- Nimi:
- Martin Zistler
- Otsikko:
- Lead Sustainability Business Analyst
6 min lukuaika
Monissa pohjoismaisissa yrityksissä on jo onnistuttu vähentämään toiminnasta suoraan syntyviä päästöjä. Harvassa yrityksessä ollaan kuitenkaan vielä merkittävästi edistytty toimitusketjujen ylä- ja alavirrassa muodostuvien, kokonaispäästöistä usein merkittävän osan muodostavien Scope 3 -päästöjen hallinnassa. Muutos on kuitenkin jo käynnissä, kun Scope 3 -päästöt huomioidaan yhä laajemmin sääntelyssä, standardeissa, sijoittamisessa ja rahoituksessa. Proaktiivinen panostaminen Scope 3 -päästöjen vähentämiseen voikin tuottaa yrityksille merkittävämpää liiketoiminnallista arvoa kuin pelkkä vaatimusten noudattaminen ja johtaa aina strategisemmista hankintapäätöksistä toimitusketjujen entistä vahvempaan resilienssiin.
Monien yritysten kasvihuonekaasupäästöistä suurin osuus ei ole itse asiassa peräisin yrityksen omasta toiminnasta vaan toimitusketjujen ylä- ja alavirroista. Nämä Scope 3 -päästöt eroavat Scope 1 -luokan (yrityksen omistamista tai hallitsemista toiminnoista syntyvät suorat päästöt) ja Scope 2 -luokan (yrityksen ostaman sähkön ja lämmityksen tuotannon päästöt) päästöistä, ja niihin sisältyvät esimerkiksi niin yrityksen ostamista tuotteista ja raaka-aineista kuin sen tuottamien tuotteiden käytöstä ja hävittämisestä syntyvät päästöt. CDP-järjestön tutkimus osoittaa, että sen globaaleilla asiakkailla raportoidut ylävirran Scope 3 -päästöt voivat olla jopa 26 kertaa suuremmat kuin yrityksen varsinaisesta toiminnasta syntyvät päästöt (Scope 1 ja 2) esimerkiksi vähittäiskaupan, valmistavan teollisuuden ja materiaalituotannon toimialoilla.
Vaikka tällä hetkellä saavutettujen Scope 3 -päästövähennysten ja tulevaisuuden vähennystarpeiden välillä on vielä merkittävästi kirittävää, tässä piilee myös mahdollisuuksia. Tavoitteisiin pääsyn tueksi on luotu sääntelyä (EU:n kestävyysraportointidirektiivi, CSRD) ja ilmastotavoitteiden asettamisen standardeja (Science Based Targets -aloite, SBTi) sekä hiilen hinnoittelun mekanismeja (EU:n päästökauppajärjestelmä, ETS, ja EU:n hiilirajamekanismi, CBAM). Kestävyysraportointidirektiivi on edellyttänyt pohjoismaisia yrityksiä raportoimaan Scope 3 -päästöistään vuodesta 2024 asti ja pörssilistattuja pk-yrityksiä vuodesta 2026 alkaen. Hiilirajamekanismi CBAM määrittää suorat kustannukset hiili-intensiivisille materiaaleille, kuten teräkselle, alumiinille, sementille ja lannoitteille. Myös sijoittajat huomioivat yhä merkittävimmin yritysten Scope 3 -toimia arvioidessaan niiden riskejä, kasvunäkymiä ja pääomakustannuksia.
Varhaisilla toimijoilla on merkittäviä mahdollisuuksia, jotka ylittävät säännösten noudattamisen hyödyt – aina tehostamistarpeiden, riskien ja kuluriskien havaitsemisesta uusien tuottomahdollisuuksien tunnistamiseen. BCG ja EcoVadis ovat todenneet, että toimitusketjujen hiilidioksidipäästöjen vähentäminen tuo sijoitetulle pääomalle 3–6-kertaisen tuoton, pääsiassa tulevaisuuden hiilidioksidipäästökulujen välttämisen, riskien pienentämisen ja toiminnan tehostamisen kautta. Vuoteen 2023 mennessä Scope 3 -päästöistä voi koitua yhtiöille jopa yli 500 miljardin dollarin vuosittaiset kulut suunnitteilla olevien globaalien hiilen hinnoittelun skenaarioiden toteutuessa.
Toimitusketjujen hiilidioksidipäästöjen vähentäminen tuo 3–6-kertaisen tuoton sijoitetulle pääomalle.
