Nordean pääekonomisti: Pökköä pesään!

Maakohtaiset erot talouskehityksessä ovat kasvaneet viime kuukausina. Suomi ja moni muu Pohjois-Euroopan euromaa kuuluu valitettavasti siihen ryhmään, joiden talouksiin suhdannetilanne on osunut kipeästi ja kasvuluvut ovat yhä lähellä nollaa tai negatiivisia. Muissa Pohjoismaissa ja Etelä-Euroopassa indikaattorit sen sijaan kertovat kasvunäkymän piristymisestä, ja Yhdysvalloissa talouskasvu on jatkanut yllättämistään yläkanttiin.

Pienet erot BKT-luvuissa tuntuvat usein vähäpätöisiltä, mutta erot kasvuvauhdeissa kumuloituvat usein salakavalasti, ja vuosien ja vuosikymmenten mittaan seurauksena voivat olla huomattavat erot elintasossa. Suomella on tästä omakohtaista kokemusta viimeisten 15 vuoden ajalta. Niinpä syyt kasvuvauhtien eroille on analysoitava tarkasti ja mietittävä, kuinka pysyvistä eroista on kysymys.

Jos vertaamme Suomen taloustilannetta muihin Pohjoismaihin, väistämättä tulee mieleen, ettei nykyinen ero kasvuvauhdeissa välttämättä katoa suhdannetilanteen parantuessa. Sillä vaikka rahapolitiikka on nyt pääsyy Suomen heikkoon suhdannetilanteeseen ja sen odotetaan kääntyvän suosiollisemmaksi jo lähikuukausina, sama päätee myös muihin Pohjoismaihin, joissa rahapolitiikkaa on kiristetty käytännössä samaa tahtia euroalueen kanssa. 

Näyttääkin siltä, että muut Pohjoismaat ovat pystyneet kompensoimaan rahapolitiikan tuomat vaikeudet omilla erityistekijöillään. Norjan energiasektorin luoma rahasampo on tietysti poikkeus muiden pohjoismaisten talouksien joukossa, mutta myös Tanskan Novo Nordiskilla ja Ruotsin nopeasti kasvaneella palveluviennillä on kyky luoda arvonlisää koko kansantaloutta kannattelevalla mittakaavalla. Suomelta tällainen rahantekokone uupuu. 

Hyvässä lykyssä maailmalta saapuva teknologinen kehitys voi kuitenkin piristää kehitystä myös Suomessa. Monet taloustieteilijät ovat toiveikkaita sen suhteen, että erityisesti tekoäly voi myllertää työtehtävien suorittamista samaan tapaan kuin IT-vallankumous vuosituhannen vaihteessa. Tuolloin tuottavuuskasvu piristyi selvästi, kun uutta teknologiaa otettiin laajasti käyttöön ensinnäkin jo olemassa olleiden tehtävien suorittamiseen ja sen lisäksi uusi teknologia synnytti vielä täysin uusia sektoreita. Nyt arvioidaan, että tekoälyllä on kapasiteettia tehdä tämä sama eli mullistaa sekä nykyisten työtehtävien suorittaminen että elinkeinorakenne. Tällöin vaikutus talouden kokonaistuottavuuteen voisi olla huomattava. 

Kuten tämän ennustejulkaisun Suomen teematekstissä kerrotaan, Suomella on monia vahvuuksia uusien teknologioiden käyttöönotossa. Niistä hyötyminen edellyttää kuitenkin rohkeutta investointeihin ja tulevaisuuden mahdollisuuksien löytämistä, joka ei nykyisessä heikossa suhdannetilanteessa ja epävarmassa geopoliittisessa myllerryksessä ole ihan helppoa. 

Toivotaan kuitenkin, että näkymä kesän mittaan piristyy, eikä uusia alasuuntaisia yllätyksiä tule. Tämä loisi tietä ja kasvattaisi rohkeutta pitkän aikavälin panostuksiin. Meneillään olevaa teknologisen kehityksen tarjoamaa mahdollisuutta ei nimittäin kannata jättää käyttämättä!

Tämä artikkeli ilmestyi ensimmäisen kerran 24.4.2024 julkaistussa talousennusteessa ''Nordea Economic Outlook: Pulmallinen palapeli''. Lue lisää uusimmasta Nordea Economic Outlookista.