Rahoitusalalla on yhteiskunnassa ratkaisevan tärkeä rooli rahoituksen järjestäjänä. Siksi rahoituslaitokset ovat merkittäviä myös toimijoina, jotka rahoittavat siirtymää vähähiiliseen talouteen ohjaamalla pääomaa kestävään toimintaan ja kestäviin ratkaisuihin.

Pohjoismaiden suurimpana pankkina Nordea voi tukea siirtymää nettonollapäästöihin asiakkaille annettavan rahoituksen ja omien sijoituspäätöstensä kautta. Suurimmat ilmastovaikutuksemme aiheutuvat luotonannosta ja sijoituksista, jotka kattavat myös leijonanosan kasvihuonekaasupäästöistämme.

Näistä syistä ja Partnership for Carbon Accounting Financials -yhteistyöhankkeen (PCAF) jäsenenä olemme sitoutuneet kertomaan vastuullamme olevan osuuden niiden yritysten tuottamista päästöistä, joita rahoitamme ja joihin sijoitamme. Tätä osuutta kutsutaan rahoitetuiksi päästöiksi.

Nordea on asettanut kokonaistavoitteen, jolla se sitoutuu saavuttamaan nettonollapäästöt koko arvoketjussaan vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi olemme asettaneet välitavoitteeksi vähentää luotto- ja sijoitussalkkujemme päästöjä 40–50 prosenttia vuoden 2019 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tämä on kunnianhimoisin tavoite pohjoismaisten pankkien joukossa. 

Luottosalkun osalta tätä välitavoitetta tukevat toimialakohtaiset ilmastotavoitteet, jotka seuraavat tieteeseen perustuvaa polkua ja alueellisia toimialakohtaisia suuntaviivoja. Lue lisää luottosalkusta ilmastotoimien ja -tavoitteiden etenemistä käsittelevästä raportistamme.

Millaisin keinoin sitten pyrimme vähentämään luotonantoomme liittyviä päästöjä? Kaksi keskeistä strategista keinoamme ovat asiakkaiden siirtymäsuunnitelmien edistäminen ja ESG-näkökohtien sisällyttäminen luottoprosesseihimme. Rahoituslaitoksena voimme vaikuttaa asiakkaittemme merkittäviin liiketoimintaa koskeviin päätöksiin, mukaan lukien se, miten he käsittelevät siirtymää nettonollapäästöihin.

 

Mitä scope 1-, scope 2- ja scope 3 -päästöt ovat?

Kasvihuonekaasut, kuten hiilidioksidi (CO2), sitovat lämpöä ilmakehässä ja nopeuttavat siten maapallon lämpenemistä ja ilmastonmuutosta. Kasvihuonekaasupäästöt ilmaistaan hiilidioksidiekvivalentteina (CO2e), ja ne jaetaan kolmeen luokkaan sen perusteella, miten ne liittyvät organisaation toimintaan. 

Scope 1: Suorat kasvihuonekaasupäästöt organisaation hallinnassa tai omistuksessa olevista lähteistä, kuten yrityksen rakennuksista, tuotantolaitoksista ja ajoneuvoista.

Scope 2: Epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt, jotka aiheutuvat ostetun energian tuotannosta (mm. sähkö, lämmitys ja viilennys).

Scope 3: Kaikki muut epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt organisaation arvoketjun kaikissa osissa. Esimerkkejä scope 3 -päästöistä ovat rahoitetut päästöt, liikematkustus ja yrityksen tuotteiden käytöstä aiheutuvat päästöt.

Luotto- ja sijoitussalkkujen päästöt (eli rahoitetut päästöt) ovat Nordean scope 3 -päästöjä.

Mitä ovat rahoitetut päästöt?

Yrityksille annettuihin lainoihin liittyvät rahoitetut päästöt tarkoittavat luotonantajan vastuulle kuuluvaa osuutta asiakkaan päästöistä. Tämä osuus perustuu asiakkaan niin kutsuttuun yritysarvoon, joka sisältää yrityksen oman pääoman kirjanpitoarvon ja kokonaisvelat. 

Esimerkiksi jos Yritys A:n lainat Nordeassa vastaavat 10:tä prosenttia sen yritysarvosta ja yrityksen päästöt ovat 12 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia, Nordean Yritys A:han liittyvät rahoitetut päästöt ovat 1 200 hiilidioksidiekvivalenttitonnia (10 % x 12 000 = 1 200).

