Suomen BKT: Toipuminen tauolla

Talouden toipuminen hidastui loppuvuonna ja vuoden viimeisellä neljänneksellä Suomen talous kasvoi 0,2% edellisestä neljänneksestä. Koko vuoden osalta BKT:n supistui 3.2 % vuonna 2020. Talouden näkymät tälle vuodelle ovat edelleen positiiviset.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen talous kasvoi vuoden viimeisellä neljänneksellä 0,2 % edellisestä neljänneksestä. Koko vuoden osalta BKT:n supistui 3.2 % vuonna 2020. Teollisuudessa ja rakentamisessa aktiviteetti kohosi loppuvuonna jo lähelle vuodentaikaista tasoja, mutta vajosi hieman joulukuussa. Palvelualat kokonaisuutena ovat vielä viime vuotta jäljessä.

Koronan toinen aalto heikensi loppuvuonna tilannetta etenkin ravintola- ja majoitusalalla sekä kulttuuri- ja viihdealalla. Majoitus- ja ravintoalan tuotannon volyymi tippui joulukuussa puoleen verrattuna vuodentaikaiseen. Nordean korttimaksutilastot näyttävät, että näillä aloilla tilanne on jatkunut heikkona myös tammikuussa kotimaisten korttimaksujen vuosimuutosten pysytellessä joulukuun tasoilla.

Talouden näkymät tälle vuodelle ovat edelleen positiiviset vuodenvaihteen hidastuvasta kehityksestä huolimatta. Monilla palvelualoilla tilanne pysyy heikkona kunnes koronatilanne helpottaa ja rajoituksia päästään purkamaan. Säästöjä ja patoutunutta kysyntää on kuitenkin kertynyt runsaasti korona-aikana, joten rajoitusten poistuttua myös palvelualoilla voidaan nähdä nopeaa toipumista. Teollisuuden ja rakentamisen näkymät ovat myös positiiviset ja investointipäätöksiäkin on uskallettu jo tehdä, kun näkymä koronan jälkeiseen aikaan on kirkastunut.

Rakentamisen volyymi supistui viime vuoden lopulla. Liike- ja toimistorakentamisen volyymi jäi loppuvuonna yli neljänneksen edellisestä vuodesta. Etätöiden jatkuminen ja epävarmuus tulevaisuuden toimistotarpeista jarruttavat uusia investointeja toimitilapuolella ja kauppakeskusten heikko tilanne pitää liiketilainvestointeja jäissä. Asuinrakentamisessa miinukset ovat olleet lyhyempiä ja asuntomarkkinoiden aktiviteetin nopea virkoaminen on näkynyt loppuvuonna hyvänä kehityksenä rakennusluvissa ja aloituksissa. Asuinrakentamisen ennakoidaankin piristyvän jälleen tänä vuonna.

Teollisuustuotanto on supistunut maltillisesti korona-aikana ollen joulukuussa 2,5 % vuodentakaista alempana. Teollisuuden näkymät ovat myös positiiviset. Uusissa tilauksissa saavutettiin syksyllä jo vuodentakainen taso ja myös tavaravienti on palautunut nopeasti viime vuotisille tasoille. Palveluvienti piristyi niinikään vuoden viimeisellä neljänneksellä ICT-palveluiden viennin lähdettyä hyvään vauhtiin kahden heikon neljänneksen jälkeen. Koronarajoitukset jarruttavat edelleen matkailun ja liikenteen palveluvientiä pitäen koko palveluviennin vielä 12 % vuodentaikaista matalammalla tasolla.

Työmarkkinoiden palautuminen ei loppuvuonna ole ollut enää yhtä nopeaa kuin kesällä, ja joulukuussa työttömänä tai lomautettuna on edelleen yli 300.000 henkilöä. Työllisten määrä ehti nousta marraskuussa jo vuodentakaiselle tasolle, mutta otti hieman takapakkia joulukuussa. Koko talouden palkkasumma nousi loppuvuonna jo plussalle ollen joulukuussa 0,8 % vuodentakaista korkeammalla. Yksityisellä sektorilla palkkasumma supistui viime vuonna prosentin ja kasvoi julkiselle sektorilla 1,8 % lomarahaleikkausten poistumisen siivittämänä. Palkkasumman osalta toimialaerot ovat edelleen suuria ja heijastelevat toimialojen aktiviteetin kehitystä. Tilanne on tässäkin suhteessa heikoin majoitus- ja ravintola-alalla. 

Juho Kostiainen
ekonomisti