Miten epävarmat talousnäkymät vaikuttavat yrityslainojen korkoihin?

Kulunut vuosi on ollut täynnä nopeita käänteitä taloudessa ja rahoitusmarkkinoilla. Vuoden alussa talous kärsi vielä koronapandemian kourissa, mutta talouskehityksen odotettiin piristyvän kevättä kohti mentäessä. Helmikuun lopussa alkanut Venäjän hyökkäyssota käänsi tulevaisuuden odotukset päälaelleen, ja hetken aikaa epävarmuus oli erittäin suurta. Keväästä eteenpäin suurimman huomion ovat keränneet yleisen hintatason nousun eli inflaation kiihtyminen, keskuspankkien koronnostot ja toisaalta myös huolet heikosta talouskehityksestä. Kaikki edellä mainitut tekijät heijastuvat vahvasti yritysten ja kotitalouksien tilanteeseen ympäri Eurooppaa ja myös meillä Suomessa.

Korkojen nousu on yllättänyt nopeudellaan

Ohjauskorkojen nostaminen on Euroopan keskuspankin (EKP) keskeisin työkalu yleisen hintatason nousun eli inflaation hillitsemiseen. Tänä vuonna inflaation kiihtyminen on ollut odotettua nopeampaa, mistä johtuen EKP on päätynyt nostamaan ohjauskorkojaan nopealla tahdilla. Inflaation odotetaan jatkavan kiihtymistään loppuvuotta kohti, mikä pakottaa keskuspankin jatkamaan koronnostoja loppuvuoden aikana.

Keskuspankin koronnostot voivat vaikuttaa kaukaiselta aiheelta yksittäisen yrityksen näkökulmasta. Ohjauskorkojen kehityksellä on kuitenkin keskeinen vaikutus talouden toimintaan. Selkeimmin ohjauskorkojen nousun vaikutus näkyy siinä, että lainojen korot nousevat yleisen korkotason nousun mukana.

Vielä vuosi sitten korkojen voimakas nousu näytti hyvin kaukaiselta ajatukselta. Lainakorot ovat kuitenkin nousseet äärimmäisen nopeasti vuoden alusta lähtien, ja käytännössä kaikki viime vuonna tehdyt ennusteet Euroopan korkokehityksestä on voitu heittää romukoppaan. Esimerkiksi 12 kuukauden euribor on noussut jo yli kahden prosentin ja kuuden kuukauden euribor yli 1,4 prosenttiin. Vuoden alussa molemmat korot olivat vielä reippaasti nollan alapuolella. Euroalueen vuosikausia kestänyt negatiivisten korkojen aikakausi näyttääkin olevan ohitse.

Pitkien korkojen nousu vaikuttaa korkoriskiltä suojautumisen hintaan

Alla olevassa kuvaajassa on piirrettynä Saksan 10-vuotisen valtionlainakoron kehitys vuoden 2021 alusta tähän päivään. Pitkien korkojen kehitys vaikuttaa keskeisesti korkojen nousulta suojautumisen hintaan. Kuten kuvasta näkyy, suojautumisen hinta on ehtinyt nousta tänä vuonna voimakkaasti. Monen mielestä suojautuminen voikin jo vaikuttaa liian kalliilta.

Odotamme korkotason nousun kuitenkin jatkuvan vielä loppuvuonna ja ensi vuoden alkupuolella, kun Euroopan keskuspankki jatkaa ohjauskorkojen nostoja inflaation taltuttamiseksi. Tästä syystä suojautuminen korkojen nousulta voi osoittautua edelleen erittäin hyödylliseksi.

Talousnäkymät sisältävät tällä hetkellä poikkeuksellisen paljon epävarmuutta

Euroopan ja Suomen talousnäkymiä varjostavat muun muassa kuluttajien ostovoimaa heikentävä inflaatio, Venäjän hyökkäyssota, energian saatavuusongelmiin liittyvät huolet sekä maailmantalouden kasvun hidastuminen. Erityisesti Euroopan talouskehitys on heikolla pohjalla talvea kohti mentäessä. Suomen talouden tilanne on parempi verrattuna moneen muuhun Euroopan maahan, mutta negatiiviset vaikutukset näkyvät meilläkin. Heikko talouskehitys ja korkojen samanaikainen nousu ovat huono yhdistelmä, sillä korkotason kohoaminen hidastaa talouden toimintaa entisestään. Euroopan keskuspankin on kuitenkin pakko jatkaa korkojen nostoja tulevinakin kuukausina, jotta taloudessa vallitseva voimakas hintatason nousu saadaan hallintaan.

Korkosuojaus yrityksen riskienhallintaan

Epäedulliset korkomarkkinaliikkeet ovat riskitekijä, johon yrittäjä ei itse voi suoraan vaikuttaa. Korkojen nousua on myös äärimmäisen vaikea ennustaa, kuten nyt koettava korkomarkkinatilanne hyvin osoittaa. Korkoriskiltä on kuitenkin mahdollista suojautua. Tyypillinen suojaustoimenpide on yrityslainaan liitetty korkoputki tai korkokatto. Korkoputkella varmistat lainan viitekorolle määräajaksi ylä- ja alarajan. Korkokatto puolestaan asettaa viitekorolle maksimitason ennalta määrätyksi ajaksi.