Näillä kuudella keinolla asuntomarkkinoihin saataisiin vauhtia

Suomen asuntomarkkina toimii hyvin, vaikka julkisen keskustelun perusteella ei aina siltä tunnukaan. Kuuden toimenpiteen avulla asuntomarkkinoihin saataisiin lisää vauhtia, ja vieläpä ilman valtion merkittävää lisälaskua.

Lokakuun asuntomarkkinakatsauksemme mukaan ensi vuonna runsas asuntotarjonta alkaa sulaa ja hinnat nousevat 1,5 prosenttia. Monilla paikkakunnilla, kuten Rovaniemellä ja Raumalla, hinnat ovat jo kääntyneet nousuun. Asuntolainoja nostetaan jälleen aiempaa enemmän, ja lokakuu oli jopa vilkkain asuntokauppakuukausi kolmeen vuoteen. 

Suomalaiset myös hoitavat lainansa tunnollisesti, maksuhäiriöitä on vähän ja velkaantuneisuus suhteessa tuloihin on Pohjoismaiden matalin.

Kotitalouksien ostovoimaa ja uskoa omaan talouteen täytyy kuitenkin vahvistaa. Tässä hallitus voisi entistä enemmän auttaa kotitalouksia vastuullisilla päätöksillään – ja useimmiten täysin ilmaiseksi.

1. Enimmäislaina-ajan nostaminen 35 vuoteen

Tämä uudistus on jo käynnissä, ja lain on tarkoitus astua voimaan keväällä 2026. Pidempi laina-aika antaa asuntovelalliselle enemmän liikkumavaraa: kuukausierät pienenevät ja rahaa jää enemmän säästämiseen, sijoittamiseen tai arjen kulutukseen.

Koska yli 60 prosenttia suomalaisten varallisuudesta on edelleen kiinni seinissä, pidempi maksuaika tukee järkevää varallisuuden hajauttamista. Tämä muutos piristää taloutta ja kulutusta, ja mikä parasta, se ei maksa valtiolle senttiäkään.

2. Stressitestin laina-ajan pidentäminen 30 vuoteen

Tällä hetkellä pankeissa testataan lainanhakijan maksukyky 25 vuoden laina-ajalla ja kuuden prosentin korolla. Kun monen kohdalla laina-ajat venyvät jatkossa 35 vuoteen, pitää stressitestiäkin päivittää. 

Stressitestin päivittäminen on loogista, sillä asuntolainan laskennallinen kuukausierä pienenee. Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että yhä useampi perhe pääsee kiinni omaan kotiin ilman, että riskit kasvavat. Toimi on täysin maksuton valtiolle, mutta vaikutus markkinaan olisi välitön.

3. Lainakatto 95 prosenttia myös muille kuin ensiasunnon ostajille

Moni hyvin toimeentulevakin asunnon ostaja jää jumiin, kun lainakatto pysyy 90 prosentissa. Jos lainakatto nostettaisiin 95 prosenttiin markkinatilanteen niin salliessa, voisi se lisätä asunnonvaihtoja ja parantaa työvoiman liikkuvuutta.

Samalla ostotilanteessa voisi helpommin toteuttaa esimerkiksi energiaremontin, joka parantaa asumismukavuutta ja nostaa asunnon arvoa. Tämäkään ei maksa valtiolle mitään.

4. ASP-lainan ehtojen järkevöittäminen

ASP-järjestelmä on hieno suomalainen keksintö, mutta säännöt ovat turhan jäykät. Yhä useampi nuori uskaltaisi ottaa askeleen kohti omaa kotia, jos ASP-lainan laina-aika ja LTV, eli lainan määrä suhteessa vakuuden arvoon, nostettaisiin samalle 30 vuoden ja 95 prosentin tasolle tavallisen ensiasuntolainan kanssa. Tästäkään ei tulisi valtiolle lisälaskua, mutta markkinaan se toisi eloa.

5. Määräaikainen varainsiirtoveron helpotus

Tämä olisi ainoa toimi, josta tulisi valtiolle tilapäinen kustannus, mutta sen vaikutus olisi vahva. Lyhytaikainen verohelpotus ensiasunnon ostajille piristäisi koko ketjua: ensiasunnon ostaja ostaa, myyjä vaihtaa isompaan ja rakennusala saa lisävauhtia. Vuoden 2024 veromuutoksen siirtymäaika jäi harmillisen lyhyeksi, ja sen seurauksena monen nuoren asunnonostoaikeet menivät jäihin.

6. Käänteinen asuntolaina osaksi arkea

Monilla iäkkäämmillä suomalaisilla suurin osa varallisuudesta on omassa kiinni kodissa. Käänteinen asuntolaina antaisi mahdollisuuden vapauttaa osan tuosta varallisuudesta elämiseen ja asumisen laadun parantamiseen ilman, että riskit kasvavat. Lainaa maksetaan myöhemmin perikunnan toimesta, ja rahoitusasteet ovat selvästi matalammat kuin tavallisessa asuntolainassa. Olisi täysin kohtuullista, että ihmiset saavat nauttia oman työnsä tuloksista elinaikanaan.

Edellä mainituilla toimilla hallitus voisi vauhdittaa markkinoita nopeasti, vastuullisesti ja lähes täysin ilman kustannuksia. Kotitalouksien ylivelkaantumisen uhkaa ei ole nyt, eikä olisi näiden muutosten jälkeenkään. Sen sijaan kotitalouksien luottamus palautuisi ja suomalaisten mahdollisuudet toteuttaa omia asumisen unelmiansa paranisivat.