Kun unelmatyö muuttuu taloudelliseksi painajaiseksi

Verkossa ja sosiaalisessa mediassa näkee yhä enemmän ilmoituksia, joissa luvataan mahdollisuutta ansaita paljon rahaa helposti ja nopeasti. Houkuttelevaan työtarjoukseen tarttunut ihminen voi kuitenkin päätyä keskelle huijausta ja menettää rahansa. Miten työpaikkahuijauksen voi tunnistaa?

Yhä digitaalisemmaksi muuttuva maailma, epävarmuudet työmarkkinoilla ja hintojen nousu ovat havahduttaneet yhä useammat etsimään uudenlaisia keinoja tulojen kartuttamiseksi ja oman talouden hallintaan saamiseksi. Erilaisia ansaintamahdollisuuksia näkee verkossa  yhä enemmän, ja monia houkuttelee helppo, vaivaton ja vähän aikaa vielä työskentely kotoa käsin. Erityisesti mahdollisuudet ansaita rahaa sosiaalisen median kautta ovat kasvaneet valtavasti – tai ainakin siltä näyttää. Esimerkiksi Instagramissa törmää usein tileihin, joissa kysytään somesurffarilta se miljoonan dollarin kysymys: ”Haluatko tehdä paljon rahaa, mahdollisimman pienellä vaivalla?” 

Monet näistä houkutuksista johtavat kuitenkin tosiasiassa erilaisten huijausten piiriin, ja tilaisuuteen tarttunut päätyykin rikastumisen sijaan menettämään rahaa.

Huijausyrityksiltä ei ole turvassa edes virallisilla työpaikkasivustoilla

Viimeisen vuoden aikana tämä ilmiö on läikkynyt myös sosiaalisen median ulkopuolelle. Virallisille työpaikkailmoitussivuille on ilmestynyt useita avoimia työpaikkoja, joissa on mahdollista tienata jopa satoja euroja päivässä. Suomenkielisissä ilmoituksissa kerrotaan, että työtä tehdään kotoa käsin eikä aikaisempaa työkokemusta tarvita. Yhteydenotot pyydetään ottamaan WhatsAppin tai Telegramin kautta. Suomalaiset saavat myös suoria yhteydenottoja tekstiviesteillä ja viestisovellusten kautta, joissa tarjotaan työpaikkaa samoilla yksityiskohdilla.

Näin työpaikkahuijaus tyypillisesti etenee

Työntekijä saa tunnukset jonkinlaiseen portaaliin, josta löytyy ohjeita työn suorittamiseen. Työ voi olla esimerkiksi erilaisten sivujen ja sovellusten arviointeja verkossa. Portaalissa on myös työntekijän ”palkkatili”, joka ohjeistetaan pitämään koko ajan plussan puolella. Palkka maksetaan tilille virtuaalivaluuttana myöhemmin, mutta sitä ennen työntekijän suorittamat työtehtävät kuluttavat palkkatilin saldoa.  Jotta tili ei mene miinukselle, työntekijän täytyy tehdä tilille talletuksia. Kuten arvata saattaa, talletuksien tarpeelle ei tule loppua eikä palkkaa näy. Eräässä tapauksessa työntekijälle vakuutettiin, että neljänkymmenen suoritetun työtehtävän jälkeen hän saa takaisin paitsi talletuksensa, myös palkkansa. Rahat jäivät saamatta.

Työntekijä saatetaan myös liittää suuriin WhatsApp-ryhmiin, joissa on muitakin yrityksen työntekijöitä – siis muita työpaikkahuijauksen uhreja. Ryhmissä jaetaan työhön liittyvää tietoa, ja työntekijät kannustavat ja neuvovat toisiaan – yhteisöllisyys luo turvallisuuden tunnetta. Tapauksissa on ollut nähtävissä myös pyramidihuijauksen merkkejä. Jos työntekijä tuo lisää työntekijöitä mukaan toimintaan, hän ansaitsee siitä lisää komissiota. Myös riski rahanpesuun sotkeutumisesta on vahvasti läsnä. Osa uhreista on saanut toimeksiannoilla tililleen rahaa, jota on ohjeistettu välittämään edelleen.

Osa työpaikkahuijauksen uhreista on palkan sijaan menettänyt tuhansia euroja. Moni on saattanut epäillä jossakin vaiheessa, että kuvio vaikuttaa omituiselta, mutta ovat jatkaneet siitä huolimatta. Kun rahaa on jo laitettu runsaasti likoon, uhri on uskonut epätoivoisesti, että kohta rahaa alkaa tulla myös takaisin.

Miten työpaikkahuijaukselta voi välttyä?

Muista nämä työmarkkinoilla:

• Suhtaudu varauksella yllättäviin työtarjouksiin. Tutki yhteyttä ottanutta firmaa ja sen taustoja huolellisesti.
• Jos työnantajan ilmoituksessa yhteydenottoa pyydetään WhatsAppilla tai Telegramilla, työhaastattelua ei järjestetä eikä työhistoriaasi kysellä, on kyseessä todennäköisesti huijaus. 
• Palkkaa saadakseen työntekijän ei tarvitse maksaa rahaa työnantajalleen. 
• Jos palkkalupaukset ovat epärealistiset suhteessa työn määrään tai laatuun tai kuulostavat liian hyviltä ollakseen totta, kyseessä voi olla huijaus.

Sara Helin on Nordean petostorjunnan asiantuntija.