Nyt voi olla erityisen hyvä aika sijoittaa

Energiakriisi, inflaatio, korkojen nousu ja pankkisektorin huolet. Tässä kasa syitä siirtää sijoituspäätösten tekemistä myöhemmäs tulevaisuuteen. Ajattelemme helposti, että on turvallisempaa sijoittaa sitten, kun talous on selvillä vesillä. Markkinat kuitenkin toimivat toisin, ja parhaat ajankohdat sijoittaa ajoittuvatkin usein juuri tällaisiin huolipesäkkeisiin.

Usein sanotaan, että paras aika aloittaa sijoittaminen on nyt. Näin sanotaan siksi, että paras keino päästä kiinni markkinoiden tarjoamiin tuottoihin on sijoittaa markkinoille ja pitää varat  sijoitettuna koko sen ajan kuin on alun perin suunnitellut sijoittavansa. 

Lyhyellä aikavälillä markkinaheilahtelut voivat olla hyvinkin suuria, ja niiden ennakointi on vaikeaa. Yleensä siinä vaiheessa, kun huolet ovat suurimmillaan, ne ovat myös kaikkien tiedossa ja hinnoiteltu pörssikursseihin. Seuraava liike markkinoilla onkin usein ylöspäin – toisinaan jopa erittäin voimakkaasti ja yllättäen. Usein näissä tilanteissa myös tehdään merkittävä osuus sijoitusten pitkän aikavälin tuotoista, joten niistä sivuun jääminen jättää sijoittajan auttamatta takamatkalle. Näin on käynyt esimerkiksi koronakriisin keskellä maaliskuussa 2020, jouluna 2018 ja niin edelleen. Tästä näkökulmasta voisikin myös todeta, että huonoin sijoituspäätös on se, joka jää tekemättä.

Poukkoilevat muutokset ovat usein tuotoille tuhoisia

Kun kurssit kääntyvät nousuvaiheeseen, ei sille aluksi oikein tahdo löytyä pohjaa perustekijöistä. Markkinat kun jo hinnoittelevat tulevaa käännettä parempaan, jonka toteutuminen on luonnollisesti epävarmaa. Epävarmuuksien keskellä on valitettavan helppoa tehdä vahinkoa sijoitustuotoille liian suurilla, poukkoilevilla salkkumuutoksilla. Siksi suosittelemme taktisessakin sijoitusneuvonnassa tekemään aika ajoin vain pieniä poikkeamia pitkän aikavälin sijoitussuunnitelman mukaisiin painotuksiin. Tällä hetkellä suosittelemme vain pieniä poikkeamia salkun joukkolainaosuuden painotuksiin. Toisin sanoen neuvomme sijoittamaan osakemarkkinoille oman sijoitussuunnitelman ja talouden kantokyvyn mukaan. Emme enempää emmekä vähempää.

Sijoittamalla voi kasvattaa säästöjen ostovoimaa

Uutisia lukiessa ja taloushuolia pohtiessa on tärkeää miettiä, mistä sytyke sijoittamiselle ylipäätään on peräisin. Yleensä sijoittamisella tavoitellaan säästettyjen varojen ostovoiman säilyttämistä tai kasvattamista mahdollisesti jonkin kaukana tulevaisuudessa siintävän haaveen – esimerkiksi tietynlaisen asunnon tai elämäntyylin – mahdollistamiseksi. Toisin sanoen sijoittajan tavoitteena on voittaa inflaatio tai vähintäänkin pitää varat turvassa inflaation nakerrukselta. Lyhyellä aikavälillä tämän tavoitteen saavuttaminen on melko epävarmaa, mutta pidemmän ajan myötä myös sijoitustuotot alkavat noudattaa tiettyjä säännönmukaisuuksia. 

