Viimeistään nyt on aika ottaa energiatodistus tosissaan

Energiatehokkuus on omistusasujalle merkittävä asia, sillä se vaikuttaa suoraan asumiskustannuksiin, asunnon arvoon ja ympäristöön. Suomessa lainsäädäntö asettaa tietyt vaatimukset, mutta tästä huolimatta energiatodistus puuttuu huolestuttavan usein.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (Ara) energiatodistusraportin 2023 mukaan kerrostaloista vain 46 prosentille on laadittu energiatodistus. Omakoti- ja paritaloissa luku on hälyttävän alhainen – vain 13 prosenttia. Asunnonvälitysportaaleissa näkee liian usein lausekkeen ”ei lain edellyttämää energiatodistusta”. Tämä on mielenkiintoista, sillä sekä kiinteistönvälittäjille että myyjille on laissa säädetty pakko pitää energiatodistus nähtävillä myynti- tai välitystilanteessa.

Suomessa energiatodistus on pakollinen useimmille rakennuksille, ja se toimii tärkeänä työkaluna rakennuksen energiatehokkuuden arvioinnissa. Energiatehokkuuslainsäädäntö asettaa vaatimukset sille, kuinka energiatehokas rakennuksen tulee olla, ja energiatodistus antaa asunnon ostajille ja omistajille tietoa rakennuksen energiatehokkuudesta. Energiatehokkuutta mitataan A−G-asteikolla, jossa A on energiatehokkain ja G heikoin. Uudet rakennukset ovat yleensä A- tai B-luokkaa, kun taas vanhemmat rakennukset saattavat sijoittua heikompaan luokkaan.

Mutta miksi asumisen ekosysteemin kaikkien osapuolien pitäisi olla kiinnostuneita energiatodistuksesta ja mitä muuta hyötyä siitä on omistusasujalle kuin lain kirjaimen täyttyminen?

Pienemmät energiakustannukset ja asunnon arvon nousu

Ensimmäinen ja ilmeisin hyöty energiatehokkuudesta on pienemmät energiakustannukset. Energiatehokas koti kuluttaa vähemmän energiaa lämmitykseen, jäähdytykseen ja valaistukseen, mikä näkyy suoraan omistajan kuukausittaisissa menoissa.

Tämä on erityisen tärkeää Suomessa, jossa pitkät ja kylmät talvet voivat nostaa lämmityskustannuksia merkittävästi. Vastaavasti lämpenevät kesät kasvattavat ilmastoinnin tarvetta. Investoimalla energiatehokkaisiin ratkaisuihin, kuten parempaan eristykseen, energiatehokkaisiin ikkunoihin tai uusiutuvaan energiaan perustuvaan lämmitysjärjestelmään, omistaja voi vähentää energialaskujaan huomattavasti.

Toinen merkittävä etu on asunnon arvon nousu. Energiatehokkuus on yhä tärkeämpi tekijä asunnon ostajille, ja energiatehokkaat talot myyvät monesti nopeammin ja korkeammalla hinnalla kuin vastaavat vähemmän tehokkaat. Tämä johtuu siitä, että ostajat ovat entistä tietoisempia energiatehokkuuden merkityksestä niin talouden kuin ympäristönkin näkökulmasta. Energiatehokkuus ei ole vain kustannuskysymys, vaan se voi olla myös myyntivaltti, joka tekee kodista houkuttelevamman potentiaalisille ostajille.

Energiatodistus tukee asuntomarkkinoiden positiivista kehitystä

Energiatehokas asunto tai ainakin kohde, missä energiatehokkuus on tiedossa ja mahdolliset energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet on suunniteltu, on myös pankille mielenkiintoinen rahoituskohde. Jos kohteessa on tehty energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä, on todennäköistä, että asunnon kunto säilyy hyvänä. Tämä tukee asunnon vakuusarvon määrittämistä.

Energiatehokkuus vaikuttaa myös asumismukavuuteen. Hyvin eristetyssä ja energiatehokkaassa talossa on usein miellyttävää asua, sillä se pysyy paremmin lämpimänä talvella ja viileänä kesällä. Tällaisen talon asumisviihtyvyyttä nostavat yleensä myös parempi sisäilma ja vähäisempi vedon tunne. 

Monet asuntokaupan osapuolet tuntuvat kuitenkin suhtautuvan energiatodistukseen pelkkänä byrokraattisena rasitteena eikä velvoitetta tosiasiallisesti noudateta. Koko asumisen ekosysteemille on hyödyllistä, jos energiatodistus alettaisiin nähdä välineenä, jollaiseksi se on alun perin tarkoitettu. Se on todiste ekologisuudesta, alhaisemmista asumiskustannuksista ja todennäköisesti keskimääräistä myönteisemmin kehittyvästä asunnon arvosta. Nämä tekijät tukevat asuntomarkkinoiden positiivista kehitystä, ja siksi kaikkien toimijoiden ryhtiliike on nyt tarpeen.