Rakentaminen Suomen talouden jarruna

Suomi on jäänyt euroalueen junasta

Suomen talouskehitys on jäänyt muusta euroalueesta jälkeen viimeisen kahden vuoden aikana. Suomen talous on supistunut 2 % kahdessa vuodessa, kun euroalueella on nähty keskimäärin reilun prosentin kasvua samalla ajanjaksolla.

Nopea inflaatio on heikentänyt kuluttajan ostovoimaa laaja-alaisesti, ja yksityinen kulutus onkin ollut heikkoa niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Suomessa ostovoima on alkanut parantua, mutta kehitys on jäänyt muusta euroalueesta jälkeen, kun monissa maissa on maksettu korkeita palkankorotuksia tai kertaeriä heikentyneen ostovoiman kuromiseksi umpeen. Lisäksi Suomessa työttömyys on noussut jo 8,3 prosenttiin, kun euroalueen keskimääräinen työttömyysaste on pysytellyt 6,5 prosentin tuntumassa.

Kohonneet korot ovat näkyneet suomalaisilla kotitalouksilla selvästi voimakkaammin kuin monissa muissa euroalueen maissa, joissa suositaan kiinteitä asuntolainakorkoja. Suomessa kotitalouksien asuntolainojen keskikorko on noussut kahdessa vuodessa alle prosentista neljään prosenttiin, kun euroalueella asuntolainojen keskikorko on edelleen alle 2,5 prosenttia. 

Korkojen nousu on välittynyt heikon asuntokysynnän kautta voimakkaasti Suomen rakentamiseen, joka on ollut selvästi muuta euroaluetta heikompaa ja selittää myös suurimman osan Suomen euroaluetta heikommasta BKT-kehityksestä. Suomessa asuntojen uudisrakentaminen on supistunut liki puoleen kahdessa vuodessa, kun korkojen nousun myötä asuntokauppa pysähtyi kuin seinään. Myös vuokrarakentaminen on hidastunut merkittävästi, sillä edellisten vuosien voimakaan rakentamisen jälkeen vapaita vuokra-asuntoja on runsaasti tarjolla. Suomessa rakennustuotanto ylikuumenikin matalien korkojen aikana toisin kuin monissa muissa euroalueen maissa, joissa finanssikriisiä edeltänyt rakennusbuumi ja sen seuraukset olivat vielä tarkemmassa muistissa.

Euroalueella rakennusinvestoinnit ovat pysyneet lähes kahden vuoden takaisella tasolla, kun Suomessa ne ovat supistuneet peräti 26 prosenttia. Esimerkiksi Italiassa korjausrakentamisen elvytystoimet ovat pitäneet yllä rakentamista.  Muun euroalueen vahvempi uudisrakentaminen heijastelee vahvempaa asuntomarkkinaa. Asuntojen hinnat ovat Suomessa laskeneet yli 10 prosenttia kahden vuoden takaisista huipuista, kun euroalueella hinnat ovat tulleet alas keskimäärin vain alle 2 prosenttia, ja monessa maassa hinnat ovat jo vahvassa nousussa.

Suomessa ainoa talouden kasvua tukenut kysyntäerä viime vuosina on ollut julkinen kulutus. Julkinen elvytys ei kuitenkaan voi jatkua kovin pitkään huomioiden julkisen talouden velkaantumiskehityksen. 

A / Suomen BKT:n kasvukontribuutiot

Vuosimuutos, %

Parempaa edessä

Asuinrakentamisen tuoma jarru Suomen talouteen näyttäisi olevan poistumassa tämän vuoden aikana, kun rakentamisen aloitukset ovat kääntyneet loivaan nousuun matalalta tasolta korkotuetun tuotannon käynnistyessä. Myös kuluttajan ostovoiman paranemisen odotetaan jatkuvan ensi vuonna, kun inflaatio pysyy palkankorotuksia hitaampana. 

Nopea korkojen nousi hyydytti Suomen taloutta selvästi muuta euroaluetta enemmän niin kotimaisen kulutuksen kuin rakentamisenkin kautta. Korkojen laskun odotetaan nyt puolestaan tuovan Suomen talouteen piristystä muuta euroaluetta enemmän. Suomessa myös energiahinnat ovat palanneet alas muuta euroaluetta nopeammin, johtuen oman sähköntuotannon kasvusta ja pienestä maakaasuriippuvuudesta. 

Ennustammekin Suomen talouden kasvavan ensi ja seuraavana vuonna euroalueen keskiarvoa nopeammin.

Tämä artikkeli ilmestyi ensimmäisen kerran 4.9.2024 julkaistussa talousennusteessa ''Nordea Economic Outlook: Tarkka paikka''. Lue lisää uusimmasta Nordea Economic Outlookista.