Hyväntekeväisyyshuijauksissa käytetään hyväksi ihmisten auttamishalua
Tietojenkalastelu lisääntyy usein, kun käynnissä on humanitaarinen kriisi. Moni huijari yrittää nyt hyötyä Ukrainan sodasta kalastelemalla tietoja ja levittämällä tekaistuja rahankeräyksiä. Asiantuntijamme kertoo, miten vältät hyväntekeväisyyshuijaukset.
Venäjällä inflaatio laukkaa jo 2 prosentin viikkotahdilla, kun taas suomalainen kuluttaja on huomannut sodan vaikutuksen nopeimmin bensa-asemalla. Miten sota on muuttanut kasvuennusteita?
Rahataitojen harjoittelu ja opiskelu ennen aikuistumista on tärkeää. Kun opettelee aluksi käyttämään pieniä rahasummia niin aikuisena myös suurempien summien käsittely voi luonnistua helpommin.
Korkonäkymät ovat nyt poikkeuksellisen epävarmat, kuten inflaatio- ja talousnäkymätkin. Epävarmuuden keskellä kannattaa tutkia myös kaukaisilta vaikuttavia skenaarioita, koska niiden todennäköisyys on kasvanut. Korot voivat nousta paljonkin.
Venäjän hyökkäyksen jälkeen myös Suomen houkuttelevuutta kansainvälisten sijoittajien sijoituskohteena on alettu epäillä. Pieniä huolia Suomen alttiudesta Venäjän romahdukselle onkin ollut nähtävissä hinnoittelussa, mutta niitä ei pidä liioitella
Voisiko inflaatio jatkaa jylläämistään samalla kun talouskasvu hyytyy täysin? Venäjän hyökkäyksen jälkeen markkinoilla on alettu hinnoitella suurempaa riskiä tällaisesta ankeasta skenaariosta. Kuluttajatkin joutuisivat koville.
Blogi: Asuntovelallinen – tämä sinun pitää tietää nyt
Mihin asuntomarkkina on suuntaamassa ja onko inflaatio uhka vai mahdollisuus? Entä miten voit varautua korkojen nousuun? Asuntovelallinen, tämä sinun pitää tietää nyt.
Käsillä olevan kriisin pörssivaikutukset jäävät todennäköisesti lyhytaikaisiksi
Pörssikurssit ovat laskeneet viime viikkoina Venäjän toimien herättämän huolen seurauksena. Sijoittajan kannattaa kuitenkin pitää pää kylmänä huolten keskellä ja pohtia, miten tilanne vaikuttaa hänen omistamiensa yhtiöiden liiketoimintanäkymiin. Pörssikurssit nimittäin palautuvat ennen pitkää näiden tekijöiden viitoittamille tasoille.
Vuosikausia jatkunut poikkeuksellisen matalien eurokorkojen aika on lähenemässä loppuaan. Kestävätkö jatkuvaan keskuspankkitukeen tottunut eurotalous ja etenkin Etelä-Euroopan velkaantuneet taloudet korkeampia korkoja vai uhkaako uusi velkakriisi?
Euroalueella on aitoja inflaatiopaineita ensi kertaa pitkästä aikaa, ja myös pohjainflaatio näyttää jäävän keskuspankin kahden prosentin tavoitteen päälle pidemmäksikin aikaa. Koronnostot ovat alkamassa jo tänä vuonna, mutta kestääkö eurotalous ne?
Haaste koko yhteiskunnalle — kuka maksaa vihreän siirtymän?
Ilmastonmuutoksen hillitseminen on välttämätöntä, mutta vaatii kaikilta toimijoilta mittavia investointeja, joiden hintalapun suuruus riippuu ilmastoteknologian kehitysvauhdista, investointien tuottavuusvaikutuksista sekä suhdannetilanteesta.