Scope 3 -päästövähennystavoitteiden tarkastelu Nordean yritysasiakkaiden edustamalla 23 toimialalla paljastaa, että useimmilla toimialoilla vain alle puolet yrityksistä on asettanut minkäänlaisia Scope 3 -päästövähennystavoitteita (ks. Taulukko 1).
| Toimiala | Scope 3 -päästötavoitteet asettaneiden Nordean asiakkaiden osuus* |
|---|---|
| Yhdyskuntapalvelut, jakelu ja jätehuolto | 53 % |
| Tukkukauppa | 53 % |
| Kaupalliset ja asiantuntijapalvelut | 51 % |
| Elintarviketeollisuus | 50 % |
| Kotitalous- ja henkilökohtaiset tuotteet | 50 % |
| IT-palvelut | 50 % |
| Vähittäiskauppa | 50 % |
| Paperi- ja metsäteollisuus | 48 % |
| Rakentaminen | 46 % |
| Tuotantohyödykkeet | 45 % |
| Kestokulutushyödykkeet | 42 % |
| Majoitus ja vapaa-aika | 42 % |
| Sähköntuotanto | 41 % |
| Kuljetus- ja liikennesektori | 41 % |
| Terveydenhuolto | 40 % |
| Raaka-aineet | 40 % |
| Öljy-, maakaasu- ja meriteollisuus | 40 % |
| Media ja viihde | 38 % |
| Kalastus ja kalankasvatus | 36 % |
| Kiinteistönhallinta | 34 % |
| Lentoliikenne | 30 % |
| Julkiset palvelut | 23 % |
| Kaivostoiminta ja tukitoiminnot | 20 % |
* Tavoite laskettu, jos asiakas on asettanut nettonollatavoitteen, johon sisältyvät Scope 3 -päästöt (S1+2+3, S1+3 tai S3). Lähde: Nordea
Kärjessä ovat yhdyskuntapalveluiden ja tukkukaupan asiakkaat – näistä 53 prosenttia on jo asettanut Scope 3 -päästötavoitteet, mikä todennäköisesti johtuu niihin kohdistuvista EU:n päästökauppajärjestelmän vaatimuksista tai suurista Scope 3 -päästöistä. Kaivosteollisuus (20 %) ja lentoliikenne (30 %) pitävät perää, osittain koska merkittävä osa niiden päästöistä lukeutuu Scope 1 - ja 2 luokkiin. Myös yritysten koolla on merkitystä: pienempiin yrityksiin ei välttämättä vielä kohdistu vielä vastaavaa sääntelyä tai markkinapainetta, mikä viivyttää myös niiden Scope 3 -tavoitteiden asettamista.
Scope 3 -toimilla on kuitenkin merkitystä muillekin kuin kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) velvoittamille yrityksille. Raportointivelvolliset yritykset tarvitsevat tietoja myös niiltä toimittajiltaan, jotka eivät itse ylitä virallisia raportointivaatimuksia, joten direktiivi ulottuu koskemaan välillisesti myös niitä. Toimitusketjussa yhä useammat yritykset tulevatkin todennäköisesti saamaan tietopyyntöjä asiakkailta, lainanantajilta ja sijoittajilta riippumatta siitä, ovatko ne itse raportointivelvollisia.
Scope 3 -jalanjälkeen vaikuttavat tyypillisesti neljä tekijää:
Nämä päästötekijät vaikuttavat eri toimialoilla eri tavoin. Esimerkiksi vaatetusalan yhtiön Scope 3 -päästöt muodostuvat tyypillisesti valtaosin raaka-aineiden kulutuksesta ja siihen liittyvästä viljelymaan käytöstä. Pohjoismaisella konevalmistajalla teräs- ja alumiiniosien tuotannon energia- ja päästöintensiivisyys ovat taas keskeisimmät tekijät. Kaikkiin yrityksiin vaikuttavat toisaalta niiden toimitusketjujen toiminta-alueilla sovellettavat sähköntuotannon päästökertoimet. Pohjoismailla on puolellaan suhteellisen puhdas sähkön tuotanto, joka luo päästöetua verrattuna ostoihin markkinoilta, joissa sähköntuotanto nojaa vahvasti kivihiileen.
Yritykset, joiden päästölaskelmat perustuvat toteutuneisiin materiaalihankintoihin, energianlähteisiin ja kuljetusetäisyyksiin keskimääräisten päästökerrointen käyttämisen sijaan, voivatkin huomata, että alueelliset hankintavalinnat vaikuttavat suoraan niiden Scope 3 -profiileihin. Keskimääräiset päästökertoimet ovat sinänsä lähtökohtaisesti hyödyllisiä, mutta esimerkiksi inflaatio ja hinnoitteluun vaikuttavat tekijät voivat vääristää laskelmia. Yritysten kehittäessä toimintatapojaan toteutuneiden päästöjen laskeminen on suositeltavaa, sillä tällä menetelmällä saavutetaan myös aitoja päästövähennyksiä ja parannetaan toimitusketjun resilienssiä.
