Miksi Scope 3 -päästöihin kiinnitetään yhä enemmän huomiota

Monien yritysten kasvihuonekaasupäästöistä suurin osuus ei ole itse asiassa peräisin yrityksen omasta toiminnasta vaan toimitusketjujen ylä- ja alavirroista. Nämä Scope 3 -päästöt eroavat Scope 1 -luokan (yrityksen omistamista tai hallitsemista toiminnoista syntyvät suorat päästöt) ja Scope 2 -luokan (yrityksen ostaman sähkön ja lämmityksen tuotannon päästöt) päästöistä, ja niihin sisältyvät esimerkiksi niin yrityksen ostamista tuotteista ja raaka-aineista kuin sen tuottamien tuotteiden käytöstä ja hävittämisestä syntyvät päästöt. CDP-järjestön tutkimus osoittaa, että sen globaaleilla asiakkailla raportoidut ylävirran Scope 3 -päästöt voivat olla jopa 26 kertaa suuremmat kuin yrityksen varsinaisesta toiminnasta syntyvät päästöt (Scope 1 ja 2) esimerkiksi vähittäiskaupan, valmistavan teollisuuden ja materiaalituotannon toimialoilla.

Vaikka tällä hetkellä saavutettujen Scope 3 -päästövähennysten ja tulevaisuuden vähennystarpeiden välillä on vielä merkittävästi kirittävää, tässä piilee myös mahdollisuuksia. Tavoitteisiin pääsyn tueksi on luotu sääntelyä (EU:n kestävyysraportointidirektiivi, CSRD) ja ilmastotavoitteiden asettamisen standardeja (Science Based Targets -aloite, SBTi) sekä hiilen hinnoittelun mekanismeja (EU:n päästökauppajärjestelmä, ETS, ja EU:n hiilirajamekanismi, CBAM). Kestävyysraportointidirektiivi on edellyttänyt pohjoismaisia yrityksiä raportoimaan Scope 3 -päästöistään vuodesta 2024 asti ja pörssilistattuja pk-yrityksiä vuodesta 2026 alkaen. Hiilirajamekanismi CBAM määrittää suorat kustannukset hiili-intensiivisille materiaaleille, kuten teräkselle, alumiinille, sementille ja lannoitteille. Myös sijoittajat huomioivat yhä merkittävimmin yritysten Scope 3 -toimia arvioidessaan niiden riskejä, kasvunäkymiä ja pääomakustannuksia.

Varhaisilla toimijoilla on merkittäviä mahdollisuuksia, jotka ylittävät säännösten noudattamisen hyödyt – aina tehostamistarpeiden, riskien ja kuluriskien havaitsemisesta uusien tuottomahdollisuuksien tunnistamiseen. BCG ja EcoVadis ovat todenneet, että toimitusketjujen hiilidioksidipäästöjen vähentäminen tuo sijoitetulle pääomalle 3–6-kertaisen tuoton, pääsiassa tulevaisuuden hiilidioksidipäästökulujen välttämisen, riskien pienentämisen ja toiminnan tehostamisen kautta. Vuoteen 2023 mennessä Scope 3 -päästöistä voi koitua yhtiöille jopa yli 500 miljardin dollarin vuosittaiset kulut suunnitteilla olevien globaalien hiilen hinnoittelun skenaarioiden toteutuessa.

Toimitusketjujen hiilidioksidipäästöjen vähentäminen tuo 3–6-kertaisen tuoton sijoitetulle pääomalle.

Yhtiöiden tilanne: Nordean asiakaskunnan näkymät

Scope 3 -päästövähennystavoitteiden tarkastelu Nordean yritysasiakkaiden edustamalla 23 toimialalla paljastaa, että useimmilla toimialoilla vain alle puolet yrityksistä on asettanut minkäänlaisia Scope 3 -päästövähennystavoitteita (ks. Taulukko 1).

Taulukko 1: Tavoitteet asettaneiden yritysten osuus toimialoittain, Nordean salkku

ToimialaScope 3 -päästötavoitteet asettaneiden Nordean asiakkaiden osuus*
Yhdyskuntapalvelut, jakelu ja jätehuolto53 %
Tukkukauppa53 %
Kaupalliset ja asiantuntijapalvelut51 %
Elintarviketeollisuus50 %
Kotitalous- ja henkilökohtaiset tuotteet50 %
IT-palvelut50 %
Vähittäiskauppa50 %
Paperi- ja metsäteollisuus48 %
Rakentaminen46 %
Tuotantohyödykkeet45 %
Kestokulutushyödykkeet42 %
Majoitus ja vapaa-aika42 %
Sähköntuotanto41 %
Kuljetus- ja liikennesektori41 %
Terveydenhuolto40 %
Raaka-aineet40 %
Öljy-, maakaasu- ja meriteollisuus40 %
Media ja viihde38 %
Kalastus ja kalankasvatus36 %
Kiinteistönhallinta34 %
Lentoliikenne30 %
Julkiset palvelut23 %
Kaivostoiminta ja tukitoiminnot20 %

