07-06-2021 10:59

Nordean pääekonomisti: ”Odotamme nopeaa toipumista”

Uusimmassa Economic Outlook -julkaisussamme todettiin, että talouden nykyinen tila antaa aihetta optimismiin. Pääekonomisti Helge J. Pedersen kertoo, mitä tämä on voi merkitä pitkällä aikavälillä.
 Helge-J-pedersen-chefokonom-nordea

Uusimmassa Economic Outlook -julkaisussamme todettiin, että talouden nykyinen tila antaa aihetta optimismiin. Pääekonomisti Helge J. Pedersen kertoo, mitä tämä on voi merkitä pitkällä aikavälillä: ”Talouskasvu käynnistyy uudelleen ja jatkuu vakaana seuraavan vuoden ajan. Nousuun tosin lähdetään pandemian vuoksi hyvin matalilta tasoilta.”

Nordean ekonomistit odottavat talouden kasvubuumia, kun rokotukset etenevät, pandemia hellittää otettaan ja yhteiskunnat alkavat jälleen avautua.

”Odotamme, että saavutetaan jonkinasteinen laumasuoja, jonka ansiosta rajoitustoimia voidaan purkaa. Silloin hotellit, ravintolat ja matkailuala – eli kaikki palvelut, joita ilman olemme eläneet kuluneen vuoden ajan – voivat jatkaa toimintaansa”, sanoo Nordean pääekonomisti Helge J. Pedersen.

Pedersen huomauttaa, että rajoitustoimet eivät ole vaikuttaneet teollisuussektoriin, joka kehittyi kuluneen vuoden aikana edelleen hyvin. Elvyttävä talouspolitiikka on auttanut pitämään kotitalouksien ostovoiman vakaana, tukenut tavaroiden kysyntää ja siten myös teollisuutta. Myös yritysten luottamus on nousussa, mikä edistää investointeja ja tukee osaltaan teollisuutta.

Kun myös palveluala avautuu jälleen, Pedersenin mukaan on syytä optimismiin:

”Odotamme taloudellisen toimeliaisuuden palaavan kansainvälisesti pandemiaa edeltävälle tasolleen tämän vuoden loppuun mennessä, ja nyt näkemämme vahva vire jatkuu ensi vuoteen.”

Inflaation paluu?

Odotukset nopeasta elpymisestä ovat jopa herättäneet huolta inflaatiosta ja korkojen noususta. Pedersenin mukaan nämä huolet ovat jossain määrin perusteltuja. Inflaatio kiihtyy parhaillaan etenkin Yhdysvalloissa, mutta Pedersen toteaa sen johtuvan suurelta osin niin sanotuista ”perusvaikutuksista”, kuten raaka-aineiden hintojen ja kuljetuskustannusten noususta.

”Ydinkysymys on, ovatko nämä panospuolen hinnankorotukset tilapäisiä arvoketjun pullonkaulojen vuoksi vai jäävätkö ne pysyvämmiksi. Yleensä pidän niitä tilapäisenä ilmiönä”, hän lisää.

Hän huomauttaa kuitenkin, että talouspolitiikka on edelleen hyvin elvyttävää erityisesti Yhdysvalloissa, jossa Bidenin hallinto onnistui saamaan kongressissa läpi mittavan elvytyspaketin, jonka arvo oli lähes 10 prosenttia BKT:stä. Lisäksi on ehdotettu uusia laajoja investointi- ja perhesuunnitteluohjelmia, joiden toteutus jatkuisi useita vuosia ja saattaisi lisätä taloudellista toimeliaisuutta edelleen.

”Inflaatio saattaa pysyä Yhdysvalloissa yli 2 prosentissa pitkäänkin. Jos näin käy, Yhdysvaltain keskuspankki epäilemättä reagoi tilanteeseen, sillä sen tiedetään toimivan varsin aktiivisesti”, Pedersen sanoo.

Hän toteaa, että Yhdysvaltain talouden euroaluetta nopeampi ja jyrkempi kasvu voi lisätä korkoeroa Yhdysvaltojen hyväksi. Tämä voi vaikuttaa valuuttamarkkinoihin ja johtaa Yhdysvaltain dollarin vahvistumiseen suhteessa euroon.

Pedersen huomauttaa silti myös, että yksi Yhdysvaltojen erittäin elvyttävän finanssipolitiikan seurauksista on jyrkkä nousu maan velka/BKT-suhteessa, millä voi olla pitkällä aikavälillä kielteisiä vaikutuksia Yhdysvaltojen talouteen.


Odotamme taloudellisen toimeliaisuuden palaavan kansainvälisesti pandemiaa edeltävälle tasolleen tämän vuoden loppuun mennessä, ja nyt näkemämme vahva vire jatkuu ensi vuoteen.

