Beklager...

Siden findes desværre ikke på dansk

Bliv på siden | Fortsæt til en relateret side på dansk

Nostaako EKP jo ensi vuonna?

Jan von Gerich

19-11-2021 13:47

Lyhyet eurokorotkin ovat heränneet henkiin, kun Inflaatio on yllättänyt vahvasti yläkanttiin ja näkymät tulevan suhteen ovat epävarmat. Rahapolitiikan kiristäminen ei ole enää kovin kaukainen ajatus euroalueellakaan.

Globaalisti noussut inflaatio ja mureneva usko inflaatiopiikin tilapäisyyteen ovat pakottaneet usean keskuspankin jo rahapolitiikan kiristämisen tielle. Myös euromarkkinat ovat jääneet tämän globaalin katujyrän alle. Markkinoilla hinnoiteltiin lokakuun lopulla jo parhaimmillaan täyttä 25 korkopisteen koronnostoa EKP:lta ja selvästi positiivisia euribor-korkoja vuoden 2023 lopulla, vaikka EKP yritti parhaansa mukaan vakuutella, että korkoihin ei olla koskemassa ainakaan vielä ensi vuonna.

EKP on pitänyt kynsin hampain kiinni näkemyksestään, että euroalueen inflaatiopiikki jää tilapäiseksi ja hintojen nousuvauhti maltillistuu takaisin keskuspankin kahden prosentin tavoitteen alapuolelle ensi vuonna. Myös keskuspankin sisällä on kuitenkin alettu huolestua enemmän myös yläsuuntaisista inflaatiopaineista.

Inflaatioennusteiden luotettavuuden suhteen on syytäkin olla nöyrä. EKP:n omat ennusteet ovat korona-aikana aliarvioineet inflaatiokehitystä jatkuvasti. Maaliskuussa tämän vuoden inflaatiohuipun odotettiin jäävän alle kahteen prosenttiin, kesäkuussa reiluun kahteen ja puoleen. Syyskuun ennustekierroksella arvio huipusta oli nostettu hieman kolmen prosentin päälle. Lokakuussa toteutunut euroalueen inflaatio kiipesi kuitenkin jo yli neljään prosenttiin ja huiput ovat todennäköisesti vielä edessäpäin.

Tarkoitus ei ole haukkua EKP:n kykyä ennustaa inflaatiota, vaan havainnollistaa, kuinka vaikeaa inflaation ennustaminen näissä olosuhteissa on. Esimerkiksi globaalit pullonkaulat ovat nyt jo jatkuneet pidempään ja nousseet suuremmiksi kuin vielä alkuvuonna arvioitiin. Hintapaineet ovat muuttuneet laaja-alaisemmiksi, kun hintojen nousu on kiihtynyt yhä useammassa tuotekategoriassa.

Euroalueen työmarkkinoilla näyttäisi olevan vielä runsaasti vapaata kapasiteettia, mutta samaan aikaan monet yritykset raportoivat työvoimapulasta ja avoimia työpaikkoja on paljon. Koronapandemia, vihreä siirtymä ja kuluttajien uudet mieltymykset muuttavat globaalin talouden rakenteita, mikä johtaa myös huomattaviin siirtymiin työmarkkinoilla taantuvilta aloilta kasvaville.

Työvoimapula kasvavilla toimialoilla voi purkautua laajemminkin nousevina palkkoina, vaikka kokonaisuutena työmarkkinoilla näyttäisi olevan vielä vapaata kapasiteettia. Vapaa kapasiteetti puolestaan pienenee joka tapauksessa huomattavasti lähivuosina, jos talous jatkaa toipumistaan odotetulla tavalla.

Hintapaineet eivät suinkaan ole tällä hetkellä euroalueella samaa luokkaa kuin Yhdysvalloissa. Omassakin perusskenaariossamme inflaatio laskee selvästi ensi vuonna ja alla olevat hintapaineet kasvavat selvemmin vasta vuonna 2023, jolloin uskomme myös EKP:n aloittavan koronnostonsa.  Tällaisessa skenaariossa 12kk:n euribor-korko voisi kivuta plussalle vuoden 2023 lopussa.

Riskikuva inflaation suhteen on kuitenkin muuttunut, mikä vaikuttaa myös rahapolitiikan näkymiin. EKP:n johtokunnan jäsen Isabel Schnabel argumentoi tällä viikolla, että yläsuuntaisten inflaatioriskien kasvu pitää ottaa huomioon myös rahapolitiikassa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kun hintanäkymät eivät ole enää kallellaan aivan liian matalan inflaation suuntaan, keskuspankkipolitiikassa ei ole enää samalla tavalla perusteita pitää kaasua pohjassa eikä ainakaan antaa liian vahvoja signaaleja siitä, että kevyt politiikka jatkuu vielä pitkään.

Jos globaalit pullonkaulat jatkuvat pidempään, palkkojen nousu alkaa kiihtyä euroalueen työmarkkinoilla selvemmin jo ensi vuonna ja euroalueellakin inflaatio jämähtää yli keskuspankin tavoitteen, EKP:nkin pitää toimia nopeammin. Tällaisessa skenaariossa 12kk:n euribor voisi ylittää prosentin jo vuonna 2023  ja jatkaa nousuaan yli kolmeen prosenttiin vuonna 2025. Pidempään jatkuva korkojen nousu edellyttää kuitenkin myös hyvää talouskasvua ja euroalueen tilanteessa rakenneuudistusten etenemistä.

Nopeamman korkojen nousun skenaariot ovat toistaiseksi euroalueella riskiskenaarioita, ja todennäköisin vaihtoehto on edelleen se, että korkoympäristö muuttuu vain hitaasti. Toisaalta reilut puoli vuotta sitten todennäköisin skenaario oli sellainen – ainakin EKP:n ennusteiden valossa – jossa tämän vuoden inflaatiopiikki jäisi alle puoleen siitä, mitä on jo nyt nähty.

Keskuspankin on hyvä varautua skenaarioihin, jossa inflaatiopaineet ovat pysyvämpiä ja ylittävät keskuspankin ennusteet. Korkojen nousulle alttiin asuntovelallisen tai yrityksen puolestaan on hyvä varautua skenaarioon, jossa negatiivisten korkojen aika ei jatkukaan enää vuosikausia.

Inflaatiokehitys yllättänyt EKP:n selvästi yläkanttiin

Mahdollisia skenaarioita euribor-korkojen kehitykselle

Talouden ilmiöiden takana

Finanssimaailma-blogi käsittelee ajankohtaisia talouden ja markkinoiden tietoja, ilmiöitä ja uutisia. Tältä sivulta löydät tuoreimmat Nordean ekonomistien, analyytikoiden ja muiden asiantuntijoiden kirjoitukset.

Blogi
Markkinat ja sijoittaminen
Analyysit

Lue lisää