Talousennuste: Suomi säilyy kilpailukykyisenä

Suomen vaihtosuhde on pitänyt pintansa

Globaali energian, raaka-aineiden ja materiaalien hintojen nousu on luonut kustannuspaineita ja heikentänyt monen yrityksen kannattavuutta. Samaan aikaan raaka-aineiden ja materiaalien tuottajat takovat ennätystuloksia. Suomessa tuonti- ja vientihinnat ovat nousseet samaa tahtia, kun monessa muussa Euroopan maassa vaihtosuhde on heikentynyt merkittävästi viimeisen puolen vuoden aikana. Euroalueen tavarakaupan taseen ylijäämä onkin pienentynyt merkittävästi viimeisen puolen vuoden aikana.

Suomen viennin rakenne onkin ollut verrattain suotuisa kansanvälisten hintojen nousujen kannalta, toki tilanne on Suomea parempi maissa, joissa energian ja raaka-aineiden osuus viennistä on vielä suurempi. Noin puolet Suomen tavaraviennin arvosta on erilaisia raaka-aineita, polttoaineita tai valmistettuja materiaaleja, kuten metalleja tai paperia. Metallien vientihinnat ovat nousseet vuodessa noin 50 % ja paperinkin hinta 27 %. Myös öljyn jalostusmarginaalit ovat kasvaneet. Koneiden ja laitteiden valmistuksessa, joka on yksi teollisuuden tukijaloista, vientihintojen nousu on ollut maltillista ja komponenttien saatavuus haittaa tuotantoa.

A /  Suomen vaihtosuhde on pysynyt vakaana

Ulkomaankaupan vaihtosuhde eri maissa, indeksi 2019=100

Edullinen sähkö parantaa Suomen kilpailukykyä

Sähkön hinta nousi ennätyskorkealle vuodevaihteessa niin Suomessa kuin Keski-Euroopassakin johtuen monesta yhtäaikaisesta tekijästä.  Suomessa sähkön hinta on laskenut sen jälkeen selvästi ja futuurit pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla ennakoivat hinnan laskevan alle 50 euroon megawattitunnilta.

Saksassa sähkön hinta on jäänyt korkealle tasolle fossiilisten polttoaineiden pysytellessä kalliina Ukrainan sodan takia. Lisäksi päästöoikeuksien korkeat hinnat nostavat fossiilisella energialla tuotetun sähkön hintaa.

Suomesta on tulossa sähköntuotannon suhteen omavarainen ja kokonaan fossiiliton parin seuraavan vuoden aikana, kun uusi ydinreaktori saadaan käyttöön ja tuulivoiman kapasiteetti tuplaantuu muutamassa vuodessa. Suomalainen maatuulivoima onkin yksi Euroopan halvimmista tavoista lisätä päästötöntä energiaa ja päästä eroon venäläisen energian tuonnista. Puhdas ja edullinen sähkö mahdollistaa kannattavan ja ympäristöystävällisen teollisuustuotannon investoinnit Suomeen jatkossa.

B / Saksan ja pohjoismaiden sähkön hinnoissa eroa

Sähkön markkinahinnat ja futuurit, €/MWh

Kustannuskilpailukyky hyvällä tasolla

Suomessa palkkojen nousu on ollut maltillista viime vuosina, mikä on yhdessä tuottavuuden kasvun kanssa parantanut kustannuskilpailukykyä. Kilpailukyvyn paraneminen näkyy vaihtotaseen kääntymisenä positiiviseksi ja palkkojen kansantulo-osuuden alenemisena eli toisin sanoen reaalisten yksikkötyökustannusten laskuna. Vaihtosuhdekorjatut yksikkötyökustannukset ovat viime kuukausina kehittyneet Suomessa erittäin positiivisesti suhteessa kilpailijamaihin, ja nykyiset palkkaratkaisut antavat lisätukea kilpailukyvyn säilymiselle.

Kustannuskilpailun osalta on kuitenkin hyvä muistaa, että vientihintojen nousu voi jäädä väliaikaiseksi, jos raaka-aineiden kysyntä ja tarjonta tasapainottuu. Palkankorotuksia ei siten kannata mitoittaa lyhytaikaisen hintojen nousun perusteella. Osalla yrityksistä hintojen nousu vähentää palkanmaksuvaraa tuotantokustannusten kasvaessa, joten eri sektorien tilanteet palkanmaksukyvystä poikkeavat huomattavasti toisistaan.

Tämä artikkeli ilmestyi ensimmäisen kerran 11.5.2022 julkaistussa talousennusteessa ''Nordea Economic Outlook: Katkeaako kasvu?''. Lue lisää uusimmasta Nordea Economic Outlookista.