Omistusasuminen yhä suomalaisten DNA:ssa vuonna 2021

Kai Hyttinen laulaa ”Saunan, viinan, tervan ja sisun” parantavan ihmisten vaivat ja niitä onkin pidetty suomalaisen DNA:n ytimenä. Yhtälailla suomalaisuuteen kuuluu unelma omasta tuvasta ja omistusasumisesta. Jo pienestä pitäen meille on opetettu, että koti kuuluu omistaa ja vaikka Z-sukupolven ja muuttuvan maailman myötä ajatukset myös asumisen ympärillä ovat murroksessa, on omistusasuminen säilyttänyt keskeisen roolin suomalaisten unelmissa.

Voimalla vyörynyt koronakaan ei tätä perusasetelmaa horjuttanut. Vuosi 2020 oli kaikkien aikojen asuntovuosi. Vaikka keväällä koettiin asuntokaupassa merkittäviä pudotus, lähti kauppa kesällä käymään ja loppuvuosi oli jo ennätyksiä rikkovaa. Samanaikaisesti asuntojen hinnat ovat kehittyneet maltillisesti ilman, että kuplaa on päässyt syntymään. Tämä kaikki on osittain seurausta Suomen kehittyneestä ja vastuullisesta asuntomarkkinaympäristöstä, jossa kaikki markkinaosapuolet omilla toimillaan tukevat markkinan positiivista kehitystä.

Mitä odotamme vuodelta 2021? Uskon, että nämä seuraavat trendit tai ilmiöt tulevat määrittelemään omistusasumisen kehityksen.

1.      Talous ja erityisesti työllisyyden kehittyminen

On selvää, että talous ja jokaisen henkilökohtainen työllisyystilanne ovat keskeiset ajurit, kun mietimme unelmiemme toteuttamista. Kuten Nordean tuore talousennuste kertoi meillä on yhä työttömänä tai lomautettuna huomattavasti enemmän kuin ”normaalisti”. Työttömyys ei tietenkään kohdistu tasaisesti kaikkiin toimialoihin, mutta on selvää, että moni asunnon omistajia tai siitä haaveileva joutuu tämän ottamaan huomioon. Miten he toimivat jos tilanne pitkittyy entisestään?

2.      Markkinatasapaino

Kiinteistövälittäjät kertoivat jo kesällä tarjonnan vähentymisestä. Tuoreimmat tiedot kertovat, että markkinaepätasapaino on jo yli 20 000 asuntoa. Kun tämä yhdistetään viivästyneisiin rakennusprojekteihin ja koronan myötä mahdollisesti kasvaneisiin mielihaluihin esimerkiksi isompien kotien suhteen, niin monelle asunnonostajalle ei löydy valinnanvaraa. Miten tämä epätasapaino purkaantuu? Toistaiseksi asuntojen kiertonopeus on kasvanut ja hintojen nousu pysynyt maltillisena, mutta alkaako kohta kaupan ilmoitustauluilta löytyä kilpailevia ostotarjouksia tai postiluukkuihin tipahdella käteismaksuja etumaksuksi. Itse en jälkimmäiseen usko, mutta seuraan mielenkiinnolla miten tilanne etenee.

3.      Polarisaatio

Aikansa kiinteistömoguli Harold Samuel lausahti kolmeksi teesikseen ”location, location, location” (tosin tämä lausahdus esiintyi väitetysti jo 1920-luvun lehdistössä). Oli lausahdus Samuelin omaa keksimää tai ei, niin se kiteyttää myös asuntomarkkinoiden keskeisen teeman tänä päivänä. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on ~50 kuntaa, joiden odotetaan olevan muuttovoittoisia 2030 saakka. Näissä kunnissa sijaitsee 1.7 miljoonaa kotitaloutta. Loput kunnat ovat vähitellen hiipuvia ja tähän ei auta kunnanisien vakuuttelut tai keskipienen hallituspuolueen mantrat. 1.2 miljoonaa asuntoa sijaitsevat niissä asuvien perheiden osalta ”oikealla” paikalla. Markkinoiden kannalta tilanne on toinen. On todennäköistä, että näiden asuntojen markkina-arvo pienenee edelleen tai sitä ei enää ole muuttoliikkeen suuntautuessa jatkossakin kasvukeskuksiin ja niitä kehystäviin kuntiin.

No miten tässä kaikessa sitten käy vuonna 2021? Uskon, että Suomalainen asuntomarkkina näyttää toimivuutensa myös tänäkin vuonna ja kasvava määrä suomalaisia pääsee toteuttamaan DNA:staan kumpuavaa omistusasumisen unelmaa.

Jussi Pajala
toimitusjohtaja
Nordea Kiinnitysluottopankki