Eduskunnan talousvaliokunnan yllätysehdotus nostaa asuntolainojen enimmäiskesto 40 vuoteen olisi piristysruiske asuntomarkkinoihin ja edistäisi niiden elpymistä. Myös stressitestien uudelleenharkinta edesauttaisi tarkempaa ja joustavampaa lainanantoa.
Yritysten taidekokoelmat edustavat merkittävää osaa suomalaista taidehistoriaa ja kulttuuriperintöä. Tarvitsemme toimenpiteitä, jotta suomalaiset pääsevät nauttimaan taidekokoelmista, jotka ovat osa yhteistä kulttuurista identiteettiämme.
Kolmasosa suomalaisista 18-49 vuotiaista naisista, jotka eivät vielä ole yrittäjiä, on harkinnut tai unelmoinut yrittäjyydestä. Moni nainen siis pohtii yrittäjyyttä, mutta liian moni myös epäröi ottaa erityisesti viimeistä askelta kohti tätä unelmaa.
Nordean panostukset petostentorjuntaan tuottavat tulosta
Rikollisille menetettyjen varojen kokonaismäärä Suomessa kasvoi 15 prosenttia edellisvuodesta, mutta Nordeassa trendi oli päinvastainen: huijausvahinkojen summa saatiin vahvaan laskuun.
Unohda stereotyyppinen mielikuva nuoresta, jonka rahat katoavat viikonloppuun ennen kuin palkka ehtii edes tilille. Tuore data kertoo jotain aivan muuta.
Osakemarkkinoilla siintää edessä valoisa vuosi: yhtiöiden tuloskasvu on vahvassa vedossa, ja optimismi leviää teknologia-alan ulkopuolellekin. Kasvu hiipii nyt laajemmalle talouteen, eikä uskoa tekoälykuplan puhkeamiseen juuri löydy – markkinoilla puhaltavat myönteiset tuulet.
Verotiedot paljastavat: hyvätuloiset sijoittavat paljon vähemmän kuin varallisuus sallisi
Pelkkä ansiotaso ei määritä taloudellista hyvinvointia. Todellinen vauraus syntyy myös siitä, mitä teet tuloillasi. Suomalaisten sijoittamisinto on kasvussa, mutta kaikki potentiaali ei suinkaan ole vielä käytössä.
Näillä kuudella keinolla asuntomarkkinoihin saataisiin vauhtia
Suomen asuntomarkkina toimii hyvin, vaikka julkisen keskustelun perusteella ei aina siltä tunnukaan. Kotitalouksien ostovoimaa ja uskoa omaan talouteen täytyy kuitenkin vahvistaa. Tässä hallitus voisi entistä enemmän auttaa kotitalouksia vastuullisilla päätöksillään – ja useimmiten täysin ilmaiseksi.
Jatkuvasta muutoksesta on tullut poikkeuksen sijaan arkipäivää, kun rahoitusmarkkinoiden häiriöt ja talousshokit ovat yleistyneet. Mitä tämä tarkoittaa sijoittajalle?
Suomalaiset suuryritykset ovat pandemian, korkotason nousun ja geopoliittisen epävakauden jälkeenkin hyvässä kunnossa, riskit ovat hallinnassa ja velkaisuus maltillista. Tämä mahdollistaa pääoman palauttamisen omistajille mutta se mahdollistaisi myös paljon aggressiivisempia investointeja kasvuun.
Euribor-korkojen nopea nousu vuosina 2022–23 sai monet asuntovelalliset miettimään korkosuojan hankkimista. Nyt korot ovat jälleen laskeneet, ja tämä on nostanut esiin kysymyksen siitä, onko korkosuoja edelleen tarpeellinen.
Suomalaisten taloudellinen itsetunto vaatii pönkitystä
Suomalaisilla on Euroopan vahvin talousosaaminen, mutta arjen rahankäytössä itsevarmuutemme horjuu. Yhdistämällä osaaminen rohkeuteen ja uskomalla positiivisemmin tulevaan on mahdollisuus ottaa oma talous vielä paremmin haltuun.