihteessa voimaan tulleet tuloveron alentamiset lisäävät ostovoimaa entisestään.
Positiivista asuntomarkkinoiden kannalta on myös korkojen lasku, kun 12 kuukauden euribor lähestyy jo 3,5 prosentin tasoa. Maaliskuussa nähdään ensimmäiset korontarkistukset, jolloin asuntolainakorkojen viitekorko laskee. Asuntolainakannasta noin 70 prosenttia on edelleen sidottu 12 kuukauden euriboriin, joten todennäköisesti merkittävä osa asuntovelallisista pääsee korontarkistuspäivänä alempaan korkotasoon siitä huolimatta, että Euroopan Keskuspankin koronlaskut viivästyisivät.
Markkinoita tukevista tekijöistä pitää mainita vielä itse markkinatilanne. Varsinkin pienemmissä asunnoissa tarjonta on yhä poikkeuksellisen runsasta. Hyvistä perheasunnoista on ollut jo pidemmän aikaa pulaa eikä tilanne muuttunut viime vuonnakaan. Runsas tarjonta ja maltillistunut hintataso avaavat monille asunnonostoa harkitseville todella hyviä mahdollisuuksia, joita tukevat edellä mainitut ostovoiman ja lainanoton muutokset.
Isoin kysymysmerkki asuntomarkkinoilla on yleinen taloustilanne ja sen myötä työllisyyden kehittyminen. Suomen taloutta painaa yli vuosikymmenen kestänyt heikon kasvun ajanjakso, jonka muuttaminen vaatii jämäköitä toimenpiteitä ja rakenteisiin puuttumista. Tulevat kuukaudet näyttävät, mihin suuntaan ollaan menossa ja miten talouden kokonaiskuva mahdollistaa asuntomarkkinoiden elpymisen.
Valtiolla on myös mahdollisuus tukea asuntomarkkinoiden elpymistä poistamalla viime heinäkuun alussa lailla säädetyn 30 vuoden asuntolainan maksimiajan. Pidempi laina-aika hyödyttäisi etenkin nuorempia asunnonostajia eikä se myöskään verokevennysten tavoin tee lisälovea valtion kassaan. Samalla mahdollistettaisiin kotitalouksien monipuolisempi vaurastuminen ja kulutuksen kestävä tukeminen.
Varmaa on, että vuosi 2024 tulee olemaan jälleen kerran mielenkiintoinen myös asuntomarkkinoilla. Alkuvuoden aikana kaupankäynti jatkuu maltillisena, mutta viimeistään vapun aikaan näemme jo merkkejä positiivisemmasta tulevaisuudesta. Tällä hetkellä voi sanoa, että kesälomien jälkeen asuntomarkkinoilla palataan maltilliselle ja kestävälle kasvu-uralle.
Finanssimaailma-blogi käsittelee ajankohtaisia talouden ja markkinoiden tietoja, ilmiöitä ja uutisia. Tältä sivulta löydät tuoreimmat Nordean ekonomistien, analyytikoiden ja muiden asiantuntijoiden kirjoitukset.
Blogi
Suomen asuntomarkkina toimii hyvin, vaikka julkisen keskustelun perusteella ei aina siltä tunnukaan. Kotitalouksien ostovoimaa ja uskoa omaan talouteen täytyy kuitenkin vahvistaa. Tässä hallitus voisi entistä enemmän auttaa kotitalouksia vastuullisilla päätöksillään – ja useimmiten täysin ilmaiseksi.
Lue lisää
Blogi
Jatkuvasta muutoksesta on tullut poikkeuksen sijaan arkipäivää, kun rahoitusmarkkinoiden häiriöt ja talousshokit ovat yleistyneet. Mitä tämä tarkoittaa sijoittajalle?
Lue lisää
Markkinat ja sijoittaminen
Euroopan laajuinen kryptovaluuttoja koskeva sääntely-ympäristö on kehittynyt viime vuosina nopeasti ja samalla virtuaali- ja kryptovaluuttojen kysyntä on kasvanut Pohjoismaissa. Nordea on siksi päättänyt antaa asiakkailleen mahdollisuuden käydä kauppaa Bitcoinin hintakehitystä seuraavalla tuotteella Nordean kaupankäyntialustoilla.
Lue lisää