Suomen talousennuste: Kestääkö kasvu?

Tilastot kertovat Suomen BKT:n kasvaneen viime vuoden lopulla 0,3 % ja ennakkotietojen mukaan tämän vuoden alussa peräti 0,9 % edellisestä neljänneksestä. Kasvu on tullut laaja-alaisesti yksityisestä kulutuksesta, teollisuudesta ja investoinneista. 

Kulutuksen kasvu näkyy neljä vuotta laskussa olleen vähittäiskaupan kääntymisenä nousuun. Iranin sodan myötä nousseet polttoainehinnat sekä kohonnut korkotaso ovat kuitenkin omiaan hidastamaan ostovoiman kasvua ja ovat jo heikentäneet kuluttajien luottamusta. Maalis-huhtikuun korttidatan perusteella yksityinen kulutus on kuitenkin jatkunut vahvana näistä negatiivisista uutisista huolimatta. 

Datakeskushankkeet ja infrarakentaminen ovat kääntämässä koko rakentamisen kasvuun, vaikka  asuinrakentamisen odotetaan edelleen supistuvan tänä vuonna.

Vientisektorin tilaukset ja tuotanto ovat olleet hyvässä nosteessa viime syksystä lähtien. Etenkin konepaja-,  telakka- ja puolustusteollisuudessa tilaukset ovat kasvaneet voimakkaasti, mikä enteilee tavaraviennin kasvua.  Teollisuuden työllisyyskin on kääntynyt jo kasvuun ja koko talouden työttömyyden odotetaan kääntyvän laskuun vuoden loppua kohden. 

Ennustamme Suomen BKT:n kasvavan tänä vuonna prosentilla ja ensi vuonna 1,5 prosenttia. Talousennusteessa tasapainoillaan nyt hyvän alkuvuoden kehityksen ja toisaalta Lähi-idän kriisin tuomien negatiivisten sokkien välillä. Pidämme kuluvan vuoden ennusteen ennallaan, mutta laskemme vähän ensi vuoden ennustetta. Jos energiamarkkinoilla tilanne rauhoittuu lähiaikoina, voidaan ennustejaksolla nähdä selvästi odotettua kovempaa kasvua, kun talouden positiivinen kierre pääsee kunnolla käyntiin. Toisaalta öljykriisin kärjistyminen ja polttoaineiden hintojen sekä korkojen nousu pidemmäksi aikaa voivat painaa ostovoiman taas laskuun ja heikentää selvästi kasvunäkymiä.

Kallis öljy ja kohonneet korot hidastavat ostovoiman kasvua

Suomen kuluttajahintainflaatio oli vielä alkuvuonna nollan tuntumassa, mutta alkuvuoden korkeat sähkön hinnat ja maaliskuussa Lähi-idän konfliktin myötä noussut polttoaineen hinta ovat kiihdyttäneet inflaatiota selvästi. Tänä vuonna inflaation odotetaan kiihtyvän 1,4 prosenttiin, kun viime vuonna kotimainen inflaatio jäi 0,3 prosenttiin. Myös korkotason nousu alkaa valua kotimaiseen inflaatioon. Odotamme asuntolainojen keskikoron olevan ensi vuonna noin prosenttiyksikön nykyistä korkeammalla. Pohjainflaation odotetaan kiihtyvän vain maltillisesti. 

Viime vuonna palkansaajan reaaliansiot nousivat peräti 2,7 % saavuttaen jo vuoden 2021 tason. Tänä vuonna reaaliansioiden nousu säilyy edelleen positiivisena, mutta hidastuu noin 1,5 prosenttiin inflaation kiihtyessä.

