Siden findes desværre ikke på dansk
Bliv på siden | Fortsæt til en relateret side på danskJatkuvasta muutoksesta on tullut poikkeuksen sijaan arkipäivää, kun rahoitusmarkkinoiden häiriöt ja talousshokit ovat yleistyneet. Mitä tämä tarkoittaa sijoittajalle?
Viime vuosina sijoitusmarkkinat ovat muuttuneet aiempaa tempoilevammiksi ja ailahtelevammiksi. Jatkuvasta muutoksesta on tullut poikkeuksen sijaan arkipäivää, kun rahoitusmarkkinoiden häiriöt ja talousshokit ovat yleistyneet.
Samaan aikaan suurvaltojen kilpailu, kauppasota ja poliittinen liikehdintä pitävät markkinat jatkuvassa liikkeessä. Teknologian, ja erityisesti tekoälyn, nopea kehitys muovaa lisäksi toimialoja ennennäkemättömällä vauhdilla.
Markkinoiden volatiliteetti, eli hintavaihtelut, ei sinänsä ole uusi ilmiö, mutta muutosten tiheys ja voimakkuus ovat kasvaneet. Yksi keskeinen syy tähän on salamannopea tiedonvälitys, jonka seurauksena uutiset leviävät sekunneissa ympäri maailmaa. Yhtä ripeästi sijoituskeskusteluja käydään myös somekanavilla.
Uutisointi on lisäksi muuttunut kärjistetyksi, mikä vahvistaa sijoittajien tunnereaktioita ja markkinaliikkeitä. Kaikki sijoittajat voivat reagoida tietoon samanaikaisesti, mikä voimistaa heiluntaa entisestään.
Historia tarjoaa arvokkaan näkökulman navigoimiseen markkinoiden arvaamattomassa nykytilanteessa. MSCI All Country World -indeksin tuottoanalyysi paljastaa hätkähdyttävän tosiasian: 2000-luvulla kansainvälisissä osakkeissa kolmasosa tuotoista on jäänyt saamatta, jos sijoittaja on ollut poissa markkinoilta vaivaiset kymmenen parasta nousupäivää. Tämä johtuu siitä, että nousut ajoittuvat tyypillisesti kriisien keskelle, jolloin tapahtuu toki nopeita muutoksia, mutta myös markkinat toipuvat ylireagoinnista nopeasti.
Parhaat nousupäivät ovat usein myös moninkertaisesti tavallista markkinakehitystä voimakkaampia, jolloin korkoa korolle -ilmiö kasvattaa kovimpien nousupäivien vaikutusta pitkällä aikavälillä entisestään.
Sijoittamisessa tunteet ottavat helposti vallan, etenkin kun uutiset ovat synkkiä ja kurssit ovat punaisella. Ihmiset kokevat yleensä tappiot voimakkaammin kuin voitot, mikä altistaa meidät huonoille päätöksille juuri väärällä hetkellä.
Taloustieteen professori Vesa Puttonen kiteyttääkin sijoittajan tärkeimmän taidon osuvasti merkkiteoksessaan Moderni rahoitus: pysy suunnitelmassa ja pysy markkinalla. Jos sijoittaja poistuu markkinoilta paniikissa pahimpina laskupäivinä, on suuri riski jäädä paitsi juuri niistä nousuista, jotka käynnistävät kokonaan uuden nousumarkkinan.
Tekoälyn kehitys ja geopoliittinen epävakaus tekevät tulevaisuuden ennustamisesta entistä haastavampaa. Vaikka emme voi hallita markkinoiden liikkeitä, voimme hallita omaa sijoituskäyttäytymistämme. Jos markkinan volatiilisuus todella on uusi normaali, sen hyväksyminen on ensimmäinen askel. Toinen askel on luoda kurinalainen sijoitussuunnitelma, joka ei horju päivän uutisotsikoiden mukana.
Kriisit tulevat ja menevät jatkossakin. Sijoitusympäristössä pitkän aikavälin voittaja on kuitenkin se, joka pysyy suunnitelmassaan silloinkin, kun ympärillä myrskyää. Hyvin hajautettu, pitkäjänteinen sijoitussalkku ei ainoastaan kestä kriisejä, vaan myös hyötyy niistä. Volatiliteetti ei ole syy hypätä pois markkinoilta, vaan pikemminkin mahdollisuus pitkäjänteiselle sijoittajalle.
Rizvan Samaletdin
Nordean Suomen Private Banking -toiminnoista vastaava johtaja
Finanssimaailma-blogi käsittelee ajankohtaisia talouden ja markkinoiden tietoja, ilmiöitä ja uutisia. Tältä sivulta löydät tuoreimmat Nordean ekonomistien, analyytikoiden ja muiden asiantuntijoiden kirjoitukset.
2000-luvulla kansainvälisissä osakkeissa kolmasosa tuotoista on jäänyt saamatta, jos sijoittaja on ollut poissa markkinoilta vaivaiset kymmenen parasta nousupäivää.