Tuottavuudessa käänne käsillä?

Pitkä tuottavuuskuoppa painoi taloutta

Suomen talouden suurimpia ongelmia on ollut jo lähes kahden vuosikymmenen ajan heikko tuottavuuskehitys. Taustalla on ollut syvä rakennemuutos: korkean tuottavuuden telekommunikaation ja metsäteollisuuden tuotanto on supistunut selvästi, ja teollisuuden osuus koko talouden arvonlisästä on laskenut 2000-luvulla noin 10 prosenttiyksikköä. Samalla tilalle ei ole syntynyt riittävästi uusia korkean tuottavuuden työpaikkoja.

Pelkkä rakennemuutos ei kuitenkaan selitä vaisua kehitystä. Tuottavuuden kasvu on ollut laajasti heikkoa myös toimialojen sisällä. Vertailu Ruotsiin on tässä suhteessa paljastava: Ruotsissa palveluiden tuottavuutta on onnistuttu kasvattamaan selvästi Suomea enemmän, ja digitaalisten palveluiden vienti on korvannut tavaravientiä paremmin. Ruotsin vahvemman tuottavuuskehityksen taustalla ovat olleet muun muassa yritysten mittavat investoinnit IT-laitteisiin, ohjelmistoihin ja tietokantoihin.

Laajempaa käännettä on hidastanut se, että T&K-investoinnit laskivat tuntuvasti Nokian huippuvuosien jälkeen. Tämä on heikentänyt talouden kykyä synnyttää uutta korkean arvonlisän tuotantoa.

Tuottavuuslukuihin vaikuttavat myös suhdanteet. Taantumassa yritysten kapasiteetti jää usein vajaakäyttöön, jolloin tuotanto työtuntia kohden kehittyy heikosti. Nousun alkaessa asetelma kääntyy yleensä nopeasti: tuotantoa voidaan lisätä ilman vastaavaa työpanoksen kasvua. 

Kasvu syntyy nyt aiempaa tehokkaammin

Viime vuosien luvut viittaavat siihen, että Suomen tuottavuus on vihdoin kääntynyt kasvuun. Tuottavuus työtuntia kohden kasvoi vuoden toisella neljänneksellä 2,8 % vuodentakaisesta.

Käännettä tukee osin parempi suhdannetilanne, mutta kyse ei näytä olevan pelkästä syklisestä palautumisesta. Myös pysyvämmän tuottavuuskasvun edellytykset ovat vahvistuneet. Esimerkiksi tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinnit ovat kasvaneet jo vuodesta 2018 lähtien, ja muut tuotannolliset investoinnit ovat pysyneet yllä heikosta suhdanteesta huolimatta Suomessa uusien kasvuyritysten määrä on kasvanut voimakkaasti, ja riskirahoituksen saatavuus on parantunut. Tämä voi tuoda jatkossa lisää tuottavuuskasvua. Yhdysvaltojen esimerkki osoittaa, että monet erittäin tuottavat uudet yritykset nousevat startup-kentästä pääomasijoittajien tuella.

Tuottavuuden paraneminen selittää osaltaan, miksi talouden piristyminen ei ole vielä näkynyt työllisyyden kasvuna. Esimerkiksi IT-sektorilla työllisyys on vähentynyt viime vuosina, vaikka toimialan arvonlisä on kasvanut voimakkaasti.

Tekoäly on jo lisännyt tehokkuutta IT-sektorilla, ja sen tuottavuushyötyjen voidaan odottaa leviävän vähitellen myös muille toimialoille, kunhan yritykset uskaltavat investoida teknologian käyttöönottoon. Suomella onkin mahdollisuus olla tekoälyn suurista hyötyjiä.

Suomen houkuttelevuus teollisille investoinneille on parantunut viime vuosina maltillisten palkankorotusten ja edullisen sähkön ansiosta. Suomeen voi jatkossakin syntyä suuria investointeja vaativia korkean tuottavuuden teollisuustyöpaikkoja, vaikka teollisuuden osuus on supistunut viime vuosikymmeninä.

Suomella on myös jonkin verran kiinniottajan etua, sillä tuottavuuskehitys jäi pitkäksi aikaa jälkeen verrokkimaista. Etumatkan kurominen ei kuitenkaan tapahdu itsestään. Se edellyttää uusien teknologioiden ja innovaatioiden rohkeaa käyttöönottoa sekä investointeja, jotka nostavat työn tuottavuutta pysyvästi.

A / Tuottavuus on kääntynyt kasvuun

Arvonlisä tehtyä työtuntia kohti