05-04-2024 15:59

Mitä ovat rahoitetut päästöt?

Olet saattanut törmätä vastuullisuusasioissa termiin ”rahoitetut päästöt”. Kerromme tässä artikkelissa, mitä ne ovat ja miksi niillä on merkitystä. 

Rahoitetuilla päästöillä tarkoitetaan kasvihuonekaasupäästöjä, jotka liittyvät rahoituslaitosten sijoituksiin ja luotonantoon. Niitä ovat sellaisten yritysten tuottamat päästöt, joihin pankki sijoittaa ja joille se lainaa rahaa. Nordean suurimmat ilmastohaasteet ja -vaikutukset liittyvät näihin epäsuoriin päästöihin, joiden osuus Nordean kaikista vuoden 2023 kasvihuonekaasupäästöistä oli 99,9 prosenttia. 

Rahoitusalalla on yhteiskunnassa ratkaisevan tärkeä rooli rahoituksen järjestäjänä. Rahoituslaitokset lainaavat rahaa yrityksille rakennus- ja kehityshankkeisiin sekä muihin innovaatioihin. Lisäksi ne muun muassa hallinnoivat rahastoja, joihin asiakkaat voivat sijoittaa. Siksi meillä on merkittävä rooli toimijana, joka rahoittaa siirtymää vähähiiliseen talouteen ohjaamalla pääomaa kestävään toimintaan ja kestäviin ratkaisuihin. 

Pohjoismaiden suurimpana pankkina voimme asiakkaille tarjoamamme rahoituksen ja omien sijoituspäätöstemme kautta tukea siirtymää nettonollapäästöihin – tilanteeseen, jossa ilmakehään vapautuvien kasvihuonekaasujen määrä on yhtä suuri kuin ilmakehästä poistettavien kasvihuonekaasujen määrä.  

Milloin päästöt ovat suoria ja milloin epäsuoria?

Kasvihuonekaasut, kuten hiilidioksidi (CO2), sitovat lämpöä ilmakehässä ja nopeuttavat siten maapallon lämpenemistä ja ilmastonmuutosta. Kasvihuonekaasupäästöt ilmaistaan hiilidioksidiekvivalentteina (CO2e), ja ne jaetaan kolmeen luokkaan sen perusteella, miten ne liittyvät organisaation toimintaan. 

Scope 1: Suorat kasvihuonekaasupäästöt organisaation hallinnassa tai omistuksessa olevista lähteistä, kuten yrityksen rakennuksista, tuotantolaitoksista ja ajoneuvoista.

Scope 2: Epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt, jotka aiheutuvat ostetun energian tuotannosta (mm. sähkö, lämmitys ja viilennys).

Scope 3: Kaikki muut epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt organisaation arvoketjun kaikissa osissa. Esimerkkejä scope 3 -päästöistä ovat rahoitetut päästöt, liikematkustus ja yrityksen tuotteiden käytöstä aiheutuvat päästöt.

Luotto- ja sijoitussalkkujen päästöt (eli rahoitetut päästöt) ovat Nordean scope 3 -päästöjä.

Tiesitkö tämän?

Nordea on asettanut kokonaistavoitteen, jolla se sitoutuu saavuttamaan nettonollapäästöt koko arvoketjussaan vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi olemme asettaneet välitavoitteeksi vähentää luotto- ja sijoitussalkkujemme päästöjä 40–50 prosenttia vuoden 2019 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tämä on kunnianhimoisin tavoite pohjoismaisten pankkien joukossa. 

Lue lisää

Esimerkki: yritysten lainat

Havainnollistaaksemme sitä, miten scope 3 -päästöt lasketaan, käytämme esimerkkinä yrityksille annettuja lainoja. Yrityksille annettuihin lainoihin liittyvät rahoitetut päästöt tarkoittavat luotonantajan vastuulle kuuluvaa osuutta asiakkaan päästöistä. Tämä osuus perustuu asiakkaan niin kutsuttuun yritysarvoon, joka tarkoittaa yrityksen kokonaisarvoa velat mukaan lukien. 

