Suomi on jäänyt euroalueen junasta
Suomen talouskehitys on jäänyt muusta euroalueesta jälkeen viimeisen kahden vuoden aikana. Suomen talous on supistunut 2 % kahdessa vuodessa, kun euroalueella on nähty keskimäärin reilun prosentin kasvua samalla ajanjaksolla.
Nopea inflaatio on heikentänyt kuluttajan ostovoimaa laaja-alaisesti, ja yksityinen kulutus onkin ollut heikkoa niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Suomessa ostovoima on alkanut parantua, mutta kehitys on jäänyt muusta euroalueesta jälkeen, kun monissa maissa on maksettu korkeita palkankorotuksia tai kertaeriä heikentyneen ostovoiman kuromiseksi umpeen. Lisäksi Suomessa työttömyys on noussut jo 8,3 prosenttiin, kun euroalueen keskimääräinen työttömyysaste on pysytellyt 6,5 prosentin tuntumassa.
Kohonneet korot ovat näkyneet suomalaisilla kotitalouksilla selvästi voimakkaammin kuin monissa muissa euroalueen maissa, joissa suositaan kiinteitä asuntolainakorkoja. Suomessa kotitalouksien asuntolainojen keskikorko on noussut kahdessa vuodessa alle prosentista neljään prosenttiin, kun euroalueella asuntolainojen keskikorko on edelleen alle 2,5 prosenttia.
Korkojen nousu on välittynyt heikon asuntokysynnän kautta voimakkaasti Suomen rakentamiseen, joka on ollut selvästi muuta euroaluetta heikompaa ja selittää myös suurimman osan Suomen euroaluetta heikommasta BKT-kehityksestä. Suomessa asuntojen uudisrakentaminen on supistunut liki puoleen kahdessa vuodessa, kun korkojen nousun myötä asuntokauppa pysähtyi kuin seinään. Myös vuokrarakentaminen on hidastunut merkittävästi, sillä edellisten vuosien voimakaan rakentamisen jälkeen vapaita vuokra-asuntoja on runsaasti tarjolla. Suomessa rakennustuotanto ylikuumenikin matalien korkojen aikana toisin kuin monissa muissa euroalueen maissa, joissa finanssikriisiä edeltänyt rakennusbuumi ja sen seuraukset olivat vielä tarkemmassa muistissa.
