Luontokato vaatii nopeita ja päättäväisiä toimia

Luonnon monimuotoisuus on ihmisten elämän ja taloudellisen toiminnan perusta. Näin ollen luonnon heikkeneminen on myös taloudelle ja yritystoiminnalle keskeinen uhka.  
 

Biodiversiteetti on sanana pyörinyt jo monien huulilla jonkun aikaa, mutta harva on ehkä ymmärtänyt, kuinka nopeasti meidän on yhteiskuntana toimittava sen eteen. Siinä missä ilmastonmuutoksen torjuminen on ollut jopa vuosikymmenen erilaisten toimijoiden agendalla, oppimiskäyrä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä tulee olemaan moninkertaisesti nopeampi. Tämä on myös välttämätöntä. Vaikka biodiversiteetissä on ollut kansainvälinen puitesopimus olemassa jo vuodesta 1992 ja tavoitteetkin oli asetettu vuoteen 2020, niitä ei saavutettu. Nyt ollaan siis myöhässä, osin epäonnistuttu, ja siksi asialla on kiire. 
 

Maailman talousfoorumi arvioi, että yli puolet globaalista bruttokansantuotteesta on vahvasti tai melko vahvasti riippuvaista luonnon tuottamista hyödyistä ihmiselle. Suurimmat talouden alat (rakennusala, maatalous sekä elintarvike- ja juomateollisuus) ovat kaikki erittäin riippuvaisia luonnosta. Luontoon liittyvät liiketoimintariskit voivat kanavoitua suoraan esimerkiksi raaka-aineiden saatavuuden ja hintojen vaihtelun kautta. Riskit voivat vaikuttaa myös epäsuorasti, kun markkinat, yhteiskunnat ja kansainvälinen kauppa reagoivat luonnon heikentymiseen.  
 

Ilmastonmuutos maailmanlaajuinen, luontokato paikallinen 

Luontokadon kehitys vaikuttaa yrityksiin myös Suomessa – joko suoraan tai välillisesti kansainvälisen kaupan ja toimitusketjujen kautta. Monesti julkisessa keskustelussa tuodaan esille, ettei Suomi muka pienenä maana ole merkittävä peluri esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjumisessa – tämähän ei tietysti pidä paikkaansa, mutta argumentti on vielä kestämättömämpi biodiversiteetin osalta. Jos ilmastonmuutoksen ajatellaan olevan globaali ongelma ja uhka yhteisesti kaikille, luontokato on vakavuudeltaan hyvin vastaava, mutta muodoltaan enemmän paikallinen ilmiö. Siksi meidän on Suomessakin syytä olla hyvin vahvasti pysäyttämässä luontokatoa. 
 

Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on siis iso taloudellinen riski ja kustannus yrityksille, mutta samalla kehityksen muuttaminen voi luoda merkittäviä mahdollisuuksia – myös Suomessa. Maailman talousfoorumi on arvioinut, että luonnon tilaa parantavilla ratkaisuilla voitaisiin synnyttää yli 10 000 miljardin dollarin vuotuiset liiketaloudelliset hyödyt ja lähes 400 miljoonaa uutta työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä. Mitä jos Suomi ottaisi tästä hyvän osuuden itselleen? 
 

Onko nyt jo liian myöhäistä?  

Luontokadon eteneminen on hälyttävällä tasolla, mutta toimia sen estämiseksi on toki jo tehty.  

Vuonna hyväksyttiin 2022 uusi maailmanlaajuinen biodiversiteettikehys, jossa 200 valtiota sopi uusista kunnianhimoisista tavoitteista luonnon suojelemiseksi ja ennallistamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Kehys on Pariisin ilmastosopimuksen kaltainen, sillä se sisältää sekä lyhyen aikavälin tavoitteita vuodelle 2030 että pitkän aikavälin tavoitteita vuodelle 2050. Siinä on määritelty selkeät ja mitattavissa olevat päämäärät ja tavoitteet sekä seuranta-, raportointi- ja uudelleentarkastelujärjestelyt edistymisen seuraamiseksi. Euroopan Unioni ja 27 jäsenmaata ovat sitoutuneet pysäyttämään luontokadon vuoteen 2030 mennessä.  
 

Erilaiset standardit ovat ja tulevat olemaan tärkeässä roolissa, kun yritykset kehittävät toimintaansa tällä alueella. Vuonna 2023 yrityksille kehitettiin työn avuksi tiedepohjaiset luontotavoitteet (SBTN) – standardi, joka tulee seuraavaksi päivittymään esimerkiksi meritavoitteiden osalta.  
 

Koska rahoitusala on merkittävässä roolissa esimerkiksi biodiversiteetin takaavien investointien onnistumiseksi, finanssialan toimijoille on tarjolla oma konkreettinen työkalu luontopositiivisen tulevaisuuden rakentamiseen: TNFD-viitekehys (Taskforce for Nature-related Financial Disclosures). TNFD:n avulla yritykset voivat tunnistaa, hallita ja raportoida liiketoiminnan luontovaikutuksia ja –riippuvuuksia, riskejä sekä luontoon liittyviä mahdollisuuksia. Nämä tiedot auttavat yksityistä sektoria huomioimaan luonnon päätöksenteossa.  
 