Suomi: Keskeisiä tunnuslukuja

Kasvu tukee työmarkkinoita

Kuluttajien ostovoiman toipuminen on vihdoin alkanut näkyä yksityisessä kulutuksessa. Vähittäiskaupan ja palvelutuotannon volyymit olivat molemmat maaliskuussa lähes 4 % vuosikasvussa. Kotitaloudet ovat kasvattaneet taloudellisia puskureita viime vuosina, eikä yksityinen kulutus näytä reagoineen kohonneisiin polttoainehintoihin ja korkoihin ainakaan kovin nopeasti. Esimerkiksi Nordean korttidata näyttää kulutuksen jatkuneen vahvana myös huhtikuussa Jatkossa ostovoiman kasvun hidastuminen kuitenkin jarruttaa kehitystä ja odotamme yksityisen kulutuksen kasvavan noin prosentilla tänä ja ensi vuonna. Julkisen kulutuksen supistumisen odotetaan edelleen jatkuvan tänä vuonna julkisen talouden säästötoimien seurauksena.

Työttömyyden kasvu on taittunut, mutta on edelleen korkealla tasolla 10,4 prosentissa. Positiivisen talouskehityksen odotetaan asteittain näkyvän myös työmarkkinoilla. Odotamme työttömyysasteen laskevan 8,5 prosenttiin vuoden 2027 lopulla. 

Asuntomarkkinoiden tilanne on pysynyt edelleen vaisuna ja kauppamäärät ovat jääneet alkuvuonna vuodentakaista matalammaksi. Nousevat korot ja heikentynyt kuluttajaluottamus on omiaan pitämään asuntomarkkinan edelleen alavireisenä tänä vuonna. 

Heikko asuntokysyntä, vuokramarkkinoiden ylitarjonta sekä valtion tukeman kohtuuhintaisen vuokrarakentamisen väheneminen tulevatkin pitämään asuinrakentamisen edelleen heikkona tänä ja ensi vuonna.

Datakeskushankkeet ovat kuitenkin piristäneet rakennussektoria. Viimeisen vuoden aikana haetuista rakennuslupakuutioista peräti 18 % liittyy datakeskuksiin. Datakeskuksiin haetaan tyypillisesti rakennusluvat kerralla myös investointihankkeen jatkovaiheille. Näin ollen lupamäärät voivat yliarvioida lähiaikojen rakentamisen määrän. Hallituksen kasvanut tuki korjaushankkeille on omiaan piristämään korjausrakentamista ensi vuonna.

Investointien odotetaan kokonaisuutena kasvavan tänä vuonna peräti 5,6 %. Datakeskusten lisäksi julkiset investoinnit tulevat kasvamaan tänä vuonna hävittäjähankintojen ja muiden maanpuolustusinvestointien myötä. 

Teollisuuden näkymät ovat parantuneet viimeisen vuoden aikana, kun tilauksissa on nähty kasvua. Etenkin telakka-, konepaja- ja puolustusteollisuus ovat vahvassa kasvussa. Kasvavan tilauskannan odotetaan näkyvän viennin kasvuna tänä vuonna. Toisaalta öljyn hinnan ja korkojen nousun Euroopan talouskehitystä hidastava vaikutus voi osaltaan näkyä vientikysynnän heikentymisenä, joten vientiin liittyy myös alasuuntaisia riskejä. 

Julkinen talous kohenee, muttei tasapainotu

Julkisen talouden alijäämät ovat pienentyneet viimeisten vuosineljännesten aikana. Sopeutustoimet ovat pysäyttäneet menojen kasvun ja toisaalta parantunut suhdannetilanne on alkanut kasvattaa verotulokertymää. Julkisen talouden tilan odotetaan paranevan asteittain tänä ja ensi vuonna. Hävittäjähankintojen kirjautuminen julkisen talouden menoiksi tästä vuodesta alkaen ja kasvavat koromenot pitävät kuitenkin alijäämän edelleen suurena, vaikka taustalla oleva tasapaino paraneekin. Sopeutustoimia onkin jatkettava julkisen velkaantumisen taittamiseksi. Velka-asteen odotetaan ylittävän tänä vuonna 90 % BKT:sta.