Nordean pääekonomisti: ”Moni asia yllätti vuonna 2021”

Vuosi 2021 toi mukanaan yllätyksellisiä talouden käänteitä tuotantoketjujen pullonkauloista ja toimitusvaikeuksista työvoimapulaan ja inflaatioon. Nordean pääekonomisti Helge Pedersenin mukaan monet näistä haasteista koettelevat taloutta myös vuonna 2022.

Kuljetuskriisi ja energian hintojen nousu

Yhtenä yllätyksenä Pedersen mainitsee tuotantolinjojen pitkät toimitusajat. Tilanteen taustalla olivat eri maiden hallitusten avokätiset koronatukipaketit, jotka vahvistivat ostovoimaa ja kysyntää. Kulutus ja kysyntä siirtyivät puolestaan sulkutilojen ja rajoitustoimien vuoksi palveluista tavaroihin.

Suuri osa kaikista tavaroista tuotetaan Kiinassa ja kuljetetaan Yhdysvaltoihin. Yhdysvaltojen satamissa on kuitenkin ollut pandemian takia pulaa tilasta ja työvoimasta, minkä vuoksi alukset ovat jääneet jumiin odottamaan pääsyä satamiin. Tilannetta pahentaa myös se, että Kiinassa satamia on suljettu koronatartuntojen nollatoleranssin vuoksi. Korkean kysynnän ja takkuavan konttiliikenteen kohtaanto-ongelma on nostanut rahti- ja kuljetuskustannukset pilviin.

Tätä taustaa vasten myös energian hinnat ovat nousseet voimakkaasti. Kallis energian hinta selittyy osin sillä, että Venäjältä saadaan vähemmän kaasua Eurooppaan.

”Toimitusajat ovat pidempiä ja energian, raaka-aineiden ja tavaroiden hinnat kalliimpia kuin miesmuistiin ympäri maailmaa”, Pedersen sanoo.

Globaali inflaatiosokki

Tuotantokustannusten kasvu on siirtynyt tietyssä määrin myös kuluttajahintoihin, mikä on aiheuttanut vuoden 2021 suurimman sokin – inflaation kiihtymisen. Vuosikymmeniä lähes olemattomana pysytellyt inflaatio on nyt korkeimmillaan 30–40 vuoteen sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa.

Vuoden 2021 alussa Nordean ennusteet povasivat Yhdysvaltojen inflaation olevan keskimäärin 2,2 prosenttia. Todellisuus oli kuitenkin 4,5 prosenttia. Odotimme myös, että euroalueen inflaatio pysyisi prosentin paikkeilla, mutta se oli lopulta noin 2,5 prosenttia.

Toinen suuri yllätys oli kireä työmarkkinatilanne monissa osissa maailmaa, kun ennätysmäärällä työnantajista oli pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta. Pandemia vaikeuttaa jatkossakin työvoiman tarjontaa ja liikkuvuutta, mikä todennäköisesti nostaa palkkoja.

”Palkkapaineet ovat lisääntyneet monissa maissa”, Pedersen sanoo ja huomauttaa, että palkkojen nousun siirtyminen kulutukseen voi aiheuttaa hintojen ja palkkojen nousun kierteen ja kiihdyttää inflaatiota entisestään vuonna 2022.

Korkojen nousu siintää horisontissa

Keskuspankit ympäri maailmaa suhtautuvat inflaationäkymiin vakavasti, vaikka monet pitävätkin inflaation kiihtymistä vain tilapäisenä ilmiönä. Pedersen huomauttaa, että esimerkiksi Norjan, Puolan ja Tšekin keskuspankit ovat jo lähteneet koronnostojen tielle. Yhdysvaltain keskuspankki Fed on ilmoittanut alkavansa supistaa arvopaperien osto-ohjelmaansa. Se todennäköisesti aloittaa myös koronnostot vuoden 2022 kesän tienoilla. Euroopan keskuspankki on jäljessä Fedistä, eikä sen odoteta nostavan korkoja ennen vuoden 2023 loppua.

Pedersen painottaa, että keskuspankkien on edettävä varovasti, sillä julkisen velan määrä on paisunut räjähdysmäisesti pandemian aikana.

”On mahdollista, että julkinen velka kasvaa vuosien mittaan kestämättömän suureksi, jos korkoja nostetaan liikaa ja liian nopeasti”, hän sanoo.

Pedersen kuitenkin toteaa, että rahapolitiikan hallittu kiristäminen on monien maailman keskuspankkien asialistan kärjessä vuonna 2022. Sekä kuluttajien että yritysten lainakustannukset nousevat todennäköisesti tulevana vuonna.

Mitkä ovat kolme suurinta riskiä taloudelle vuonna 2022?

Haasteista huolimatta Pedersen suhtautuu toiveikkaasti vuoteen 2022, vaikka hän odottaakin talouskasvun jäävän jonkin verran vuotta 2021 vaisummaksi. Hän nostaa esiin kolme riskitekijää, jotka varjostavat muuten valoisia näkymiä: