Nordean panostukset petostentorjuntaan tuottavat tulosta

Finanssiala ry:n (FA)  vuositilasto kertoo pankeilta kerättyjen tietojen perusteella huijausten tilanteesta Suomessa. Vastikään julkaistut luvut  kertovat, että rikolliset yrittivät viedä suomalaisten tileiltä yhteensä 148 miljoonaa euroa vuoden 2025 aikana. Summa on merkittävästi suurempi edellisvuoteen verrattuna (+38 %), mikä sinänsä ei ole yllätys. Ovathan huijaukset kansainvälisille rikollisille tätä nykyä poliisin mukaan jopa kannattavampi ansaintakeino kuin huumekauppa.

Huomionarvoista on, että ensimmäistä kertaa tilastohistoriassa pankit onnistuivat torjumaan – eli estämään ja palauttamaan maksuja – kaikista tietoon tulleista huijausyrityksistä yli puolet. Todellisuudessa huijauksia torjutaan kuitenkin vielä huomattavasti enemmän. On mahdotonta mitata, kuinka paljon huijauksia on estetty esimerkiksi tunnistautumisen turvallisuuteen liittyvillä parannuksilla ja tietoisuuden lisäämisellä. 

Nordeassa huijausvahingot laskuun, tietojenkalastelussa vahingot jäivät syntymättä yli 90 prosentissa käsitellyistä tapauksista

FA:n kokoama tilasto antaa hyvän tilannekuvan siitä, mitä Suomessa huijausten osalta oikein tapahtuu. Oma analyysimme kertoo, että Nordeassa huijauksista aiheutuneet vahingot poikkeavat huomattavasti FA:n tilannekuvasta. Rikollisille menetettyjen varojen kokonaismäärä Suomessa kasvoi 15 prosenttia edellisvuodesta, mutta Nordeassa trendi oli päinvastainen: huijausvahinkojen  summa saatiin vahvaan laskuun.

Eri huijausmuodoista tietojenkalastelut asettuvat Suomessa kiistatta ylivoimaiseen kärkeen. On lohdullista nähdä, että pankit saivat estettyä vahingot kokonaan 76 prosentissa käsitellyistä tietojenkalastelutapauksista. Myös Nordeassa ehdottomasti suurin massa petosmonitoroinnissa käsiteltävistä tapauksista on tietojenkalastelua. Omilla toimillamme onnistuimme kääntämään vahingot voimakkaaseen, kymmenien prosenttien laskuun vuoteen 2024 verrattuna. Torjumiemme tietojenkalasteluyritysten euromäärä oli yli neljä kertaa suurempi kuin toteutuneet menetykset. Yli 90 prosentissa käsittelemistämme tapauksista vahingot jäivät kokonaan syntymättä. 

Muitakin eroja FA:n tilastoon löytyy. Suomalaisia toiseksi eniten piinanneet turvatilihuijaukset jäivät Nordeassa varsin marginaaliseksi. Huijauspuheluita on tälläkin hetkellä runsaasti liikkeellä, joten turvatilipetokset näkyvät FA:n tilastoissa vahvana varmasti myös ensi vuonna.

Nordeassa eniten rahallisia menetyksiä viime vuoden aikana aiheutui toimitusjohtaja- ja laskutushuijauksista. Näille huijauksille on tyypillistä, että yritys tekee maksun tunnistamatta, että kyseessä on huijaus, ja tilanne paljastuu viiveellä. Yrityksiin kohdistetuissa huijauksissa vahingot voivat nousta yhdenkin maksun myötä suuriksi.

Toiseksi eniten vahinkoja aiheutui sijoitushuijauksista. Näihin huijauksiin onnistuimme kuitenkin puuttumaan aiempaa useammin: euroissa mitattuna estimme vahinkoja enemmän kuin niitä syntyi. Sijoitushuijausten torjunnassa tärkeimpiä työkaluja ovat varhainen puuttuminen ja johdonmukainen kommunikointi uhrin kanssa. Rikolliset käyttävät sijoitushuijauksissa runsaasti sosiaalista manipulointia, minkä vuoksi ne ovat haastava huijausmuoto monitoroida. Sijoitushuijauksia jää paljon myös piiloon, sillä uhri ei valitettavasti juuri koskaan ole itse yhteydessä pankkiin. Haluankin rohkaista jokaista, joka epäilee joutuneensa huijauksen kohteeksi: aina kannattaa ilmoittaa pankille ja tehdä rikosilmoitus.

Mihin suuntaan olemme menossa ja mitä pitäisi tehdä?

Huijausten kasvun tie on viimein saatu taitettua. Tahtotila tilanteen ylläpitämiseksi on voimakas, mutta samaan aikaan tiedämme, että rikolliset kehittävät huijauksia jatkuvasti. Näkemyksemme mukaan seuraavat kolme ilmiötä ja haastetta ovat näköpiirissä tälle vuodelle: 

1. Turvatilihuijaukset jatkavat kasvuaan. FA:n tilastossa nähty turvatilihuijausten rynnistys sijoitushuijausten ohi (torjutut yritykset ja toteutuneet menetykset yhteen laskien) ei yllätä. Sen perusteella, mitä näemme muualla Pohjoismaissa, ennustamme että tämä kategoria tulee ohittamaan tietojenkalastelun, ehkä jo ensi vuonna.
2. Yritykset yhä useammin rikollisten kohteina. Syksyllä 2025 näimme Suomessa selkeitä merkkejä siitä, että tietojenkalastelijat ovat ottaneet pk-yritykset tähtäimeensä. Olemme nähneet tämän kehityssuunnan erityisesti Ruotsissa ja se näyttää nyt rantautuneen myös Suomeen. Aika näyttää, mihin suuntaan ilmiö kehittyy. Yritysten valmiuteen tunnistaa huijausyritys on panostettu ja tarjoamme aktiivisesti asiakkaillemme tietoa ja koulutusta aiheesta.
3. Rikollisten menetelmät kehittyvät. Maksamisen kenttä monipuolistuu, ja rikolliset etsivät erilaisia keinoja rahan saamiseksi uhreiltaan. Laadukkaiden syväväärennösten  (deepfake) laajempi hyödyntäminen sekä muut tekoälyn avulla tuotetut huijaukset antavat vielä odottaa täyttä kukoistustaan. Onko tämä se vuosi, kun tässä nähdään merkittävä muutos?

Huijausten torjumiseksi tarvitaan ennen kaikkea kolmea asiaa: pankkien ja maksunvälittäjien teknisiä ratkaisuja, toimialarajat ylittävän yhteistyön tehostamista sekä tietoisuuden lisäämistä edelleen. Petokset ovat yhteiskunnallinen ongelma, jonka torjumiseen tarvitsemme kaikkien panosta. Viranomaisilla ja yhteiskunnan kriittisillä toimijoilla, kuten pankeilla ja teleoperaattoreilla, on tärkeä rooli, mutta niin myös esimerkiksi sosiaalisen median alustoilla, kaupan alalla ja maksunvälittäjillä.  

Petostentorjunta on pitkään ollut yksi Nordean painopistealueista. Olemme investoineet monitoroinnin ja petostorjunnan tehostamiseen, kehittäneet pankkipalveluitamme turvallisuuden takaamiseksi sekä panostaneet henkilöstömme ja asiakkaidemme osaamiseen tunnistaa huijaus ja nopeaan toimintaan huijaustilanteessa. Yhteistyö yhteiskunnan kriittisten toimijoiden kanssa on ollut vuosi vuodelta tiiviimpää. 

Suomessa huijausten kasvuun on herätty hyvissä ajoin, ja esimerkiksi teleoperaattorisektorilla on tehty merkittäviä, kansainvälisestikin noteerattuja, toimenpiteitä huijausten vähentämiseksi. Työ jatkuu ja toivottavasti myös yhteistyö syvenee tänä vuonna yhteiskunnan eri sektoreiden kanssa. Huijaukset torjutaan yhdessä.

Kirjoittaja Sara Helin on Nordean petostorjunnan asiantuntija.

Miten tunnistat huijauksen ja hoidat pankkiasiat turvallisesti? Neuvot ja vinkit löydät osoitteesta nordea.fi/turvallisuus.