Kuluttajat niin Suomessa kuin monissa muissakin talouksissa ovat haasteen edessä. Takana on poikkeuksellisia vuosia, joita ovat sävyttäneet monet negatiiviset shokit. Pandemia, sota ja kova inflaatio ovat heilauttaneet niin turvallisuudentunnettamme kuin taloustilannettakin tavalla, jota ei jokunen vuosi sitten osattu edes pelätä.
Tätä taustaa vasten ei ole ihme, että säästämisasteet ovat pysyneet viime vuosina koholla monissa maissa. Ihmiset ovat jatkaneet varautumista ikäviin yllätyksiin sen sijaan, että he kuluttaisivat nyt kuin viimeistä päivää.
Talouskehitykseen kuluttajien varovaisuus heijastuu luonnollisesti hitaana kasvuna. Kuluttamisen merkitys on niin suuri, että sen roolia on käytännössä mahdotonta paikata muilla tekijöillä.
Kiina on yrittänyt tällaista paikkausta kasvattamalla valtavasti investointeja infrastruktuuriin sekä teollisuuteen. Mutta talouspolitiikan seuraukset ovat olleet vahingollisia: valtava ylikapasiteetti yhdistettynä heikkoon kysyntään on vähentänyt hintapaineita ja aiheuttanut jopa deflaatiota ja useilla sektoreilla vakavia kannattavauusongelmia. Malli ei siis ole kestävällä pohjalla, ja Kiinassa jos missä kuluttajat pitäisi saada takaisin kannattelemaan talouskasvua, onhan heidän roolinsa perinteisestikin ollut jo liian pieni. Tämän saavuttaminen lienee kuitenkin mahdotonta niin kauan, kun asuntomarkkinoiden alamäki nakertaa kotitalouksien varallisuutta eikä elvytystoimia kohdisteta riittävästi kuluttajiin. Näin ollen kulutuksen piristyminen Kiinassa voi jäädä jälkeen optimistisimmista odotuksista.
Kotitalouksien säästäminen on tuttua myös Suomessa ja euroalueella. Syyt säästämiseen varmastikin vaihtelevat maittain. Ranskan keskuspankki päätyi analyysissaan tulokseen, jossa epävarmuuden kasvua enemmän säästämistä selitti tulojen jakautuminen: viime vuosina aiempaa suurempi osuus tuloista on ollut korko- ja muita omaisuustuloja, ja kotitalouksien alttius kuluttaa tällaisia tuloja on matalampi kuin palkkatulojen kohdalla. Saksassa puolestaan arvioidaan, että muistot energiashokista ja kotimaan politiikan solmut ovat lisänneet kotitalouksien säästämistä, vaikka reaalipalkkojen nousu maassa oli viime vuonna jo erittäin nopeaa.
Nordean korttidata kertoo, että suomalainen kuluttaja pysyi loppuvuonna varovaisena, vaikka tulokehitys on täälläkin kääntynyt positiiviseksi. Yksi näkyvimmistä varovaisuuden merkeistä on tietysti jäissä ollut asuntokauppa, joka on kuitenkin varovasti käynnistymässä EKP:n koronlaskujen vetämänä.
