Talouden ilmiöiden takana
Finanssimaailma-blogi käsittelee ajankohtaisia talouden ja markkinoiden tietoja, ilmiöitä ja uutisia. Tältä sivulta löydät tuoreimmat Nordean ekonomistien, analyytikoiden ja muiden asiantuntijoiden kirjoitukset.
Denne siden findes ikke på norsk
Bli værende på denne siden | Fortsett til en lignende side på norskVerkossa ja sosiaalisessa mediassa näkee yhä enemmän ilmoituksia, joissa luvataan mahdollisuutta ansaita paljon rahaa helposti ja nopeasti. Houkuttelevaan työtarjoukseen tarttunut ihminen voi kuitenkin päätyä keskelle huijausta ja menettää rahansa. Miten työpaikkahuijauksen voi tunnistaa?
Yhä digitaalisemmaksi muuttuva maailma, epävarmuudet työmarkkinoilla ja hintojen nousu ovat havahduttaneet yhä useammat etsimään uudenlaisia keinoja tulojen kartuttamiseksi ja oman talouden hallintaan saamiseksi. Erilaisia ansaintamahdollisuuksia näkee verkossa yhä enemmän, ja monia houkuttelee helppo, vaivaton ja vähän aikaa vielä työskentely kotoa käsin. Erityisesti mahdollisuudet ansaita rahaa sosiaalisen median kautta ovat kasvaneet valtavasti – tai ainakin siltä näyttää. Esimerkiksi Instagramissa törmää usein tileihin, joissa kysytään somesurffarilta se miljoonan dollarin kysymys: ”Haluatko tehdä paljon rahaa, mahdollisimman pienellä vaivalla?”
Monet näistä houkutuksista johtavat kuitenkin tosiasiassa erilaisten huijausten piiriin, ja tilaisuuteen tarttunut päätyykin rikastumisen sijaan menettämään rahaa.
Viimeisen vuoden aikana tämä ilmiö on läikkynyt myös sosiaalisen median ulkopuolelle. Virallisille työpaikkailmoitussivuille on ilmestynyt useita avoimia työpaikkoja, joissa on mahdollista tienata jopa satoja euroja päivässä. Suomenkielisissä ilmoituksissa kerrotaan, että työtä tehdään kotoa käsin eikä aikaisempaa työkokemusta tarvita. Yhteydenotot pyydetään ottamaan WhatsAppin tai Telegramin kautta. Suomalaiset saavat myös suoria yhteydenottoja tekstiviesteillä ja viestisovellusten kautta, joissa tarjotaan työpaikkaa samoilla yksityiskohdilla.
Työntekijä saa tunnukset jonkinlaiseen portaaliin, josta löytyy ohjeita työn suorittamiseen. Työ voi olla esimerkiksi erilaisten sivujen ja sovellusten arviointeja verkossa. Portaalissa on myös työntekijän ”palkkatili”, joka ohjeistetaan pitämään koko ajan plussan puolella. Palkka maksetaan tilille virtuaalivaluuttana myöhemmin, mutta sitä ennen työntekijän suorittamat työtehtävät kuluttavat palkkatilin saldoa. Jotta tili ei mene miinukselle, työntekijän täytyy tehdä tilille talletuksia. Kuten arvata saattaa, talletuksien tarpeelle ei tule loppua eikä palkkaa näy. Eräässä tapauksessa työntekijälle vakuutettiin, että neljänkymmenen suoritetun työtehtävän jälkeen hän saa takaisin paitsi talletuksensa, myös palkkansa. Rahat jäivät saamatta.
Työntekijä saatetaan myös liittää suuriin WhatsApp-ryhmiin, joissa on muitakin yrityksen työntekijöitä – siis muita työpaikkahuijauksen uhreja. Ryhmissä jaetaan työhön liittyvää tietoa, ja työntekijät kannustavat ja neuvovat toisiaan – yhteisöllisyys luo turvallisuuden tunnetta. Tapauksissa on ollut nähtävissä myös pyramidihuijauksen merkkejä. Jos työntekijä tuo lisää työntekijöitä mukaan toimintaan, hän ansaitsee siitä lisää komissiota. Myös riski rahanpesuun sotkeutumisesta on vahvasti läsnä. Osa uhreista on saanut toimeksiannoilla tililleen rahaa, jota on ohjeistettu välittämään edelleen.
Osa työpaikkahuijauksen uhreista on palkan sijaan menettänyt tuhansia euroja. Moni on saattanut epäillä jossakin vaiheessa, että kuvio vaikuttaa omituiselta, mutta ovat jatkaneet siitä huolimatta. Kun rahaa on jo laitettu runsaasti likoon, uhri on uskonut epätoivoisesti, että kohta rahaa alkaa tulla myös takaisin.
Muista nämä työmarkkinoilla:
Sara Helin on Nordean petostorjunnan asiantuntija.
Finanssimaailma-blogi käsittelee ajankohtaisia talouden ja markkinoiden tietoja, ilmiöitä ja uutisia. Tältä sivulta löydät tuoreimmat Nordean ekonomistien, analyytikoiden ja muiden asiantuntijoiden kirjoitukset.