Nordeassa olemme aloittaneet työn luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi jo monin eri tavoin. Esimerkiksi, ajamme aloitteita, joilla kannustetaan yrityksiä kunnianhimoisempiin tavoitteisiin biodiversiteetin osalta ja julkaisimme alkuvuodesta pankin käytäntöihin liittyviä tavoitteita. Kyseessä on kuitenkin osa-alue, jolla tapahtuu paljon kehitystä lähivuosina. 
 

Missä mennään suomalaisessa yrityskentässä? 

Suomalaiset yritykset tekevät parhaillaan laajasti taustatyötä luonnon monimuotoisuuteen liittyvien riskien ja mahdollisuuksiensa kartoittamiseksi, sekä nykytilasta riittävän kattavan kuvan muodostamiseksi. 
 

65 suomalaisen pörssiyrityksen otannasta selviää yritysten olevan kuitenkin alkutaipaleella luontoriskien ja luontoriippuvuuksien kokonaiskuvan muodostuksessa. Yllä mainituista kehikoista TNFD:n osalta kaksi yritystä 65:sta on aloittanut raportointia. SBTN-standardin osalta suomalaiset yritykset ovat hieman etupainotteisemmin jo lähteneet aloitteeseen mukaan, ja 11/65 yritystä on joko ollut mukana kotimaisessa pilotoinnissa tai muuten sitoutunut standardin mukaiseen tavoiteasetantaan jatkossa. 

Konkreettisten tavoitteiden, mittareiden, toimenpiteiden ja seurannan käynnistäminen on myös alkuvaiheessa. Kahdeksan yritystä 65:sta on asettanut jotkin luonnon monimuotoisuuteen liittyvät tavoitteet. Valtaosa yrityksistä, jotka kuvasivat luonnon monimuotoisuuteen liittyviä toimiaan osana viimeisintä vuosikertomustaan, mainitsivat vuosien 2023–2024 olevan erityisesti taustaselvityksiin varattua aikaa. Voinemme olettaa siis yhä useamman kotimaisen yrityksen tulevan ulos luonnon monimuotoisuuteen liittyvillä tavoitteilla lähivuosina. 

Mitä rahoitusmarkkinoilla ajatellaan? 

Luontokato koskettaa rahoitusmarkkinatoimijoita yhä laajemmin, konkreettisemmin ja akuutimmin. Euroopan keskuspankki on arvioinut euromaista Suomen omaavan kahdeksanneksi suurimman maailmanlaajuiseen luontokatoon vaikuttavan jalanjäljen (vertailuksi Maailmanpankin mukaan euromaista Suomen BKT on 9. suurin). Tämä vaikutus muodostuu EKP:n näkemyksen mukaan melko tasaisesti sekä maankäytöstä että kasvihuonekaasupäästöistä. Toimialoista suurimmat vaikutukset ovat valmistavalla teollisuudella, maa- ja metsätaloudella sekä energiateollisuudella. 

Markkinoilla odotetaan usein myös lyhyen aikavälin toimia sekä tuloksia. Hiljattain julkaisemamme vihreän siirtymän raportin pohjalta havaintomme oli, että ilmastotavoitteissa pelkkä tieteeseen perustuviin päästövähennyksiin sitoutuminen ei näkynyt suoraan yritysten lyhyen aikavälin päästövähennyksinä. Kuten ylempänä mainitsimme, biodiversiteettiin liittyvät kansainväliset tavoitteet ovat jääneet saavuttamatta jo 2020, joten erityisesti nyt instituutiosijoittajilla on keskeinen rooli asettaa vaatimuksia yritysmarkkinaan biodiversiteetin osalta, jotta aihe ei jää pelkästään tavoiteasetannaksi. Toisaalta on myös tärkeä muistaa, että erityisesti luontokadon torjumisessa toimenpiteet ja vaikutukset eivät tapahdu yhtäaikaisesti. 

Suomalaisten listattujen yritysten ensivaiheen toimenpiteet luontoriskien ja riippuvuuksien tarkastelusta pitävät usein myös sisällään selvityksen siitä, sijaitseeko yrityksen toimintoja korkean luontoarvon alueella tai sen välittömässä läheisyydessä sekä onko yrityksen toiminnoilla negatiivisia vaikutuksia korkean luontoarvon alueisiin. Tämä tieto on ensimmäinen askel sijoitusmarkkinan suuntaan ja täyttää tämän hetken sijoitusmarkkinan minimivaatimuksen. Lisää odotuksia ja vaatimuksia on kuitenkin luvassa. 

Luontokatoa on torjuttava nyt, ei kaukana tulevaisuudessa. Erityisesti finanssialalla on tässä merkittävä rooli ja me Nordeassa tuemme asiakkaitamme muutoksessa. Nyt voimme vielä kiihdyttää toimenpiteitä ja päätöksentekoa, jotta sekä luontokadon että ilmastonmuutoksen suunta saataisiin käännettyä. 

Matti Kahra, ilmastoasiantuntija

Juho Maalahti, suurasiakkaiden kestävän rahoituksen neuvonanto