Kaksi tärkeintä rahoitettujen päästöjen lähdettä ovat: 1) yrityksen absoluuttiset päästöt ja 2) Nordean suhteellinen osuus yrityksen pääomarakenteesta. Tämä tarkoittaa, että rahoitetut päästöt voivat kasvaa, jos yrityksen päästöt kasvavat tai jos Nordean osuus yrityksen lainoista kasvaa joko siksi, että lainamäärä kasvaa suhteessa muihin pankkeihin, tai siksi, että yrityksen oman pääoman kirjanpitoarvo pienenee.

Lue lisää Nordean luottosalkun päästöjä koskevista laskentamenetelmistä.

 
Angelica Lundman, Head of LC&I Corporate Team 3, Nordea

Työkalu vastuullisuustyön tukena

Olemme kehittäneet liiketoiminnan tueksi työkalun nimeltä Customer Brain, jota suuria yrityksiä ja yhteisöjä palveleva liiketoiminta-alueemme Large Corporates & Institutions (LC&I) käyttää. Työkalu tarjoaa kattavan kuvan asiakkaistamme, salkuistamme ja liiketoimintayksiköistämme. Lisäksi se kokoaa yhteen laajasti tietoa esimerkiksi transaktioista ja lainoista sekä Nordean rahoitetuista päästöistä asiakkaiden ja salkkujen tasolla.   

”Analysoimme ja seuraamme näitä tietoja joka kuukausi”, sanoo Angelica Lundman, joka vetää suurasiakkaista vastaavaa tiimiä Ruotsissa. ”Riskienhallintaprosessiimme kuuluu olennaisena osana keskustelu maajohtajan kanssa, sillä hänelle asetetut tavoitteet sisältävät rahoitetut päästöt salkkutasolla.”

Työkalu tarjoaa yhteenvedon asiakkaan scope 1- ja scope 2 -päästöistä, lainamäärästä ja Nordean rahoitetuista päästöistä kyseisen asiakkaan osalta sekä näiden tekijöiden kehityksen vuodesta 2019 alkaen. Samanlainen yhteenveto on saatavilla myös salkkutasolla. Jos asiakkaan rahoitetut päästöt vaikuttavat suurilta, asiakkaan on annettava niistä selvitys ja esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma.

”Asiakasvastuullisena yksikkönä pidämme rahoitettuja päästöjä olennaisena osana asiakasstrategiaa. Ne ovat myös tärkeä tekijä asiakassuhdetta arvioitaessa”, hän lisää. 

Yksittäiseen asiakkaaseen liittyvät rahoitetut päästöt saattavat olla suuret, mutta asiakkaalla voi myös olla kunnianhimoinen siirtymäsuunnitelma, joka toteutuessaan vähentää päästöjä merkittävästi.

”Meidän on muistettava, että käynnissä on nimenomaan siirtymävaihe. Haluamme toimia aktiivisesti asiakkaittemme neuvonantajana ja olla heidän keskeinen matkakumppaninsa”, hän sanoo.

 

Nordean rahoitetut päästöt lukuina

Vuonna 2023 rahoitettujen päästöjen osuus Nordean kaikista kasvihuonekaasupäästöistä oli 99,9 prosenttia. Yrityksille annettujen lainojen osuus luottosalkun päästöistä oli 74 prosenttia. Vuosina 2019–2023 vähensimme luottosalkkumme päästöjä 29 prosenttia ja etenimme näin suunnitelmien mukaisesti kohti tavoitettamme, jonka mukaan vähennämme näitä päästöjä 40–50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Vähennykset saavutettiin pääasiassa shipping-toiminnan ja karjatalouden volyymien pienentymisen sekä offshore-toiminnan ja Venäjän-toimintojen lopettamisen kautta. 

 
Mikko Lehtonen, Client Executive, Nordea

Rahoituspäätösten osatekijä

Mikko Lehtonen toimii energiayhtiöiden asiakasvastuullisena Suomessa. Hänen mukaansa kyse on tiiviistä yhteistyöstä asiakkaiden kanssa sekä heidän liiketoiminta- ja siirtymästrategioidensa ymmärtämisestä. 

