Ursäkta...

Den här sidan finns tyvärr inte på svenska.

Stanna kvar på sidan | Gå till en relaterad sida på svenska

27-01-2023 12:30

Julkinen talous kaipaa sopeutusta

Suomen julkinen talous on viritetty tasolle, jossa rahoitus on tasapainossa vain silloin, kun taloudessa eletään korkeasuhdannetta ja korot ovat nollassa. Edessä on mittava sopeutusurakka, jotta julkinen talous saadaan rakenteellisesti kestävälle tasolle. Ilman toimenpiteitä julkinen talous on ajautumassa rahoituksellisiin ongelmiin.
Laptop-paying-with-card

Julkinen talous tasapainottui viime vuonna

Suomen julkisen talouden tasapaino parani huomattavasti viime vuonna, kun verotulot kasvoivat voimakkaasti työllisyyden parantuessa, yritysten voittojen kasvaessa ja kulutuksen lisääntyessä. Koronatukien loppuminen sekä työttömyyden lasku puolestaan hidastivat menojen kasvua. Julkisen talouden alijäämä jäikin noin prosenttiin BKT:sta, kun vielä 2020 alijäämää kertyi yli 5% BKT:sta.

Nopean talouskasvun ja etenkin inflaation ansiosta nimellinen BKT kasvoi viime vuonna ripeästi ja painoi julkisen velkasuhteen laskuun. Päällisin puolin julkisen talouden tilanne vaikuttaa verrattain vakaalta. Tarkempi analyysi kuitenkin osoittaa, että ilman huomattavia toimenpiteitä julkinen talous on ajautumassa ongelmiin.

Julkisen talouden menot kasvussa

Julkisen talouden myötätuuli on loppumassa tänä vuonna, kun talouskasvun ennustetaan katkeavan, mikä tietää verokertymän selvää tasaantumista. Samaan aikaan kohonnut inflaatio tuo lisäkustannuksia. Eläkkeisiin ja muihin sosiaalietuuksiin tehtiin reilut inflaatiotarkistukset vuodenvaihteessa, julkisen sektorin palkankorotukset lähentelevät tänä vuonna 5 prosenttia ja kohonnut korkotaso kasvattaa velan korkomenoja yli miljardilla eurolla. Lisäksi tänä vuonna tulee maksuun ensimmäinen yli miljardin euron erä hävittäjistä ja sähkötukiakin maksetaan kotitalouksille puoli miljardia euroa.

Lyhyen aikavälin kulujen kasvun lisäksi paine terveydenhuollon ja etenkin vanhustenhoidon menojen kasvulle on valtava, kun yli 75-vuotiaan väestön määrän ennustetaan kasvavan yli 30 prosentilla kahden seuraavan hallituskauden aikana. Ilman lisäpanostuksia vanhustenhuollon taso uhkaa alittaa sivistysvaltion standardit.

A / Julkisen talouden tasapaino

% BKT:sta

Ilman sopeutusta julkinen talous on ajautumassa ongelmiin.

Juho Kostiainen, Nordean ekonomisti

Sopeutusta tehtävä kaikilla rintamilla

Suomen julkinen talous on viritetty tasolle, jossa rahoitus on tasapainossa vain, jos taloudessa eletään korkeasuhdannetta ja korot ovat nollissa. Edessä onkin mittava sopeutusurakka, jotta julkinen talous saadaan rakenteellisesti kestävälle tasolle.

Sopeutustarpeen mittaluokka on VM:n arvion mukaan 9 mrd. euroa kahden seuraavan hallituskauden aikana. Summa on niin suuri, noin 3 % suhteessa BKT:hen, että toimenpiteitä on tehtävä niin menojen, työllisyystoimien kuin verotuksenkin osalta.

Sopeutus on hyvä aloittaa ottamalla valtion menokehys takaisin käyttöön, jotta menokuria pystytään toteuttamaan systemaattisesti. Pelkkä tiukka kehys ei kuitenkaan riitä, koska julkisista menoista vajaa puolet ovat erinäisiä tulonsiirtoja kotitalouksille. Tarvitaan myös päätöksiä tukien karsimisesta. Tulonsiirtoja voidaan sopeuttaa ilman, että kaikkein heikompiosaisten sosiaaliturvaa heikennetään, sillä monet tulonsiirrot valuvat keski- ja hyvätuloisille. Esimerkiksi korkeakoulututkinnosta kertyvä eläke ja aikuiskoulutustuki ovat pääosin nykyisille tai tuleville hyvätuloisille suunnattuja etuja.

Julkisen talouden kestävyyden kannalta keskeistä on myös työllisyyskehitys. Työllisyys on viime vuosina kasvanut työurien pidentyessä loppupäästä, mutta työttömyysaste on jämähtänyt 7 prosentin tuntumaan. Ilman työttömyysturvan kannustimien parantamista, aktiivisen työvoimapolitiikan lisäämistä ja aikuiskoulutuksen suuntaamista matalasti koulutetuille meillä näyttää pysyvän yli 200 000 työtöntä reservissä, vaikka työpaikkoja on runsaasti tarjolla. Ansiosidonnaisen työttömyystuvan keston rajaaminen lisäisi työnteon kannustimia eikä osuisi kaikkein heikompiosaisiin perusturvan varassa oleviin.

Verotuksen maltilliselta kiristämiseltä tuskin voidaan välttyä, vaikka menojen karsimisen ja työllisyyden parantamiseksi tehtävät toimet etenisivätkin. Verotuksessa tulisi jatkaa systemaattista siirtymistä työn verotuksesta haittaverotukseen ja välilliseen verotukseen.

Tämä artikkeli ilmestyi ensimmäisen kerran 25.1.2023 julkaistussa talousennusteessa ''Nordea Economic Outlook: Tasapainoa etsimässä''. Lue lisää uusimmasta Nordea Economic Outlookista.

Kirjoittaja

Nimi:
Juho Kostiainen
Otsikko:
Ekonomisti
Economic Outlook
Talous
Markkinat ja sijoittaminen