Näin kestävyyteen sidottu rahoitus toimii: haastattelussa asiantuntija Catrine Birkevold Liem

Kun yritykset pyrkivät toimimaan entistä kestävämmin, ne haluavat sitoa rahoitustaan enenevissä määrin erilaisiin kestävyysmittareihin. Tähän tarkoitukseen käytetään kestävyyssidonnaisia pankki- ja joukkolainoja. Aihetta käsittelee yritysasiakkaiden kanssa päivittäin Catrine Birkevold Liem, joka työskentelee Nordean kestävään rahoitukseen liittyvää neuvontaa antavassa tiimissä ja jolla on yli 20 vuoden kokemus pankkialalta. Tässä haastattelussa hän kertoo, miten kestävyyteen sidottu rahoitus toimii käytännössä ja miten tämä kasvava trendi vaikuttaa pohjoismaisiin yrityksiin.

1. Voitko kertoa, miten kestävyyssidonnaiset pankki- ja joukkolainat toimivat?

Kestävyyssidonnaiset pankki- ja joukkolainat on tarkoitettu yritys- ja yhteisöasiakkaille. Henkilöasiakkaille tarjoamme muita kestävän rahoituksen muotoja Pohjoismaissa, kuten vihreitä asuntolainoja. Yrityksille tarjottava kestävyyssidnnoinen rahoitus on siirtymärahoituksen muoto, jossa rahoituksen kaupalliset ehdot sidotaan yrityksen kykyyn saavuttaa omat vastuullisuustavoitteensa. Kaikki muut ehdot ovat pääosin samat kuin normaalissa pankkilainassa tai joukkolainassa. Pankkilaina voi olla joko uusiutuva luotto tai tavanomainen laina. Suurin ero vihreään rahoitukseen on se, että yritys voi käyttää kestävyyssidonnaista lainaa tai joukkolainaa yleisiin tarkoituksiin, kun taas vihreä laina tai joukkolaina on käytettävä tiettyyn, ennalta sovittuun vihreään toimintaan.

2. Miten lainaan liittyvät kestävän kehityksen tavoitteet päätetään?

Kestävän kehityksen tavoitteiden on oltava yritykselle strategisesti erittäin tärkeitä. Toisin sanoen niiden on oltava olennaisia ja yrityksen ydinliiketoimintaan liittyviä. Tavoitteiden määrittelyssä käytetään mahdollisuuksien mukaan ulkoista vertailukohdetta, joka todistaa, että tavoitteet ovat kunnianhimoisia.

Jotta voidaan mitata, miten tavoitteiden saavuttaminen etenee, yrityksen edistymistä seurataan laina-ajan alusta loppuun. Kestävän kehityksen tavoitteita mitataan laina-aikana johdonmukaisesti yleisesti hyväksytyillä menetelmillä, ja tavoitteiden tulee perustua luotettavaan tietoon. Lainoissa kestävän kehityksen tavoitteet asetetaan ja niiden edistymistä mitataan vuosittain. Joukkolainoissa tavoitteiden edistyminen mitataan yleensä vain kerran laina-aikana, usein 3–4 vuoden kuluttua liikkeeseenlaskusta.

3. Mitä tapahtuu, jos yritys saavuttaa rahoitukseen liittyvät kestävän kehityksen tavoitteet? Entä mitä tapahtuu, jos yritys ei saavuta niitä?

Jos pankkilainan ottanut yritys saavuttaa vuosittaisen kestävän kehityksen tavoitteensa, se saa pienen alennuksen marginaalista seuraavaksi vuodeksi. Jos yritys ei saavuta tavoitteitaan, marginaalia korotetaan. Tyypillinen alennus tai korotus on -/+ 2,5–10 korkopistettä markkinatilanteesta, yrityksen profiilista tai toimialasta riippuen. 

Joukkolainoissa ei anneta alennusta, mutta jos kestävän kehityksen tavoitteet eivät täyty, lainasta maksettava kuponkikorko tai takaisinostohinta nousee. 

4. Millaisia kestävän kehityksen tavoitteita pohjoismaiset yritykset tyypillisesti käyttävät kestävyyssidonnaisissa lainoissa ja joukkolainoissa?

Ilmastoon liittyvät tavoitteet ovat ylivoimaisesti käytetyimpiä kestävän kehityksen tavoitteita. Ne voivat olla joko yrityksen omiin päästöihin liittyviä tavoitteita tai muun arvoketjun (esim. tavarantoimittajien tai asiakkaiden) päästöihin liittyviä tavoitteita. Viime vuosina markkinat ovat alkaneet vaatia yrityksen omien päästöjen (scope 1- ja scope 2 -päästöt) absoluuttisia vähennystavoitteita, kun taas arvoketjun päästöille (scope 3 -päästöille) asetetaan edelleen intensiteettitavoitteita, jotka koskevat esimerkiksi tonni- tai yksikkökohtaisia hiilidioksidipäästöjä.