* Tavoite laskettu, jos asiakas on asettanut nettonollatavoitteen, johon sisältyvät Scope 3 -päästöt (S1+2+3, S1+3 tai S3). Lähde: Nordea

Kärjessä ovat yhdyskuntapalveluiden ja tukkukaupan asiakkaat – näistä 53 prosenttia on jo asettanut Scope 3 -päästötavoitteet, mikä todennäköisesti johtuu niihin kohdistuvista EU:n päästökauppajärjestelmän vaatimuksista tai suurista Scope 3 -päästöistä. Kaivosteollisuus (20 %) ja lentoliikenne (30 %) pitävät perää, osittain koska merkittävä osa niiden päästöistä lukeutuu Scope 1 - ja 2 luokkiin. Myös yritysten koolla on merkitystä: pienempiin yrityksiin ei välttämättä vielä kohdistu vielä vastaavaa sääntelyä tai markkinapainetta, mikä viivyttää myös niiden Scope 3 -tavoitteiden asettamista.

Scope 3 -toimilla on kuitenkin merkitystä muillekin kuin kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) velvoittamille yrityksille. Raportointivelvolliset yritykset tarvitsevat tietoja myös niiltä toimittajiltaan, jotka eivät itse ylitä virallisia raportointivaatimuksia, joten direktiivi ulottuu koskemaan välillisesti myös niitä. Toimitusketjussa yhä useammat yritykset tulevatkin todennäköisesti saamaan tietopyyntöjä asiakkailta, lainanantajilta ja sijoittajilta riippumatta siitä, ovatko ne itse raportointivelvollisia.

Mitkä tekijät vaikuttavat Scope 3 -päästöihin ja miksi ne vaihtelevat toimialoittain

Scope 3 -jalanjälkeen vaikuttavat tyypillisesti neljä tekijää:

  • ostovolyymi
     
  • ostojen päästöintensiteetti
     
  • ostoihin liittyvät kuljetusetäisyydet
     
  • myytyjen tuotteiden käytöstä syntyvät päästöt

Nämä päästötekijät vaikuttavat eri toimialoilla eri tavoin. Esimerkiksi vaatetusalan yhtiön Scope 3 -päästöt muodostuvat tyypillisesti valtaosin raaka-aineiden kulutuksesta ja siihen liittyvästä viljelymaan käytöstä. Pohjoismaisella konevalmistajalla teräs- ja alumiiniosien tuotannon energia- ja päästöintensiivisyys ovat taas keskeisimmät tekijät. Kaikkiin yrityksiin vaikuttavat toisaalta niiden toimitusketjujen toiminta-alueilla sovellettavat sähköntuotannon päästökertoimet. Pohjoismailla on puolellaan suhteellisen puhdas sähkön tuotanto, joka luo päästöetua verrattuna ostoihin markkinoilta, joissa sähköntuotanto nojaa vahvasti kivihiileen.

Yritykset, joiden päästölaskelmat perustuvat toteutuneisiin materiaalihankintoihin, energianlähteisiin ja kuljetusetäisyyksiin keskimääräisten päästökerrointen käyttämisen sijaan, voivatkin huomata, että alueelliset hankintavalinnat vaikuttavat suoraan niiden Scope 3 -profiileihin. Keskimääräiset päästökertoimet ovat sinänsä lähtökohtaisesti hyödyllisiä, mutta esimerkiksi inflaatio ja hinnoitteluun vaikuttavat tekijät voivat vääristää laskelmia. Yritysten kehittäessä toimintatapojaan toteutuneiden päästöjen laskeminen on suositeltavaa, sillä tällä menetelmällä saavutetaan myös aitoja päästövähennyksiä ja parannetaan toimitusketjun resilienssiä.

Mitä johtavat yritykset tekevät

Nordean johtavia asiakkaita tarkasteltaessa nähdään niitä yhdistävä lähestymistapa: Scope 3 -päästöjen vähentämiseksi lyhyellä aikavälillä asetetaan tieteeseen perustuva tavoite sekä nettonollatavoite. Scope 3-tavoitteen saavuttamiseksi päästöihin on yleensä puututtava ensimmäistä toimittajaporrasta pidemmällä ja kartoitettava ostojen ja raaka-ainehankintojen hiilijalanjälkeä useilla maantieteellisillä alueilla. Näin saadaan paitsi määritettyä päästöjen perustaso, myös luotua selkeämpi kuva toimitusketjurakenteista, kuluista ja riskeistä. Yritykset voivat hyödyntää tätä tietoa sekä Scope 3 -päästöjen vähentämiseen että entistä resilientimpien toimitusketjujen rakentamiseen. 