Pääekonomisti Helge J. Pedersen

Kuuntele Economic Outlook -julkaisua käsittelevä Helge Pedersenin podcast kokonaan.

Julkinen velka aiheuttaa huolta

Koronaviruskriisin aiheuttama julkisen velan kasvu vie Pederseniltä yöunet.

”Olen huolissani julkisen velan kehityksestä useissa maissa pandemian aikana”, hän sanoo. Hän viittaa Kreikkaan, jonka velka suhteessa BKT:hen on yli 200 prosenttia. Se on siis suurempi kuin Euroopan valtionvelkakriisin aikaan vuonna 2012, jolloin se oli noin 180 prosenttia. Myös Italiassa velan suhde BKT:hen on noussut jyrkästi noin 150 prosenttiin.

Tilanne pysyy hallinnassa vain niin kauan kuin korkotaso pysyy ennätysmatalana ja keskuspankit pitävät joukkolainat taseissaan ja rahoittavat julkiset menot. Pedersen toteaa, että tilanne muuttuu kestämättömäksi heti, kun rahapolitiikka normalisoituu.

”Olen nähnyt urani aikana niin monta velkakriisiä, etten voi vain kehottaa sulkemaan silmät ja nukkumaan ilman pelkoa tai huolta”, hän lisää.

Toisaalta Pohjoismaissa tilanne on täysin erilainen julkisen velan suhteen. Esimerkiksi Tanskassa valtiontalouden alijäämä oli vuonna 2020 pienempi kuin missään muussa EU-maassa. Vain Suomessa velan suhde BKT:hen on ylittänyt kasvu- ja vakaussopimuksessa asetetun 60 prosentin rajan. Pedersenin mukaan sekin on silti hallittavissa.

Pohjoismaat ”kansainvälisiä voittajia”

Pedersenin mukaan Pohjoismaat selviävät todennäköisesti koronaviruskriisistä ”kansainvälisinä voittajina” vahvan julkisen taloutensa, hyvinvointimallinsa ja vahvan IT-infrastruktuurinsa ansiosta.

Sairaalajärjestelmät eivät eivät yleisesti ottaen ole ylikuormittuneet. Vakaa IT-infrastruktuuri on mahdollistanut etätyöskentelyn sekä siirtymisen myymälöistä verkkokauppaan. Näiden maiden vakaa julkinen talous on myös mahdollistanut avokätiset valtion tukipaketit talouden pitämiseksi käynnissä.

”Pohjoismaat ovat selviytyneet pandemiasta todella hyvin sekä terveyden että talouden näkökulmasta”, Pedersen sanoo.

Hän toteaa, että asuntomarkkinat ovat ehkä olleet hieman liian kuumat. Asuntomarkkinat ovat elpyneet vahvasti, kun rahoituskustannukset ovat ennätysmatalat, ihmisten liikkuminen on vähentynyt ja ostovoima on suuri. Pedersen odottaa kuitenkin markkinoiden jäähtyvän, kun liikkuvuus lisääntyy ja korkeat hinnat houkuttelevat lisää myyjiä markkinoille, jolloin asuntojen tarjonnan ja kysynnän tasapaino paranee.

Kolme suurinta riskiä

Nordean julkaisemat näkymät ovat melko optimistiset, mutta Pedersen mainitsee kolme suurinta riskiä, jotka varjostavat muuten valoisaa tilannetta:

1. Pandemia itsessään

Näkymät perustuvat tehokkaisiin rokotteisiin.

”On mahdollista, että nykyiset rokotteet eivät tehoa uusiin virusmuunnoksiin”, hän sanoo.

2. Geopoliittinen kriisi

”On olemassa selvä riski, että geopoliittiset ongelmat nousevat jälleen pintaan. Se näkyy jo nyt israelilaisten ja palestiinalaisten välisessä konfliktissa”, hän sanoo.

3. Odotettua nopeampi inflaatio

Jos toimitusketjun pullonkauloista johtuvat hinnankorotukset eivät jää tilapäisiksi, työmarkkinoiden palkankorotukset voivat aiheuttaa kerrannaisvaikutuksia. ”Hintojen ja palkkojen kierre” voi puolestaan kiihdyttää inflaatiota ja nostaa korkotasoa.

”Tällainen tilanne voi aiheuttaa levottomuutta rahoitusmarkkinoilla ja vaikuttaa merkittävästi sekä osakemarkkinoihin että asuntomarkkinoihin”, hän sanoo.

Olen nähnyt urani aikana niin monta velkakriisiä, etten voi vain kehottaa sulkemaan silmät ja nukkumaan ilman pelkoa tai huolta

Economic Outlook