Muuntyyppiset kestävän kehityksen tavoitteet vaihtelevat toimialoittain. Käytämme pohjana usein ICMA:n arviota toimialoille olennaisista teemoista, kun keskustelemme kestävän kehityksen tavoitteista yritysasiakkaiden kanssa. On kuitenkin tärkeää, että yritys tuntee valitut tavoitteet omakseen, joten samalla toimialalla toimivien yritysten tavoitteet voivat olla erilaiset. Monella toimialalla myös yhteiskuntaan liittyvät kestävän kehityksen tavoitteet ovat tärkeitä, kuten työtapaturmien vähentäminen tai sukupuolten välisen tasapainon edistäminen johtotasoilla laina-ajan kuluessa.

Tietojen laatu on edelleen jonkinasteinen ongelma. Etenkin scope 3 -päästötavoitteiden kehityskulut voivat muuttua, kun saataville tulee entistä tarkempia tietolähteitä ja mittausmenetelmiä. (Lue lisää MASSIV+-hankkeesta, jossa eri toimialat tekevät yhteistyötä mullistaakseen scope 3 -päästöjen mittaamisen ja raportoinnin.)

5. Millainen rooli LMA:n kestävyyssidonnaisia lainoja koskevilla periaatteilla ja ICMA:n kestävyyssidonnaisia joukkolainoja koskevilla periaatteilla on?

Lainoja ja joukkolainoja koskevat periaatteet ovat hyvin samankaltaiset. Euroopassa lainoja koskevat periaatteet on laatinut LMA (Loan Market Association) ja joukkolainoja koskevat periaatteet on laatinut ICMA (International Capital Market Association). Edellä mainittujen konkreettisten ja olennaisten tavoitteiden ja kehityskulkujen lisäksi periaatteet määrittävät, miten kestävän kehityksen tavoitteisiin sovelletaan ulkopuolisia arviointeja, millaisia odotuksia raportointiin kohdistuu laina-aikana ja miten sen vaikutus, saavutetaanko sovitut tavoitetasot asetetussa määräajassa vai ei, määritellään.

6. Kestävän rahoituksen markkinat ovat kehittyneet melko nopeasti viiden viime vuoden aikana. Miten tämä vaikuttaa yritysasiakkaisiin?

Kestävyyssidonnaisia ominaisuuksia rahoituksessaan käyttävien yritysten määrä on kasvanut nopeasti Pohjoismaissa, etenkin suurimpien yritysasiakkaiden joukossa. Monilla yrityksillä on nyt edessään kestävyyteen sidotun rahoituksen ensimmäinen jälleenrahoituskierros. Markkinat ovat kehittyneet valtavasti vuoden 2020 jälkeen. Esimerkiksi LMA:n määrittelemät markkinastandardit ovat tiukentuneet ja selkiytyneet, ja markkinakäytäntö seuraa näitä standardeja. Pankit arvioivat nyt tavoitteiden tasoa ja olennaisuutta aiempaa tiukemmin. Siksi hyväksyttävien kestävän kehityksen tavoitteiden kriteerit ovat tiukentuneet ja laina-ajalle asetettavien välitavoitteiden on oltava entistä kunnianhimoisempia. Tämä saattaa monesta yrityksestä tuntua tällä hetkellä hankalalta.

Kestävyysraportointia koskevat vaatimukset, kuten CSRD-direktiivi, lisääntyvät kuitenkin lähivuosina Euroopassa. Siksi odotamme, että konkreettisten ja mitattavien siirtymätoimien määrittelystä tulee nykyistä helpompaa. Tämä keventänee työtaakkaa yrityksissä, jotka haluavat hyödyntää kestävyyssidonnaisia ominaisuuksia rahoituksessaan.

Vaikka vaatimukset todistaa kestävän kehityksen tavoitteiden vaativuus ovat kasvaneet, tavoitteiden saavuttamisen tuottama alennus ja niiden saavuttamatta jäämisen aiheuttama lisämaksu ovat pysyneet viime vuosina yleisesti vakaina. Odotamme, että pankkien pääomavaatimukset perustuvat jatkossa entistä vahvemmin kestävyystekijöihin. Tämä saattaa kasvattaa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen liittyvää alennusta ja lisämaksua.