Mitä Glasgow´n ilmastokokouksen päätökset merkitsevät yksityiselle sektorille?

Glasgow´n ilmastokokous päättyi 12.11., kun YK:n kaikki 197 maata saavuttivat yhteisymmärryksen Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanon seuraavista tavoitteista ja toimista. Itse kokouksen päätavoitteita oli kaksi: 1,5 asteen tavoitteiden asettaminen sekä Pariisin sopimuksen vielä avoinna olevien kysymysten loppuunsaattaminen. Yksi näistä kysymyksistä oli kansainvälistä päästökauppamarkkinaa koskevat pelisäännöt.

Kokousta voidaan pitää kummallakin arviointikriteerillä onnistumisena, sillä ensimmäistä kertaa valtioiden yhteenlasketut päästövähennyssitoumukset menevät alle 2 asteen tavoitteen ja myös päästökauppamarkkinoista saavutettiin neuvottelusopu.

Erityisen huomionarvoista Glasgow’n päätöksessä oli, että valtioiden tavoitteiden päivittämisen aikataulu kiristyy ja seuraavista päästövähennyksistä pitää ilmoittaa jo ensi vuonna. Kokouksen päätöstekstissä todetaan, että valtioilta edellytetään ”nopeita, syviä ja kestäviä” päästövähennyksiä ja toimien kiihdyttämistä erityisesti tämän vuosikymmenen aikana.

Mitä yritysten tulee ottaa jatkossa huomioon?

Mitkä asiat ovat Glasgow’n kokouksen jälkeen yksityisen sektorin ja yritysten näkökulmasta kaikkein tärkeimpiä? Listaan seuraavaksi viisi asiaa, jotka jokaisen yrityksen tulisi noteerata kokouksen tuloksista jatkoa varten.

1. 1,5 asteen tavoitteesta ja hiilineutraaliudesta on tullut maailmantalouden reunaehto ja vertailukohta. Glasgow’n kokouksen aikana ilmoitetut uudet päästövähennyssitoumukset kattavat nyt 136 valtiota ja lähes 90 % maailman päästöistä sekä BKT:stä. Valtiot ja yritykset, joilla ei ole näitä tavoitetta asettuvat yhä kasvavan paineen alle. Muutos on erittäin radikaali, kun huomioidaan, että vielä kaksi vuotta sitten näitä tavoitteita ei ollut lähes kenelläkään.
    
2. Valtioiden hiilineutraaliustavoitteet tarkoittavat, että ensimmäistä kertaa historiassa, ennustettu lämpeneminen pysyisi alle kahden asteen. Siirtymä -ja sääntelyriskit kasvavat toimintaympäristössä ja yritysten kannattaa varautua siihen, että sääntely ei tule pysymään samana edes viiden vuoden aikajänteellä. Glasgow’ssa sovittiin, että maiden sitoumukset arvioidaan jatkossa vuosittain. Pariisin sopimuksen solmimisesta lähtien sekä valtioiden tavoitteet että sääntely ovat siirtynyt riittämättömästä kohti vaadittua polkua. Globaalisti eri sektoreita ohjaavia ilmastolakeja on jo yli 2600 kappaletta ja määrä jatkaa kasvuaan.
    
3. Glasgow’n päätösten myötä Pariisin sopimuksen sääntökirja valmistui, kun kansainvälistä päästökauppaa ohjaavat säännöt saatiin neuvoteltua valmiiksi. Tämä on hyvä ja tervetullut uutinen yksityiselle sektorille, koska se mahdollistaa sekä ilmastotoimien kustannustehokkuuden, että uusien ratkaisujen ja markkinoiden kasvamisen päästövähennyksien ja hiilensidonnan osalta. Vapaaehtoisen päästökauppamarkkinan arvioidaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä 15-kertaiseksi nykytasosta ja luovan vuoteen 2050 mennessä jopa 1000 miljardin Yhdysvaltain dollarin markkinan sijoittajille.
    
4. Finanssiala on noussut vastaamaan ilmastohaasteeseen ja on Glasgow´n myötä valmis tekemään oman osansa hiilineutraaliuden edellyttämien investointien rahoittamiseksi. Kokouksen yhteydessä julkaistu arvio on, että finanssialan instituutioiden – 450 yritystä yli 45 maasta – rahoitussitoumukset vastaavat 1,5 asteen tavoitteen toteuttamiseen vaadittavaa 130 biljoonan dollarin pääomaa. Nordea on mukana Glasgow Financial Alliance for Net Zero – koalitiossa.
    
5. Iso joukko kansainvälisiä suuryrityksiä sitoutuu käyttämään hankinta -ja toimitusketjujensa vipuvoimaa luodakseen vähäpäästöisiä materiaaleja ja logistiikkaa. Nämä yritykset sitoutuvat ostamaan mm. vähäpäästöistä terästä, nollapäästöisiä rekka -ja merikuljetuksia sekä lentoliikenteessä tarvittavia kestäviä polttoaineita. Tämä kysyntä on elintärkeää monille yrityksille, jotka investoivat tällä hetkellä vähäpäästöiseen tuotantoon näillä sektoreilla.

Glasgow´ssa edettiin tavoitteissa, toimeenpanossa, yhteisissä pelisäännöissä, rahoituksessa ja kysynnän luomisessa vähäpäästöisille ratkaisuille. Kokousta voi hyvällä syyllä pitää merkittävänä etappina ilmastohaasteiden ratkaisemisessa. Kokouksen jälkeen on selkeämpi ja kirkkaampi kuva, mitä tämä työ tulee jatkossa edellyttämään yksityiseltä sektorilta.

Matti Kahra
vanhempi ilmastoasiantuntija