Esimerkiksi jos Yritys A:n lainat Nordeassa vastaavat 10:tä prosenttia sen yritysarvosta ja yrityksen päästöt ovat 12 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia, Nordean Yritys A:han liittyvät rahoitetut päästöt ovat 1 200 hiilidioksidiekvivalenttitonnia (10 % x 12 000 = 1 200).

Kaksi tärkeintä rahoitettujen päästöjen lähdettä ovat: 1) yrityksen absoluuttiset päästöt ja 2) Nordean suhteellinen osuus yrityksen pääomarakenteesta. Tämä tarkoittaa, että rahoitetut päästöt voivat kasvaa, jos yrityksen päästöt kasvavat tai jos Nordean osuus yrityksen lainoista kasvaa joko siksi, että lainamäärä kasvaa suhteessa muihin pankkeihin, tai siksi, että yrityksen oman pääoman kirjanpitoarvo pienenee.

Tämä esimerkki kuvaa luotonantoon liittyvien päästöjen laskentaa, mutta se ei kerro, miten pankki voi vähentää näitä päästöjä. Kaksi keskeistä strategista vähennyskeinoamme ovat asiakkaiden siirtymäsuunnitelmien edistäminen sekä ympäristöön, yhteiskuntavastuuseen ja hyvään hallintotapaan (ESG) liittyvien näkökohtien sisällyttäminen luottoprosesseihimme. Rahoituslaitoksena voimme vaikuttaa asiakkaittemme merkittäviin liiketoimintaa koskeviin päätöksiin, mukaan lukien se, miten he käsittelevät siirtymää nettonollapäästöihin.

 

Rahoitettujen päästöjen sanasto: 

CSRD: CSRD eli kestävyysraportointidirektiivi on Euroopan unionin (EU) säännös, joka edellyttää, että suuryritykset raportoivat sosiaalisista ja ympäristöriskeistään sekä siitä, miten niiden toiminta vaikuttaa ihmisiin ja ympäristöön. Uusi sääntely tuli voimaan tammikuussa 2023, ja ensimmäisten yritysten on raportoitava tiedot ensimmäistä kertaa vuodelta 2024 vuonna 2025. Sääntelyn odotetaan lisäävän yritysten raportoimien kestävyystietojen määrää ja laajuutta, mikä auttaa rahoituslaitoksia laskemaan rahoitetut päästönsä.

Kaksinkertainen olennaisuus: Kaksinkertaisen olennaisuuden periaatteen mukaan yritysten on mietittävä, miten vastuullisuuskysymykset vaikuttavat niiden talouteen ja miten niiden toiminta vaikuttaa yhteiskuntaan ja ympäristöön. EU:n CSRD-direktiivi edellyttää, että yritykset tekevät kaksinkertaista olennaisuutta koskevan arvion tunnistaakseen niitä koskevat julkistamisvaatimukset eurooppalaisissa kestävyysraportoinnin ESRS-standardeissa

Yritysarvo: Yrityksen kokonaisarvon mittari, joka sisältää yrityksen oman pääoman kirjanpitoarvon ja yrityksen velat. Laskelma siitä, mikä on luotonantajan osuus yksittäiseen yritykseen liittyvistä rahoitetuista päästöistä, perustuu luotonantajan suhteelliseen osuuteen yrityksen yritysarvosta.

ESRS: Eurooppalaiset kestävyysraportoinnin ESRS-standardit (European Sustainability Reporting Standards) ovat keskeinen osa EU:n kestävyysraportointisääntelyä. Ne muodostavat pakolliset raportointiperiaatteet, joita on noudatettava CSRD-direktiivin mukaisesti. Euroopan komissio otti ESRS-standardit muodollisesti käyttöön CSRD-direktiivin mukaisesti heinäkuussa 2023.

