Startup-kentän murros ja suomalaiset menestystarinat

Startup-yritysten toimintaympäristö elää voimakkaan muutoksen aikaa ja lähitulevaisuuden ennustaminen on poikkeuksellisen haastavaa. Sijoittajien pääomat ovat aiempaa tiukemmassa ja samaan aikaan pankkirahoitus kasvaa. Mitä ilmiö kertoo kentän tulevaisuuden näkymistä ja voimmeko odottaa suomalaisten startup-menestystarinoiden edelleen jatkuvan?

Venäjän hyökkäyssodasta käynnistynyt taloudellinen epävarmuus on vaikuttanut merkittävästi myös startup-yrityksiin tuoden haasteita liiketoimintaan ja rahoitukseen. Koronapandemia kohteli startup-yrityksiä keskimäärin varsin positiivisesti ja loi myös kasvavaa liikevaihtoa, mutta vuoden 2022 alun teknologiayritysten pörssiarvojen sukellus aloitti tähän päivään jatkuneen startup-kentän suhdannekäänteen. 

Vuoden 2023 ensimmäisen vuosipuoliskon osalta ennakkotiedot Suomesta ja maailmalta indikoivat edelleen heikompaan suuntaan kehittyvää markkinaa. Positiivinen havainto on, että rahoituskierrosten kappalemäärien, rahamäärien ja yritysten arvojen pudotusvauhti on monin paikoin maltillistunut tai jopa pysähtynyt. Voi siis olettaa pohjakosketuksen olevan jo lähellä, ja näin pääsisimme tähystämään tulevien vuosien osalta kasvun suuntaan.

Moni startup on viimeisen vuoden aikana kääntänyt kasvutahtia maltillisemmalle uralle ja saanut kannattavuuden nousemaan välttävälle tasolle. Meneillään oleva syksy ja talvi tulevat olemaan niin maailmalla kuin Suomessakin ratkaisevassa asemassa. Tuolloin monen yrityksen tilanne kiristyy jo äärimmilleen tässä inflaatio- ja korkoympäristössä. Aktivoituva pääomasijoittaminen ja pienikin piristyminen startupien mahdollisuuksissa listautua pörssiin tai päätyä menestyksekkään yrityskaupan kohteeksi mahdollistaisi startup-kentän hallitun elpymisen.

Pankkirahoituksen merkitys korostuu

Samaan aikaan kun maailmalla viime vuoden loppua kohden pääomasijoitukset vähenivät 50–90 prosenttia, kasvatimme pankissa uusluotonantoamme 25 prosenttia. Velkarahoitus onkin Suomen kasvurahoitukselle tällä hetkellä erityisen merkittävää. Viimeisten vuosien aikana Nordea on myöntänyt rahoitusta vuosittain reilun kolmanneksen lisää sen summan päälle, jonka kaikki kotimaiset pääomasijoittajat ovat markkinaan yhteensä investoineet. 

Pääomasijoittajat ry:n (FVCA) tilastojen mukaan viime vuonna investoitiin 1,8 miljardia euroa suomalaisiin startupeihin, joka oli 0,4 miljardia enemmän kuin vuotta aiemmin. On kuitenkin tärkeää havaita, että neljän yrityksen jättikierrokset, yhteensä lähes miljardi euroa, ajoittuivat vuoden 2022 alkuun, aikaan ennen sotaa. Jos katsomme kotimaisten pääomasijoittajien sijoituksia suomalaisiin startupeihin, on summa ollut vuosina 2020, 2021 ja 2022 lähes vakio, noin 0,4 miljardia euroa,. Kaikkina kolmena vuonna Nordean Kasvuyrityspankki on lisäksi rahoittanut startupeja tyypillisesti noin 100 miljoonalla eurolla. Lisäksi erittäin merkittävää ekosysteemille on Nordean poikkeuksellinen aktiivisuus startuppeihin ja kasvuyrityksiin sijoittavien rahastojen sijoittajana. Eli toimimme useiden uusien rahastojen yksityisen pääoman lähteenä.

Kansainvälisen pääoman merkitys Suomelle suuri

Kansainvälisen pääoman merkitys Suomen kasvuyrityskentälle on äärimmäisen tärkeä jatkossakin. Suurten menestystarinoiden jatkumolle on olennaista, että paikalliset pääomasijoittajat, yrittäjät ja myös pankit lisäävät omalta osaltaan toimiaan suomalaisten mielenkiintoisten startupien ja elinvoimaisen ekosysteemin edistämiseksi globaalisti sekä nykyisen kv-sijoittajaverkoston suuntaan.

Julkinen keskustelu uusien startupien vuotuisen määrän pienentymisestä on toki oleellinen, mutta keskeistä on suhteellinen vertailu globaaliin trendiin:Erityisen merkittävää on suomalaisten startupien laadun jatkuva parantuminen – laatu kuitenkin on määrän sijaan ratkaisevassa asemassa ekosysteemin elinvoimaisuudelle.

Koska vuosi 2023 on huomattavan haasteellinen startup-kentässä, on toivottavaa, että yrityksissä ei sorruta aiempiin virheisiin eli lähdetä rahoituskierroksiin liian myöhään. Lisäksi pääomaa ja velkaa pitää käyttää oikea-aikaisesti eli pyrkiä jatkuvaan maltilliseen velkasuhteeseen. Kannattaa myös olla valikoiva kasvua tai toimintaa voimakkaasti rajoittavien velkaehtojen suhteen eikä kohtuuttomiin kustannus- tai kannustinehtoihin velanantajan eduksi kannata suostua. 

Jos yhtiöllä on useampi velkarahoittaja, on kriittistä varmistaa yhdenmukainen tulevaisuuden tahtotila ennen rahoituspakettiin sitoutumista.Mikäli sitä ei voida varmistaa, on usein toimivampaa valita vain yksi velkarahoittaja kumppaniksi.

Kuten sanottu, loppusyksyn ja alkutalven kuluessa on mahdollista, että startup- ja kasvuyritysmarkkinan pohjakosketus on saavutettu ja orastava elpyminen rahoituksen saatavuudessa sekä listautumisten ja yrityskauppojen mahdollisuuksissa avautuu. Kansainvälisten sijoittajien mielenkiinnon ylläpito ja Suomen startup-yhteisön toimenpideohjelman tukeminen ovat keskeisiä lähiajan toimia, joilla varmistamme Suomen startup-kentän vahvan liikkeellelähdön markkinan jälleen avautuessa.

Vesa Riihimäki on Nordean kasvuyrityspankin johtaja.