Seuraako Suomen kulutus Tanskan esimerkkiä koronarajoitusten purkautuessa?

Tanskassa luovuttiin kaikista maan sisäisistä koronarajoituksista 10. syyskuuta, jonka jälkeen palveluiden kulutus on lähtenyt vauhdikkaaseen kasvuun Nordean korttimaksujen perusteella. Suomessa valtakunnallisia rajoituksia huojennettiin merkittävästi kesän aikana ja kokoontumisrajoituksista luovuttiin syyskuun lopussa. Jotain rajoituksia on edelleen voimassa leviämisvaiheen alueilla, kun esimerkiksi ravintoloiden ja baarien asiakasmääriä sekä aukioloaikoja on rajoitettu. Nordean korttimaksudatassa nähdään, että talouden aktiviteetti piristyi selvästi myös Suomessa kesän aikana. Palveluiden käyttö kasvoi heinäkuun aikana jo kahden vuoden takaisen tason yläpuolelle. Elo-syyskuun kesälomasesongin päättyessä palveluiden korttimaksujen kehitys on Suomessa kuitenkin hieman hidastunut, kun samalla Tanskassa toipuminen on jatkunut huomattavasti vauhdikkaampana.

Tanskassa voimakkainta kasvu on ollut ravintoloiden, vapaa-ajan aktiviteettien sekä hotellien ja lentoliikenteen korttimaksuissa. Pandemia-aikana hyvin pärjänneissä ruokakaupoissa korttimaksujen kasvu on puolestaan tasaantunut. Tanskassa palvelusektorin tilannetta helpotti jo alkukesästä kansallisen koronapassin käyttöönotto, vaikka passista ollaankin sittemmin jo luovuttu. Palveluiden turvallisen käytön lisäksi koronapassi on kannustanut tanskalaisia ottamaan koronarokotuksia. Tanskan rokotekattavuus onkin noussut maailman korkeimmaksi yli 95 prosenttiin aikuisväestöstä.

Suomessakin koronapassia koskeva lainsäädäntö on tulossa voimaan tällä viikolla. Passin käyttöönottoa erilaisissa tapahtumissa ja palveluissa voisi edelleen perustella rokotekattavuuden kasvattamisella. Suomessa täysin rokotettuja on tällä hetkellä noin 74 % yli 12-vuotiaista. Tämän hetkisten tietojen mukaan 80 %:n kattavuus saavutetaan Suomessa loka-marraskuun vaihteessa, jolloin lopuista rajoituksista olisi tarkoitus luopua.

Tanskan esimerkki osoittaakin, että myös Suomessa palvelukulutuksen kasvu voi piristyä entisestään loppusyksyn aikana, kun rokotuskattavuus nousee ja viimeisiä rajoituksia puretaan. Suomessa kotitalouksien säästämisaste oli huhti-kesäkuussa vielä 2,9 % käytettävissä olevista tulot. Kotitalouksilla onkin varaa kasvattaa kulutusta merkittävästi, varsinkin, kun korona-aikana kotitalouksilla on jäänyt rahaa säästöön 9 miljardia euroa. Pikkujoulukaudesta voidaankin odottaa ennennäkemättömän vilkasta.

Kysynnän edelleen piristyessä palvelusektorin työllisyysnäkymät jatkuvat myös myönteisinä, mutta haasteena voi olla saada vanhat työntekijät palaamaan alalle rajoitustoimien aiheuttamien lomautusten ja epävarmuuden jälkeen. Toisaalta Suomessa sairaaloiden kuormitus on viimeaikoina kasvanut taudin levitessä rokottamattomien keskuudessa, joten riski uusille rajoituksille ja toipumisen lykkääntymiselle ei ole Suomessa kokonaan poistunut johtuen alhaisesta rokotekattavuudesta.

Kotimaiset korttimaksut