CDP:n tutkimus vahvistaa kaksi keskeistä menestystekijää: i) yhtiöillä, joissa toteutetaan toimittajia aktiivisesti sitouttavia suunnitelmia, on lähes 7 kertaa todennäköisemmin 1,5 °C:n tavoitteen mukainen siirtymäsuunnitelma, ja ii) ilmastovastuuta selkeästi kantavat hallitukset ovat 5 kertaa todennäköisemmin jo alkujaan hyväksyneet Scope 3 -tavoitteen. Tämä osoittaa, että toimien tehokas toteuttaminen edellyttää myös vahvaa hallinnollista sitoutumista.

Ensimmäiset askelet

Huolimatta tietojen keruun haasteista ensimmäistä toimittajaporrasta pidempää, datan epätasaisesta laadusta ja alavirran päästöihin vaikuttamisen vaikeuksista yritykset ovat alkaneet toimia Scope 3 -päästöjen vähentämiseksi hyödyntääkseen tästä koituvia etuja, kuten parempaa riskinhallintaa, kulujen vähenemistä ja kilpailuetua. Aloittamisen kynnys on myös onneksi usein odotettua matalampi. ESRS (katso kohta 5.2) -standardit sallivat arviot ja proksidatan käytön silloin kun ensisijaista dataa ei ole saatavana, sillä oletuksella, että laatu paranee ajan mittaan. Jo kulupohjaisiinkin tietoihin perustuva selvitys voi esimerkiksi paljastaa, että valtaosa toimitusketjun päästöistä keskittyy pienelle määrälle toimijoita tai alueita, ja tällaisella löydöksellä on jo merkitystä niin toiminnan kestävyyden kuin kaupallisuuden näkökulmasta.

Yritykset, jotka näkevät Scope 3 -päästöjen kartoittamisen mahdollisuutena syventää ymmärtämystään toimitusketjuistaan ennemmin kuin vain raportointivaatimuksena, ovat hyvässä asemassa sekä vastaamaan sääntelyn tuomiin velvoitteisiin kuin niittämään toiminnalliset ja strategiset hyödyt.

Nordea tukee pohjoismaisten ja eurooppalaisten yhtiöiden ilmastosiirtymää tarjoamalla kestävän toiminnan neuvontaa, rahoitusta ja analytiikan palveluita niin suurille kuin pienille ja keskisuurillekin yritysasiakkaille. Keskustelemme mielellämme kanssasi siitä, miten Scope 3 -päästöjen hallinta voidaan sovittaa sinun yrityksesi kestävyys- ja kasvutarinaan.

Kirjoittaja

Nimi:
Martin Zistler
Otsikko:
Lead Sustainability Business Analyst
Nimi:
Jim Jokinen
Otsikko:
Sustainability Business Analyst
Vastuullisuus
Analyysit
Mikä on mielikuvasi Nordeasta luettuasi tämän artikkelin? (Required)
* Required fields are shown with an asterisk.
Sea against clear blue sky

Vastuullisuus

Nordea on päivittänyt neljää keskeistä toimialaa koskevat ohjeensa

Päivitetyt vastuullisuusohjeet koskevat neljää toimialaa, jotka ovat kriittisiä Euroopan turvallisuuden ja kriisinsietokyvyn kannalta.

Lue lisää
Woman trail running near the ocean

Kestävä siirtymä

Nordea etenee vahvasti kohti vuoden 2030 ilmastotavoitetta – luottosalkun päästöt ovat vähentyneet 44 prosenttia

Lähestymme suunnitelmien mukaisesti ilmastositoumustemme saavuttamista ja tuemme asiakkaittemme kestävää siirtymää. Luottosalkkumme päästöt ovat vähentyneet 44 prosenttia, ja olemme järjestäneet 235 miljardia euroa kestävää rahoitusta. Ylitimme näin ollen vuoden 2025 tavoitteemme ja etenemme suunnitelmien mukaisesti kohti vuodelle 2030 asettamiamme tavoitteita.

Lue lisää
Wind turbines by the sea.

Kestävä siirtymä

Ilmastotavoitteemme etenevät johdonmukaisesti ja käymme jatkuvaa vuoropuhelua kansalaisjärjestöjen kanssa

Nordea käy jatkuvaa vuoropuhelua kansalaisjärjestöjen kanssa ilmastostrategiastaan ja siirtymäsuunnitelmastaan. Hallittu siirtymä edellyttää hiilestä irtautumisen nopeuttamista samalla kun varmistetaan, että tämänhetkinen energiantuotanto on turvallista ja edullista.

Lue lisää