Rahoitetut päästöt: Rahoituslaitosten luotonantoon ja sijoituksiin liittyvät kasvihuonekaasupäästöt. Ne kuvaavat luotonantajan vastuulle kuuluvaa osuutta asiakkaan päästöistä, ja ne lasketaan sen perusteella, mikä on luotonantajan osuus asiakkaan yritysarvosta. Rahoitetut päästöt voivat kasvaa, jos joko 1) yrityksen absoluuttiset päästöt kasvavat tai 2) luotonantajan suhteellinen osuus yrityksen pääomarakenteesta kasvaa.  

GHG Protocol: Greenhouse Gas Protocol on maailman laajimmalle levinnyt kokoelma kasvihuonekaasupäästöjen raportointistandardeja ja laskentaohjeita. 

GFANZ: Glasgow Financial Alliance for Net Zero (GFANZ) on aloite, joka käynnistettiin YK:n COP26-ilmastokokouksessa vuonna 2021 ja jonka tarkoituksena on koordinoida rahoitusjärjestelmän pyrkimyksiä kiihdyttää siirtymää kohti nettonollapäästöistä taloutta. Nordea on mukana aloitteessa, kuten yli 600 muuta rahoituslaitosta eri puolilta maailmaa.

ISSB: International Sustainability Standards Board (ISSB) on kansainvälisistä tilinpäätösstandardeista vastaavan IFRS Foundationin perustama riippumaton standardointielin, jonka tehtävänä on laatia kansainväliset kestävyysraportointistandardit. ISSB julkaisi kesäkuussa 2023 ensimmäiset standardinsa, IFRS S1:n ja IFRS S2:n. Ne tulevat voimaan 1. tammikuuta 2024 tai sen jälkeen alkavalla tilikaudella. Toisin kuin ESRS-standardit, ISSB-standardit ovat maailmanlaajuisia, niiden noudattaminen on vapaaehtoista ja ne perustuvat taloudellisen olennaisuuden periaatteeseen, kun taas ESRS-standardit perustuvat kaksinkertaisen olennaisuuden periaatteeseen.

Nettonolla: Nettonollapäästöillä viitataan tilanteeseen, jossa ilmakehään vapautuvien kasvihuonekaasujen määrä on yhtä suuri kuin ilmakehästä poistettavien kasvihuonekaasujen määrä ja lopputuloksena ovat näin ollen ”nettonollapäästöt”. Kun organisaatio sitoutuu saavuttamaan nettonollapäästöt, se pyrkii vähentämään absoluuttisia päästöjään kaikissa kolmessa päästöluokassa 90–95 prosenttia ja neutraloi hiilenpoistolla vain loput 5–10 prosenttia päästöistä, joita se ei pysty välttämään. Nettonollatavoitteet kattavat noin 90 prosenttia maailmantaloudesta. Nordea on asettanut tavoitteen, jolla se sitoutuu saavuttamaan nettonollapäästöt koko arvoketjussaan vuoteen 2050 mennessä. 

NZBA: Net-Zero Banking Alliance (NZBA) on liittouma, joka pyrkii kiihdyttämään maailmantalouden siirtymää kohti nettonollapäästöjä vuoteen 2050 mennessä. Liittouman perusti YK:n ympäristöohjelman alainen rahoitusalaa koskeva aloite UNEP FI vuonna 2021, ja Nordea liittyi mukaan samana vuonna. Liittouman jäsenet ovat sitoutuneet saavuttamaan nettonollapäästöt luotto- ja sijoitussalkuissaan vuoteen 2050 mennessä ja asettamaan välitavoitteita viimeistään vuodelle 2030 vankkoja tieteeseen perustuvia ohjeita noudattaen. 

PCAF: Partnership for Carbon Accounting Financials (PCAF) on rahoituslaitosten kansainvälinen yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on kehittää ja ottaa käyttöön yhtenäinen tapa arvioida lainoihin ja sijoituksiin liittyviä päästöjä ja raportoida niistä. Nordea liittyi PCAF-hankkeeseen vuonna 2020. Lisäksi Nordea liittyi äskettäin 15 asiantuntijan tiimiin, joka kehittää uusia päästölaskentastandardeja. 

Vastuullinen pankkitoiminta
Vastuullisuus
Analyysit
Mikä on mielikuvasi Nordeasta luettuasi tämän artikkelin?