Talouden ilmiöiden takana
Finanssimaailma-blogi käsittelee ajankohtaisia talouden ja markkinoiden tietoja, ilmiöitä ja uutisia. Tältä sivulta löydät tuoreimmat Nordean ekonomistien, analyytikoiden ja muiden asiantuntijoiden kirjoitukset.
Siden findes desværre ikke på dansk
Bliv på siden | Fortsæt til en relateret side på danskOletko sinäkin saanut epäilyttävän viestin, jossa on kalasteltu henkilökohtaisia pankkitietojasi? Verkossa tapahtuvat petokset ja huijaukset ovat lisääntyneet viime vuosien aikana hurjasti. Asiantuntijamme Annukka Multanen listasi kolme tunnettua sanontaa ohjenuoraksi petoksilta suojautumiseen.
Pienistä puroista syntyy suuri joki
Viime aikoina suomalaiset ovat kohdanneet uudentyyppisiä huijauksia. Esimerkiksi hakukonetuloksiin ujutetut huijaussivut, matkapuhelimiin leviävä FluBot-haittaohjelma ja oikeista tapahtumista kopioidut valetapahtumat ovat pyrkineet kalastelemaan verkkopankkitunnuksia ja korttitietoja.
Yhteistä uusille huijausmuodoille on niiden entistäkin laajempi kohderyhmä. Esimerkiksi FluBot-haittaohjelma pyritään asentamaan mahdollisimman monelle matkapuhelimelle, joiden sovelluksiin ja tietoihin haittaohjelma pääsee käsiksi. Verkossa aidoista tapahtumista kopioituja valetapahtumia mainostetaan sosiaalisessa mediassa, jotta mahdollisimman moni ostaisi lipun olemattomaan tapahtumaan ja luovuttaisi korttitietonsa huijareille. Hakukoneissa pankin sivua muistuttava valesivu saadaan hakukonetulosten kärkeen toiveena, että mahdollisimman moni henkilö päätyisi valesivustolle halutessaan kirjautua verkkopankkiin.
Kesäkuussa Poliisi kertoi, että tänä vuonna on tehty yli 900 rikosilmoitusta liittyen erilaisiin tietoverkkoavusteisiin petoksiin. Ilmoitusten rikosvahinko on yli 13 miljoonaa euroa.
Kysyvä ei tieltä eksy
Kuvailemiltani huijauksilta on helppo suojautua: älä klikkaa tuntemattomia linkkejä, etsi tapahtumia vain järjestäjän virallisilta verkkosivuilta ja kirjaudu palveluihin aina kirjoittamalla palveluntarjoajan virallinen verkkosivuosoite selaimen osoitekenttään.
Harvoin kukaan kuitenkaan pohtii näitä teemoja päivittäin. Voi olla, että yksittäinen asiakas kohtaa huijausyrityksen ainoastaan kerran. Hän saa viestin, jonka aitoutta ei kiireessä tarkista, vaan klikkaa linkistä ja toimii ohjeiden mukaan. Tai hän löytää verkosta tuotteen, joka on hyvässä tarjouksessa ja kaikkialta muualta loppu. Tähän hetkeen pitäisi osata pysähtyä ja kysyä: Voiko tämä sittenkään olla aito? Onko tämä liian hyvää ollakseen totta?
Maltti on valttia
Huijarit vetoavat usein kiireeseen. Saat kiireellisen yhteydenoton, haluamasi tuote on pian loppumassa tai rahasi pitää siirtää äkkiä turvaan. Tämän tyyppisissä kohtaamisissa kannattaa ottaa aikalisä ja tarkistaa yhteydenoton tai viestin oikeellisuus. Sen verran on aina aikaa.
Pankissa työskennellessäni olen päässyt paitsi syventymään petosten maailmaan, myös pohtimaan, miten näistä teemoista voisi viestiä mahdollisimman kattavasti ja selkeästi. Työtä riittää edelleen, ja tälläkin matkalla pätevät samat ohjenuorat: pienet teot muodostavat isoja kokonaisuuksia, tyhmiä kysymyksiä ei ole olemassa ja tilanteen niin vaatiessa, pitää ottaa pieni aikalisä.
Annukka Multanen
petosviestinnästä vastaava asiantuntija Suomessa
Finanssimaailma-blogi käsittelee ajankohtaisia talouden ja markkinoiden tietoja, ilmiöitä ja uutisia. Tältä sivulta löydät tuoreimmat Nordean ekonomistien, analyytikoiden ja muiden asiantuntijoiden kirjoitukset.