”Huijarit käyttävät hyväksi ihmisten halua auttaa sodan uhreja. Huijaukset toteutetaan usein hyvin ammattimaisesti. Nykypäivänä huijarit osaavat jäljitellä oikeita verkkosivuja ja saada viestit näyttämään aidoilta”, Nordean petosasiantuntija Annukka Multanen sanoo.
Hänen mukaansa hyväntekeväisyyshuijaukset voivat olla tekaistuja sosiaalisen median julkaisuja, puheluja, sähköposteja, tekstiviestejä tai verkkosivustoja, joissa matkitaan rahankeräyksiä ja pyydetään lahjoittajaa antamaan kortin tiedot tai pankkitunnukset.
”Huijarit pyrkivät hyötymään epävarmojen aikojen aiheuttamasta ahdistuksesta, pelosta ja muista tunteista vetoamalla siihen, että nyt on toimittava kiireesti. He saattavat esimerkiksi pyytää sähköpostilla lahjoituksia ukrainalaisten tai Ukrainan armeijan hyväksi tai jakaa linkkejä tällaisiin keräyksiin sosiaalisessa mediassa.”
