Epävarmuustekijöistä huolimatta – tai oikeastaan osin niiden ansiosta – sijoittajan vuoteen 2026 lähdetään hyvistä lähtökohdista. Osakemarkkinat voisivat tuottaa arviomme mukaan kymmenisen prosenttia ja joukkolainasijoituksetkin noin neljä prosenttia. Näillä arvioilla pääosa hyvin hajautetuista salkuista voisi päätyä viiden prosentin tuoton paremmalle puolen. Yllätyksiin on kuitenkin sijoittamisessa aina hyvä varautua.
Pörssikurssien tärkein suunnannäyttäjä, yhtiöiden tuloskasvu, näyttäisi olevan hyvissä kantimissa. Tämänhetkiset arviot viittaavat noin neljäntoista prosentin parannuksiin ensi vuonna ja vielä kolmentoista prosentin kasvuun seuraavana vuonna. Aiempiin ennusteisiin verrattuna nämä arviot eivät poikkea normaalista oleellisesti.
Toteutunut tuloskasvu on sen sijaan ollut viidestä kuuteen prosenttiyksikköä tätä hitaampaa tavanomaisena vuonna. Oma arviomme on, että kansainvälisesti voitaisiin päätyä noin kymmenen prosentin tuloskasvuun. Tämä olisi myös melko hyvin linjassa tämänhetkisten talousnäkymien kanssa. Odotamme tämän riittävän varsin myönteiseen vuoteen osakemarkkinoilla.
Viime vuosina tuloskasvu on kansainvälisesti ollut lähinnä teknologia-alojen harteilla. Kasvu on vähitellen kuitenkin hiipinyt muillekin aloille. Ensi vuonna odotamme tasaisempia tulosparannuksia, vaikka teknologia-ala jatkaakin omassa sarjassaan. Tasaisemman tuloskehityksen myötä koko vuoden näkymät ovat myös vakaammalla pohjalla.
Tekoälykupla kirittäisi kurssit korkeuksiin
Todennäköisesti vuosi 2026 jää historian kirjoihin jälleen yhtenä vuotena, jona tekoälykupla ei puhjennut – lähinnä siksi, että ainakaan koko markkinoiden mittakaavassa kuplaa ei vielä ole.
Jos kävisi niin, että kupla puhkeaisi, sen pitäisi ensin täyttyä puhkeamispisteeseen. Tällä matkalla ei olisi mitenkään erikoista nähdä teknologia-alojen kurssien nousevan vielä kymmeniä prosentteja nykytasoltaan pirteän tuloskasvun ja arvostuskertoimien reippaan nousun myötä. Tällöin kansainvälisten osakkeiden tuotot voisivat ensi vuonnakin yltää helposti yli kahdenkymmenen prosentin.
Samalla on kuitenkin todettava, että tällainen kehitys ei ole toivottavaa – eikä tällä hetkellä näyttäisi toteutuvan. Toistaiseksi sijoittajat ovat toppuutelleet velkarahoitteisia tekoälyinvestointeja, mikä viittaa siihen, että markkinoilla on tervettä epäluuloa liiallista investointi-intoa kohtaan.
Se, että markkinoilla laajalti ei ole kuplaa, ei tarkoita, etteivätkö jotkut, lähinnä pienemmät, tekoäly-yhtiöt voisi mennä nurin. Olisi jopa outoa, jos näin ei jossain vaiheessa kävisi.
Toistuvat epäluulot, pienempiin yhtiöihin liittyvä epävarmuus ja alan korkeat arvostuskertoimet johtavat luultavasti melko tuuliseen markkinakehitykseen ensi vuonna. Sijoittajan onkin hyvä varautua hyvistä tuottonäkymistä huolimatta myös kurssiheiluntaan matkan varrella.
Tätä ei ole kuitenkaan syytä säikähtää. Ajoittaiset kurssilaskut kuuluvat nousumarkkinoihin. Muuten osakesijoituksista ei olisi perusteltua odottaa talletuksia parempia tuottoja.
