Osakesäästötilin ensimmäinen vuosi on ollut menestys

Osakesäästötili lanseerattiin tammikuussa 2020. Tilejä sai avattua jo vuoden 2019 puolella, vaikka sijoittamaan tilille pääsi vasta uuden vuoden alussa. Tili osoittautui jo ennen varsinaista lanseerausta menestykseksi. Se sai paljon näkyvyyttä mediassa ja noin 30 000 sijoittajaa avasi tilin jo vuoden 2019 puolella.

Nyt kun osakesäästötilin lanseerauksesta on kulunut vuosi, näemme että Efin tietojen mukaan tilin on avannut yhteensä 150 000 sijoittajaa. Samaan aikaan uusien osakesijoittajien määrä on kasvanut Suomessa noin 100 000 uudella sijoittajalla. Lisäksi rahastopääomien määrä on kasvanut vuonna 2020 1,2 miljardilla eurolla ja rahastosijoittajia on nyt yhteensä noin miljoona.

Osakesäästätilin lanseeraaminen ei ole siis pelkästään kannustanut yksityissijoittajia aloittamaan sijoittamisenyksittäisiin osakkeisiin, vaan sai aikaan laajemman yhteiskunnallisen muutoksen yksityishenkilöiden talouskäyttäytymisessä. Sijoittamisesta on tullut hyväksyttyä tavallisten ihmisten keskuudessa. Enää ei tarvitse piilotella sitä, että on aloittanut sijoittamisen, eikä sijoittamisella ole enää niin elitististä mainetta.

Hienoa on huomata myös sijoitusinnostuksen sivuvaikutukset. Talousuutiset vaikuttavat omasta näkökulmastani katsottuna keräävän entistä enemmän lukijoita ja kasvaneen kysynnän vuoksi myös uutistarjonta on kasvamassa. Perinteisen median lisäksi keskustelu ja monipuolinen sisältö sosiaalisessa mediassa on innostanut ja inspiroinut.

Osakesäästötilillä on yhteiskunnallisia vaikutuksia

Kun poliittista päätöstä tilistä tehtiin, keskustelussa nousi huoli siitä, että tili olisi tarkoitettu vain varakkaille, jotka nyt vaurastuisivat yhä entisestään. Lukujen valossa tämä oli aiheeton pelko.

Osakesäästötilien avaajat ovat olleet keskimääräistä sijoittajaa nuorempia. Aktiivisimpia ovat olleet alle 40-vuotiaat. Suomessahan varallisuus on ennestään keskittynyt keskimäärin yli 60-vuotiaille. Lisäksi valtaosa osakesäästötilin sijoittajista on sijoittanut tilille alle 10 000€. Valitettavasti sijoittamisen miehisyyttä osakesäästötili ei ole onnistunut murtamaan. Miehet ovat olleet selvästi aktiivisempia osakesäästötilin avaajia.

Osakesäästötilin tavoitteena on ollut osittain myös tuoda lisää pääomia erityisesti kotimaisiin osakkeisiin. Kotitalouksien osuus osakeomistuksista on noin 20 prosenttia. Innostunut vastaanotto onkin tuonut paljon uusia suomalaisia omistajia pörssiyhtiöille ja innostus esimerkiksi First North -listan kasvuyhtiöiden ympärillä on ollut voimakasta. Osakesäästötilin tärkein merkitys on kuitenkin ollut suomalaisten kannustaminen säännölliseen sijoittamiseen, jolla on ajan kuluessa merkittävä vaikutus yksittäisten ihmisten elämään.

Miten suomalaisten sijoitusinto saataisiin jatkumaan?

Pörssikursseissa ei ole mitään akuuttia näkymää isolle laskulle, mutta korjausliikkeet ja laskut kuuluvat väistämättä pörssikurssien luonteeseen. Kun sijoittaja sijoittaa ohjeiden mukaan, hyvin hajautetusti ja kuukausittain säännöllisesti aina samalla summalla, kurssien satunnaisten laskujen ei pitäisi sijoittajaa hetkauttaa. Silti suomalaisista löytyy edelleen aloittelevia sijoittajia, joiden salkusta löytyy alle 5 tai alle 10 osaketta ilman ajatusta maantieteellisestä tai sektorihajautuksesta.

Nyt kun suomalaiset on saatu innostumaan sijoittamisesta, olisi tärkeä saada myös sijoitusosaamista nostettua, jotta ihmiset eivät tekisi turhia tappioita eikä alkuinnostus loppuisi seuraavaan alamäkeen. Jonkin verran on onneksi nähtävissä parin euron analyysipalveluiden kysynnän kasvua. 

Sijoitustaitojen kasvattamisessa on tärkeä rooli niin pankeilla, medialla ja itse sijoittajilla. Sijoitanko ilman osakeanalyysitaitoja mediapersoonan tai sosiaalisen median vaikuttajan mainitsemiin viiteen osakkeeseen, vai haenko ammattimaista sijoitusneuvontaa? Olisi tärkeää myös tarjota mediassa osakelistojen lisäksi akateemista taustaa maantieteellisestä sekä ajoituksen hajauttamista, jotta sijoitusinnostus ei loppuisi ensimmäiseen väistämättömään korjausliikkeeseen, vaan innostus jatkuisi ja tulisi osaksi suomalaista talouskulttuuria.

Tanja Eronen
sijoituspalveluista vastaava johtaja