4. Millaisia kestävän kehityksen tavoitteita pohjoismaiset yritykset tyypillisesti käyttävät kestävyyssidonnaisissa lainoissa ja joukkolainoissa?
Ilmastoon liittyvät tavoitteet ovat ylivoimaisesti käytetyimpiä kestävän kehityksen tavoitteita. Ne voivat olla joko yrityksen omiin päästöihin liittyviä tavoitteita tai muun arvoketjun (esim. tavarantoimittajien tai asiakkaiden) päästöihin liittyviä tavoitteita. Viime vuosina markkinat ovat alkaneet vaatia yrityksen omien päästöjen (scope 1- ja scope 2 -päästöt) absoluuttisia vähennystavoitteita, kun taas arvoketjun päästöille (scope 3 -päästöille) asetetaan edelleen intensiteettitavoitteita, jotka koskevat esimerkiksi tonni- tai yksikkökohtaisia hiilidioksidipäästöjä.
Muuntyyppiset kestävän kehityksen tavoitteet vaihtelevat toimialoittain. Käytämme pohjana usein ICMA:n arviota toimialoille olennaisista teemoista, kun keskustelemme kestävän kehityksen tavoitteista yritysasiakkaiden kanssa. On kuitenkin tärkeää, että yritys tuntee valitut tavoitteet omakseen, joten samalla toimialalla toimivien yritysten tavoitteet voivat olla erilaiset. Monella toimialalla myös yhteiskuntaan liittyvät kestävän kehityksen tavoitteet ovat tärkeitä, kuten työtapaturmien vähentäminen tai sukupuolten välisen tasapainon edistäminen johtotasoilla laina-ajan kuluessa.
Tietojen laatu on edelleen jonkinasteinen ongelma. Etenkin scope 3 -päästötavoitteiden kehityskulut voivat muuttua, kun saataville tulee entistä tarkempia tietolähteitä ja mittausmenetelmiä. (Lue lisää MASSIV+-hankkeesta, jossa eri toimialat tekevät yhteistyötä mullistaakseen scope 3 -päästöjen mittaamisen ja raportoinnin.)
5. Millainen rooli LMA:n kestävyyssidonnaisia lainoja koskevilla periaatteilla ja ICMA:n kestävyyssidonnaisia joukkolainoja koskevilla periaatteilla on?
Lainoja ja joukkolainoja koskevat periaatteet ovat hyvin samankaltaiset. Euroopassa lainoja koskevat periaatteet on laatinut LMA (Loan Market Association) ja joukkolainoja koskevat periaatteet on laatinut ICMA (International Capital Market Association). Edellä mainittujen konkreettisten ja olennaisten tavoitteiden ja kehityskulkujen lisäksi periaatteet määrittävät, miten kestävän kehityksen tavoitteisiin sovelletaan ulkopuolisia arviointeja, millaisia odotuksia raportointiin kohdistuu laina-aikana ja miten sen vaikutus, saavutetaanko sovitut tavoitetasot asetetussa määräajassa vai ei, määritellään.
6. Kestävän rahoituksen markkinat ovat kehittyneet melko nopeasti viiden viime vuoden aikana. Miten tämä vaikuttaa yritysasiakkaisiin?
Kestävyyssidonnaisia ominaisuuksia rahoituksessaan käyttävien yritysten määrä on kasvanut nopeasti Pohjoismaissa, etenkin suurimpien yritysasiakkaiden joukossa. Monilla yrityksillä on nyt edessään kestävyyteen sidotun rahoituksen ensimmäinen jälleenrahoituskierros. Markkinat ovat kehittyneet valtavasti vuoden 2020 jälkeen. Esimerkiksi LMA:n määrittelemät markkinastandardit ovat tiukentuneet ja selkiytyneet, ja markkinakäytäntö seuraa näitä standardeja. Pankit arvioivat nyt tavoitteiden tasoa ja olennaisuutta aiempaa tiukemmin. Siksi hyväksyttävien kestävän kehityksen tavoitteiden kriteerit ovat tiukentuneet ja laina-ajalle asetettavien välitavoitteiden on oltava entistä kunnianhimoisempia. Tämä saattaa monesta yrityksestä tuntua tällä hetkellä hankalalta.
Kestävyysraportointia koskevat vaatimukset, kuten CSRD-direktiivi, lisääntyvät kuitenkin lähivuosina Euroopassa. Siksi odotamme, että konkreettisten ja mitattavien siirtymätoimien määrittelystä tulee nykyistä helpompaa. Tämä keventänee työtaakkaa yrityksissä, jotka haluavat hyödyntää kestävyyssidonnaisia ominaisuuksia rahoituksessaan.
Vaikka vaatimukset todistaa kestävän kehityksen tavoitteiden vaativuus ovat kasvaneet, tavoitteiden saavuttamisen tuottama alennus ja niiden saavuttamatta jäämisen aiheuttama lisämaksu ovat pysyneet viime vuosina yleisesti vakaina. Odotamme, että pankkien pääomavaatimukset perustuvat jatkossa entistä vahvemmin kestävyystekijöihin. Tämä saattaa kasvattaa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen liittyvää alennusta ja lisämaksua.