Nordean pääekonomisti: Harris vai Trump?

Koko maailma kokoontuu jännittämään Yhdysvaltojen vaalien tulosta marraskuun alussa. Vaikka vaalikeskustelussa päähuomion vie presidenttiehdokkaiden välinen kilpailu, maan talouspoliittisen linjan kannalta yhtä tärkeää on seurata, miten käy kongressin valtasuhteiden. Jos kongressin huoneet jakautuvat edelleen puolueiden kesken, molempien ehdokkaiden esimerkiksi veropolitiikkaan ajamat muutokset voivat jäädä luvattua selvästi pienemmiksi. 

Mitä ehdokkaiden talouspoliittisista linjoista olisi hyvä tietää?

Trumpin politiikan suuret linjat protektionismin lisäämisestä, valtion roolin supistamisesta esimerkiksi veroleikkauksin ja maahanmuuton estämisestä ovat pysyneet samoina 1970-luvulta alkaen. Iän myötä näkemykset eivät ole ainakaan liudentuneet, puheanalyysien mukaan pikemminkin päinvastoin. Niinpä Trumpin toinen kausi voisi olla jyrkempi versio siitä politiikasta, jota näimme Trumpin ensimmäisellä kaudella. 

Tuolloin talouden reaktio Trumpin yllätysvoittoon oli positiivinen. Vaikka epävarmuus politiikan ympärillä lisääntyi, markkinat katsoivat Trumpin linjausten hyödyttävän taloutta ja yrityselämää, ja kehitys esimerkiksi osakemarkkinoilla oli pääosin positiivista koronakriisiin asti.

On kuitenkin huomattava, että Yhdysvaltojen talous on nyt luultavasti haavoittuvampi Trumpin linjauksille kuin aikana ennen koronaa. Erityisesti inflaatio- ja korkokehityksen kannalta reaktiot mahdollisiin tulleihin tai maahanmuuton rajoittamiseen voivat olla aiempaa suurempia koronan jälkeisen inflaatiosyklin jälkeen. Myös talouskasvun kannalta Trumpin ideat vaikuttavat nyt vahingollisemmilta kuin kahdeksan vuotta sitten: työvoimapula on muodostunut aiempaa suuremmaksi kasvun esteeksi ja maahanmuuton rajoittaminen tarkoittaisi hankaluuksia monille käynnissä oleville investointihankkeille. Vihreää siirtymää Trump tuskin onnistuu pysäyttämään, mutta kuten olemme Euroopassakin nähneet, siirtymän seuraavat askeleet ovat ensimmäisiä vaikeampia ja niiden ottaminen vaatii tukea myös julkiselta sektorilta. 

Harrisin talouspoliittisesta linjasta tiedämme vielä kovin vähän. Harris suhtautuu Trumpia selvästi suotuisammin maahanmuuttoon ja luultavasti panostaisi pitkän aikavälin talouskasvunäkymän kannalta tärkeään koulutukseen Trumpia enemmän. Toisaalta Harris on väläyttänyt yritysveron tuntuvaa kiristämistä, mikä voisi heikentää Yhdysvaltojen kilpailuasemaa suhteessa Eurooppaan. 

Aiempaa tiukempi kauppapolitiikka on tullut jäädäkseen, ja sitä siivittää maailman jakautuminen blokkeihin. Harrisin kaudella Yhdysvaltain liittolaiset, kuten EU, selviäisivät kuitenkin luultavasti melko vähäisin ja tarkemmin rajatuin kaupan estein kuin Trump ehdottaa. Tämä olisi hyvä asia myös Suomelle. Kaiken kaikkiaan kaupan rajoittaminen saisi Harrisilta todennäköisesti vähemmän huomiota kuin Trumpilta, mutta missään nimessä vapaakaupan edistäminen ei nyt kuulu kummankaan ehdokkaan tai puolueen agendalle. Päähuomio pysyy Yhdysvaltojen sisäisessä talouskehityksessä ja Kiina-suhteessa.

Suurvaltakilpailu Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä jatkuu, kävi vaaleissa miten vain. Sävyeroja ehdokkaiden Kiina-politiikassa kuitenkin on. Trump keskittyi ensimmäisen kauden Kiina-politiikassaan lähinnä tuontitullien korottamiseen, kun taas Bidenin kaudella Yhdysvaltojen linja Kiinan suhteen muuttui laajemmin yhä jyrkemmäksi. Enää ei puhuttu kaupan alijäämästä, vaan Kiinan kasvun estämisestä rajoittamalla sen pääsyä korkeaan teknologiaan. 

Yhdysvaltojen tiukan Kiina-politiikan muutos vaatisikin todennäköisesti käännettä Kiinan linjassa, mutta sellaista ei ole näköpiirissä. Heinäkuun tärkeässä kommunistisen puolueen täysistunnossa Kiina päätti jatkaa Xi Jinpingin viitoittamalla tiellä. Teemoina kansallinen turvallisuus, riippumattomuus ulkomaisesta teknologiasta ja puolueen vahva rooli saivat suuren painoarvon. Lähivuosina mahdolliset rauhanneuvottelut Ukrainan tilanteesta voivat tarjota näkymää Kiinan linjauksiin ulkopolitiikassa. 

Suomessa Yhdysvaltojen vaaleja ja niiden vaikutuksia täytyy seurata tarkasti erityisesti Euroopan turvallisuuspolitiikan kannalta. Talouden näkökulmasta vaikutuksia ei kuitenkaan kannata liioitella, sillä Yhdysvaltojen talouden veto riippuu lopulta monista muista seikoista kuin vaalituloksesta. Kuten tässä ennustejulkaisussa toteamme, Yhdysvaltojen suhdannetilanne itsessään on tiiviin seurannan arvoinen.

Tämä artikkeli ilmestyi ensimmäisen kerran 4.9.2024 julkaistussa talousennusteessa ''Nordea Economic Outlook: Tarkka paikka''. Lue lisää uusimmasta Nordea Economic Outlookista.