Sähköautomarkkina – mihin olet menossa?

Sähköautojen osuus ensirekisteröidyistä autoista on laskenut alkuvuonna. Mikä mättää? Sähköautojen osuus ensirekisteröidyistä ja käytettynä maahantuoduista autoista kasvoi eksponentiaalisesti vuodesta 2020 lähtien, ja viime vuonna kolmannes uusista autoista oli sähköautoja. Jos lasketaan lataushybridit mukaan, niin sähköllä kulkevien uusien autojen osuus nousi jo yli puoleen. Tämän vuoden alussa sähköautojen osuus ensirekisteröinneistä on hieman laskenut. Suurimpana syinä on viime vuonna nähty toimitussuman purkautuminen, kun vuonna 2022 polttoaineiden hintojen noustua sähköautojen kysyntä kasvoi ja komponenttipula rajoitti tarjontaa, jolloin toimitusajat venyivät pitkäksi. Uusien tilausten laskua nähtiin vuoden 2022 lopulta lähtien. Syksyn 2023 aikana sähköautojen osuus tilauksista on kuitenkin kääntynyt uudelleen maltilliseen kasvuun.

Korkojen nousu sekä yleinen ostovoiman heikentyminen ovat johtaneet siihen, että uusia autoja ostetaan ylipäätään erittäin vähän ja kalliimpia autoja vielä vähemmän. Tämä selittääkin osaltaan sähköautojen tilausten laskua viime vuonna ja ensirekisteröintien laskua tämän vuoden alussa. Lisäksi sähköisten työsuhdeautojen tuki oli uhkasi päättyä vuoden 2026 alussa, mikä laittoi monet 3 vuoden leasing-sopimuksen harkintakannalle. Hallitus päätti kuitenkin jatkaa tukea, joten työsuhdeautoissa sähköautojen osuuden odotetaan edelleen jatkavan kasvua viime vuoden 40 prosentista.

Kun uusien autojen kauppa on hyytyi viime vuonna, käytettyjen autojen myynti ja maahantuonti piristyivät. Sähköllä kulkevien autojen suosio on jatkanut kasvua käytettynä maahantuoduissa autoissa. Tammi-huhtikuussa maahantuoduista käytetyistä autoista peräti 76 % oli sähköautoja tai lataushybridejä. Käytettyjen sähköautojen saatavuus ulkomailta onkin parantunut merkittävästi ja hinnat alentuneet, mikä on lisännyt kiinnostusta maahantuontiin. Ruotsin kruunun heikkous on näkynyt erityisesti Ruotsista tuotujen autojen määrän kasvuna. Käytettyjen sähköautojen keskihinta on laskenut vuodessa 50 000 eurosta 43 000 euroon. Käytettyjä sähköautoja on saatavilla jatkossa entistä alemmissa hintakategorioissa, joten aiempaa useammalla on mahdollisuus hankkia sähköauto.

Sähköautojen hinta onkin tällä hetkellä yksi suurimmista niiden yleistymisen esteistä. Uusien täyssähköautojen verollinen keskihinta oli viime vuonna 56 000 euroa, kun uusien bensa-autojen keskihinta oli 32 000 euroa. Uusista sähköautoista ei toistaiseksi löydy riittävästi tarjontaa alemmissa hintakategorioissa, jotta niiden osuus voisi nousta yli puoleen ensirekisteröinneistä. Toisaalta sähköautojen tekniikka kehittyy nopeaa vauhtia ja markkinoille on tulossa myös alle 30 000 euron autoja. Sähköautojen nopea tekninen kehitys voi pitää osan mahdollisista sähköauton ostajista vielä harkintakannalla, kun perustellusti ajatellaan lähitulevaisuudessa saatavan parempia ja halvempia autoja. Kiinalaisille sähköautoille suunnitellut tullit saattavat kuitenkin hidastaa hintojen laskua. Sähköautojen leasing-sopimukset ovatkin olleet suosittuja, jolloin välttyy auton arvon ennakoitua nopeamman tippumiseen liittyvältä riskiltä.

Korkeammasta hankintahinnasta huolimatta sähköauto on monesti paljon autoilevalle kokonaiskustannuksiltaan halvempi kuin polttomoottoriauto. Sähkön hinta ml. verot ja siirto, on ollut viimeisen vuoden aikana n. 0,15 euroa/kWh. Sähköauton kulutus on karkeasti 20 kWh sadalla kilometrillä, autosta riippuen. Sähköauto kuluttaakin siis noin 3 euroa satasella, jos latauksen suorittaa kotona. Kaupallisten pikalatausten hinnat vaihtelevat, mutta 0,4 euroa/kWh lienee lähellä keskihintaa. Tällöin sadan kilometrin autoilulle tulee hintaa 8 euroa. 95-bensa on maksanut viimeisen vuoden aikana keskimäärin 1,9 euroa . Jos bensa-auto kuluttaa 7 litraa satasella, tulee sataselle hintaa 13,3 eruoa. Jos katsotaan kustannusta 30 000 km vuodessa ajavalle, niin kotilatauksella hintaa tulee 900 euroa, pikalaturin käyttäjälle 2400 euroa ja bensa-autoilijalle 4000 euroa. Kustannuksia on huomioitava, että sähköautojen vuosittainen ajoneuvovero on hieman korkeampi, kun vastaavan kokoisessa bensa-autossa. Toisaalta huoltojen määrä on tyypillisesti sähköautoissa vähäisempi.

Laskelma osoittaakin, että kotilatauksella sähköautoilu on huomattavan edullista, ja vielä jos pystyy ajoittamaan lataukset yöaikaan, on se selvästi edellä mainittua halvempaa. Pikalatauksen hinnat ovat vielä hieman korkeita. Latausverkon laajentuminen ja kilpailun kiristyminen tulevat jatkossa laskemaan lataushintoja ja vähentämään asemien välistä vaihtelua.

Autokanta siis sähköistyy tasaisen varmasti taloudellisten kannusteiden ohjatessa sähköautoiluun. Tällä hetkellä Suomessa on 94 000 täyssähköautoa ja 147 000 ladattavaa hybridiä eli yhteensä noin 8,5 % autokannasta. Ajetuista kilometreistä sähköautojen osuus on jo tätä suurempi, koska uusilla autoilla ajetaan keskimääräistä enemmän, ja kuten edellä laskimme täyssähköauton hankinta kannattaa taloudellisesti etenkin paljon ajavilla. Autoalan ennusteen mukaan Suomessa oli 500 000 täyssähköautoa vuonna 2030 ja 1 000 000 sähköautoa vuonna 2035. Sähköautojen yleistyminen tuleekin vähentämään Suomen henkilöliikenteen öljyriippuvuutta merkittävästi seuraavan 10 vuoden aikana. Sähkön kokonaiskysynnän kannalta sähköautojen yleistymisellä on melko pieni merkitys, mutta latausinfra vaatii investointeja etenkin taloyhtiöiltä. Jatkossa latauspaikan puute voikin tulla entistä useammin asuntokaupan esteeksi.