”Jos asiakkaalla on hyvä ja uskottava suunnitelma, joka sisältää myös raportoinnin, ja ymmärrämme, että yhtiö on matkalla oikeaan suuntaan kohti haluttua lopputulosta, se riittää meille”, hän sanoo. Hän huomauttaa, että rahoitettuja päästöjä miettii myös liiketoiminnan valintaan keskittyvä Business Selection Committee, kun se tekee rahoituspäätöksiä.

Suuret energiayhtiöt ovat yleisesti jo pitkällä scope 1-, scope 2- ja scope 3 -päästöjen laskennassa ja raportoinnissa sekä siirtymäsuunnitelmien tekemisessä. Tämä auttaa Mikko Lehtosta toimimaan omassa roolissaan.

”Seuraamme kehitystä tarkasti ja käymme keskusteluja asiakkaittemme kanssa. Näistä asioista on tullut osa normaalia työtämme”, hän sanoo.

Siksi Nordean LC&I on kehittänyt asiakasvastuullisten avuksi ilmastosiirtymää käsittelevän ohjekirjan (Climate Transition Handbook) ja siirtymäsuunnitelman toteutusta kuvaavan Maturity Ladder -työkalun. Niiden avulla asiakasvastuulliset ymmärtävät asiakkaittensa ilmastosiirtymäsuunnitelmat ja voivat käynnistää keskustelun näistä asioista. 

Tavoitteenamme on, että ilmastoherkillä toimialoilla toimivat suuret yritysasiakkaamme ovat tehneet siirtymäsuunnitelmat, jotka kattavat 90 prosenttia näihin yrityksiin liittyvistä vastuistamme vuoden 2025 loppuun mennessä. Arvioimme, että vuoden 2023 loppuun mennessä kattavuus oli 70 prosenttia, joten tavoitteen saavuttaminen etenee hyvin.

 

Tietohaaste

Suurimpia haasteita rahoitettujen päästöjen arvioinnissa ovat käytettävissä olevien tietojen rajallinen määrä ja oletusten käyttö. Jotkut yritykset raportoivat päästöistään vuosikertomuksessa tai vastuullisuusraportissa kerran vuodessa, mikä aiheuttaa viiveen tietojen saatavuudessa. Jos tietoja ei ole saatavilla, PCAF tarjoaa epäsuoria tietoja tietyistä toimialoista ja maista.

Me Nordeassa keskitymme parantamaan omien tietojemme laatua, etsimään uusia vaihtoehtoja ja kehittämään omia menetelmiämme, jotta voimme tarjota entistä kattavamman kuvan ilmastovaikutuksistamme.

”Kehitämme sisäisiä epäsuorien tietojen malleja keräämiemme toteutuneiden tietojen perusteella”, sanoo Elias Porse, joka vastaa ESG-tiedoista LC&I-liiketoiminta-alueella. ”Edistyminen on oikeastaan mahdotonta, jos käytettävissä ei ole tietoja, joilla mitata edistymistä.”

Elias Porse kertoo, että kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) mukaisesti raportoivien yritysten määrä kasvaa vuonna 2024, joten käytettävissä olevan raportoidun tiedon määrän ja laajuuden pitäisi kasvaa merkittävästi.

 

Rahoitettujen päästöjen sanasto:

Vastuullisuus
Analyysit
Steel long pipes in oil factory during sunset

Vastuullinen pankkitoiminta

Nordea vaatii yhdessä muiden sijoittajien kanssa EU:lta metaaniasetuksen toimeenpanoa

Nordea Asset Management on osa 44 yhteisösijoittajan ja salkunhoitajan koalitiota, joka vaatii EU-päättäjiä hyväksymään EU:n metaaniasetuksen nykymuodossaan.

Lue lisää
Jutel CEO Jorma Kivela

Vastuullisuus

Radioautomaation edelläkävijä näyttää tietä vastuullisuudessa

Suomalainen Jutel Oy on osoittanut, että pieni yritys voi olla suuri edelläkävijä vastuullisuudessa. Radioautomaatioratkaisujen pioneeri on Nordean tuella ottanut merkittäviä askeleita kohti kestävämpää liiketoimintaa.

Lue lisää
Fog over forrest

Vastuullisuus

Mikä on ESG?

ESG on lyhenne englannin kielen sanoista Environmental, Social ja Governance. Sillä tarkoitetaan ympäristöön, yhteiskuntavastuuseen ja hallintotapaan liittyviä asioita.

Lue lisää