Nordean johtavia asiakkaita tarkasteltaessa nähdään niitä yhdistävä lähestymistapa: Scope 3 -päästöjen vähentämiseksi lyhyellä aikavälillä asetetaan tieteeseen perustuva tavoite sekä nettonollatavoite. Scope 3-tavoitteen saavuttamiseksi päästöihin on yleensä puututtava ensimmäistä toimittajaporrasta pidemmällä ja kartoitettava ostojen ja raaka-ainehankintojen hiilijalanjälkeä useilla maantieteellisillä alueilla. Näin saadaan paitsi määritettyä päästöjen perustaso, myös luotua selkeämpi kuva toimitusketjurakenteista, kuluista ja riskeistä. Yritykset voivat hyödyntää tätä tietoa sekä Scope 3 -päästöjen vähentämiseen että entistä resilientimpien toimitusketjujen rakentamiseen.
CDP:n tutkimus vahvistaa kaksi keskeistä menestystekijää: i) yhtiöillä, joissa toteutetaan toimittajia aktiivisesti sitouttavia suunnitelmia, on lähes 7 kertaa todennäköisemmin 1,5 °C:n tavoitteen mukainen siirtymäsuunnitelma, ja ii) ilmastovastuuta selkeästi kantavat hallitukset ovat 5 kertaa todennäköisemmin jo alkujaan hyväksyneet Scope 3 -tavoitteen. Tämä osoittaa, että toimien tehokas toteuttaminen edellyttää myös vahvaa hallinnollista sitoutumista.
Huolimatta tietojen keruun haasteista ensimmäistä toimittajaporrasta pidempää, datan epätasaisesta laadusta ja alavirran päästöihin vaikuttamisen vaikeuksista yritykset ovat alkaneet toimia Scope 3 -päästöjen vähentämiseksi hyödyntääkseen tästä koituvia etuja, kuten parempaa riskinhallintaa, kulujen vähenemistä ja kilpailuetua. Aloittamisen kynnys on myös onneksi usein odotettua matalampi. ESRS (katso kohta 5.2) -standardit sallivat arviot ja proksidatan käytön silloin kun ensisijaista dataa ei ole saatavana, sillä oletuksella, että laatu paranee ajan mittaan. Jo kulupohjaisiinkin tietoihin perustuva selvitys voi esimerkiksi paljastaa, että valtaosa toimitusketjun päästöistä keskittyy pienelle määrälle toimijoita tai alueita, ja tällaisella löydöksellä on jo merkitystä niin toiminnan kestävyyden kuin kaupallisuuden näkökulmasta.
Yritykset, jotka näkevät Scope 3 -päästöjen kartoittamisen mahdollisuutena syventää ymmärtämystään toimitusketjuistaan ennemmin kuin vain raportointivaatimuksena, ovat hyvässä asemassa sekä vastaamaan sääntelyn tuomiin velvoitteisiin kuin niittämään toiminnalliset ja strategiset hyödyt.
Nordea tukee pohjoismaisten ja eurooppalaisten yhtiöiden ilmastosiirtymää tarjoamalla kestävän toiminnan neuvontaa, rahoitusta ja analytiikan palveluita niin suurille kuin pienille ja keskisuurillekin yritysasiakkaille. Keskustelemme mielellämme kanssasi siitä, miten Scope 3 -päästöjen hallinta voidaan sovittaa sinun yrityksesi kestävyys- ja kasvutarinaan.
Register below for the latest insights from Nordea’s Sustainable Finance Advisory team direct to your mailbox.
Lue lisää
Vastuullisuus
Päivitetyt vastuullisuusohjeet koskevat neljää toimialaa, jotka ovat kriittisiä Euroopan turvallisuuden ja kriisinsietokyvyn kannalta.
Lue lisää
Kestävä siirtymä
Lähestymme suunnitelmien mukaisesti ilmastositoumustemme saavuttamista ja tuemme asiakkaittemme kestävää siirtymää. Luottosalkkumme päästöt ovat vähentyneet 44 prosenttia, ja olemme järjestäneet 235 miljardia euroa kestävää rahoitusta. Ylitimme näin ollen vuoden 2025 tavoitteemme ja etenemme suunnitelmien mukaisesti kohti vuodelle 2030 asettamiamme tavoitteita.
Lue lisää
Kestävä siirtymä
Nordea käy jatkuvaa vuoropuhelua kansalaisjärjestöjen kanssa ilmastostrategiastaan ja siirtymäsuunnitelmastaan. Hallittu siirtymä edellyttää hiilestä irtautumisen nopeuttamista samalla kun varmistetaan, että tämänhetkinen energiantuotanto on turvallista ja edullista.
Lue lisää