Kun puhutaan vähintään viiden vuoden aikajänteestä, mielellään tietysti pidemmästäkin, hajautettujen osakesijoitusten voi odottaa säilyttävän arvonsa parhaiten myös inflaation jälkeen. Osakesijoituksiin liittyy kuitenkin korkosijoituksia suurempi riski sijoitusten arvon laskusta etenkin lyhyellä aikavälillä. Historiasta löytyy yli kymmenenkin vuoden ajanjaksoja, jolloin osakesijoitusten arvot kokonaisuutena ovat laskeneet. Sijoituspäätösten keskiössä pitäisikin olla nimenomaan oman talouden näkymät ja kantokyky: vain sellaisia varoja kannattaa sijoittaa, joille voi hyväksyä myös tappioita ja joiden voi odottaa olevan sijoitettuna useita vuosia. Toisaalta myös liian suuren varakassan pitäminen aiheuttaa sen, että osa tuottomahdollisuuksista jää hyödyntämättä.

Säännöllinen säästäjä pääsee todennäköisemmin plussalle

Kuukausittain tai muutoin säännöllisesti säästävällä on hihassaan vielä yksi ässä, josta kannattaa pitää kiinni kynsin hampain. Tappiolle jäämisen riski nimittäin pienenee huomattavasti, koska säännöllisesti – mieluiten automaattisesti – säästäessä tulee sijoittaneeksi sekä korkeisiin että mataliin kurssitasoihin. Tällöin pääsee huomattavasti nopeammin lähelle markkinoiden keskimääräistä tuottoa kuin kertasijoituksella. 

Tätä havainnollistaakseni käytän usein esimerkkinä Yhdysvaltain pörssin kehitystä vuosilta 1929–1953, jolloin S&P 500 -indeksin edeltäjän kurssikehitys jäi kutakuinkin nolliin. Ensin indeksin pisteluku laski kolmessa vuodessa lähes 90 prosenttia suuren laman takia, minkä jälkeen kurssit palautuivat vähitellen. Kurssit saavuttivat laskua edeltävät huiput vasta vuonna 1953, siis 24 vuoden päästä. Kertasijoitukset osinkoineen olivat plussalla kahdeksan vuotta aikaisemmin eli vuonna 1945. Sen sijaan kuukausisäästäjä oli päässyt omilleen jo vuonna 1933, siis jo neljän vuoden kuluttua säästämisen aloittamisesta. 

Säännöllinen säästäjä onnistui, koska hän jääräpäisesti sijoitti lisää kurssien laskiessa. Näin hän pääsi markkinoille mukaan myös erittäin edullisilla tasoilla juuri silloin, kun pelkkien talousuutisten valossa sijoittava ei luultavasti olisi uskaltanut tehdä juuri mitään – etenkään sijoittaa osakemarkkinoille. Kun kurssit alkoivat elpyä tyypilliseen, yllättävän nopeaan tyyliinsä, kuukausisäästäjän edullisille sijoituksille kertyi salamannopeasti tuottoja, jotka pian kuittasivat aiemmille sijoituksille kertyneet tappiot. Siksi etenkin säännöllinen säästäminen kannattaa aloittaa heti, kun ajatus siitä tulee mieleen. Lisäksi säästösummaa kannattaa kurssilaskun alettua ennemminkin kasvattaa kuin supistaa, jos oma taloudellinen tilanne sen sallii.

Korkosijoituksista parasta tuottoa vuosikymmeneen

Tuottoja metsästävän sijoittajan näkökulmasta sijoitusten viime vuotinen arvonlasku toi mukanaan myös hyviä uutisia: nyt ja ainakin lähikuukausina tehdyille sijoituksille voi nimittäin odottaa aiempaa parempia tuottoja. Korkojen nousun myötä erityisesti korkosijoitusten sekä yhdistelmäratkaisujen tuottonäkymät ovat parantuneet paikoin reippaastikin. Myös osakkeiden tuottonäkymät ovat parantuneet, joskin hieman vaisummin. Hieman yksinkertaistaen: joukkolainasijoitusten tuottonäkymät ovat nyt houkuttelevimmat vuosikymmeneen, kun taas osakemarkkinoiden tuottonäkymät ovat kutakuinkin yhtä hyvät kuin viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana keskimäärin. Nyt voikin olla erityisen hyvä aika sijoittaa varsinkin, jos suunnitelmaan kuuluu merkittävä osuus korkosijoituksia.