08-04-2024 09:02

Rahoitetut päästöt ovat avainasemassa nettonollapäästöjen tavoittelussa

Rahoitetuilla päästöillä tarkoitetaan sellaisten yritysten päästöjä, joihin Nordea sijoittaa tai joille Nordea antaa lainaa. Rahoituslaitoksena suurimmat ilmastohaasteemme ja -vaikutuksemme liittyvät näihin epäsuoriin päästöihin, joiden osuus kaikista vuoden 2023 kasvihuonekaasupäästöistämme oli 99,9 prosenttia. Tutustu, miten me pankkina pyrimme vähentämään luottosalkkumme päästöjä.

Rahoitusalalla on yhteiskunnassa ratkaisevan tärkeä rooli rahoituksen järjestäjänä. Siksi rahoituslaitokset ovat merkittäviä myös toimijoina, jotka rahoittavat siirtymää vähähiiliseen talouteen ohjaamalla pääomaa kestävään toimintaan ja kestäviin ratkaisuihin.

Pohjoismaiden suurimpana pankkina Nordea voi tukea siirtymää nettonollapäästöihin asiakkaille annettavan rahoituksen ja omien sijoituspäätöstensä kautta. Suurimmat ilmastovaikutuksemme aiheutuvat luotonannosta ja sijoituksista, jotka kattavat myös leijonanosan kasvihuonekaasupäästöistämme.

Näistä syistä ja Partnership for Carbon Accounting Financials -yhteistyöhankkeen (PCAF) jäsenenä olemme sitoutuneet kertomaan vastuullamme olevan osuuden niiden yritysten tuottamista päästöistä, joita rahoitamme ja joihin sijoitamme. Tätä osuutta kutsutaan rahoitetuiksi päästöiksi.

Nordea on asettanut kokonaistavoitteen, jolla se sitoutuu saavuttamaan nettonollapäästöt koko arvoketjussaan vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi olemme asettaneet välitavoitteeksi vähentää luotto- ja sijoitussalkkujemme päästöjä 40–50 prosenttia vuoden 2019 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tämä on kunnianhimoisin tavoite pohjoismaisten pankkien joukossa.

Luottosalkun osalta tätä välitavoitetta tukevat toimialakohtaiset ilmastotavoitteet, jotka seuraavat tieteeseen perustuvaa polkua ja alueellisia toimialakohtaisia suuntaviivoja. Lue lisää luottosalkusta ilmastotoimien ja -tavoitteiden etenemistä käsittelevästä raportistamme.

Millaisin keinoin sitten pyrimme vähentämään luotonantoomme liittyviä päästöjä? Kaksi keskeistä strategista keinoamme ovat asiakkaiden siirtymäsuunnitelmien edistäminen ja ESG-näkökohtien sisällyttäminen luottoprosesseihimme. Rahoituslaitoksena voimme vaikuttaa asiakkaittemme merkittäviin liiketoimintaa koskeviin päätöksiin, mukaan lukien se, miten he käsittelevät siirtymää nettonollapäästöihin.

Mitä scope 1-, scope 2- ja scope 3 -päästöt ovat?

Kasvihuonekaasut, kuten hiilidioksidi (CO2), sitovat lämpöä ilmakehässä ja nopeuttavat siten maapallon lämpenemistä ja ilmastonmuutosta. Kasvihuonekaasupäästöt ilmaistaan hiilidioksidiekvivalentteina (CO2e), ja ne jaetaan kolmeen luokkaan sen perusteella, miten ne liittyvät organisaation toimintaan.

Scope 1: Suorat kasvihuonekaasupäästöt organisaation hallinnassa tai omistuksessa olevista lähteistä, kuten yrityksen rakennuksista, tuotantolaitoksista ja ajoneuvoista.

Scope 2: Epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt, jotka aiheutuvat ostetun energian tuotannosta (mm. sähkö, lämmitys ja viilennys).

Scope 3: Kaikki muut epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt organisaation arvoketjun kaikissa osissa. Esimerkkejä scope 3 -päästöistä ovat rahoitetut päästöt, liikematkustus ja yrityksen tuotteiden käytöstä aiheutuvat päästöt.

Luotto- ja sijoitussalkkujen päästöt (eli rahoitetut päästöt) ovat Nordean scope 3 -päästöjä.

Mitä ovat rahoitetut päästöt?

Yrityksille annettuihin lainoihin liittyvät rahoitetut päästöt tarkoittavat luotonantajan vastuulle kuuluvaa osuutta asiakkaan päästöistä. Tämä osuus perustuu asiakkaan niin kutsuttuun yritysarvoon, joka sisältää yrityksen oman pääoman kirjanpitoarvon ja kokonaisvelat.

Esimerkiksi jos Yritys A:n lainat Nordeassa vastaavat 10:tä prosenttia sen yritysarvosta ja yrityksen päästöt ovat 12 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia, Nordean Yritys A:han liittyvät rahoitetut päästöt ovat 1 200 hiilidioksidiekvivalenttitonnia (10 % x 12 000 = 1 200).

Kaksi tärkeintä rahoitettujen päästöjen lähdettä ovat: 1) yrityksen absoluuttiset päästöt ja 2) Nordean suhteellinen osuus yrityksen pääomarakenteesta. Tämä tarkoittaa, että rahoitetut päästöt voivat kasvaa, jos yrityksen päästöt kasvavat tai jos Nordean osuus yrityksen lainoista kasvaa joko siksi, että lainamäärä kasvaa suhteessa muihin pankkeihin, tai siksi, että yrityksen oman pääoman kirjanpitoarvo pienenee.

Lue lisää Nordean luottosalkun päästöjä koskevista laskentamenetelmistä.

Angelica Lundman, Head of LC&I Corporate Team 3, Nordea

Työkalu vastuullisuustyön tukena

Olemme kehittäneet liiketoiminnan tueksi työkalun nimeltä Customer Brain, jota suuria yrityksiä ja yhteisöjä palveleva liiketoiminta-alueemme Large Corporates & Institutions (LC&I) käyttää. Työkalu tarjoaa kattavan kuvan asiakkaistamme, salkuistamme ja liiketoimintayksiköistämme. Lisäksi se kokoaa yhteen laajasti tietoa esimerkiksi transaktioista ja lainoista sekä Nordean rahoitetuista päästöistä asiakkaiden ja salkkujen tasolla.

”Analysoimme ja seuraamme näitä tietoja joka kuukausi”, sanoo Angelica Lundman, joka vetää suurasiakkaista vastaavaa tiimiä Ruotsissa. ”Riskienhallintaprosessiimme kuuluu olennaisena osana keskustelu maajohtajan kanssa, sillä hänelle asetetut tavoitteet sisältävät rahoitetut päästöt salkkutasolla.”

Työkalu tarjoaa yhteenvedon asiakkaan scope 1- ja scope 2 -päästöistä, lainamäärästä ja Nordean rahoitetuista päästöistä kyseisen asiakkaan osalta sekä näiden tekijöiden kehityksen vuodesta 2019 alkaen. Samanlainen yhteenveto on saatavilla myös salkkutasolla. Jos asiakkaan rahoitetut päästöt vaikuttavat suurilta, asiakkaan on annettava niistä selvitys ja esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma.

”Asiakasvastuullisena yksikkönä pidämme rahoitettuja päästöjä olennaisena osana asiakasstrategiaa. Ne ovat myös tärkeä tekijä asiakassuhdetta arvioitaessa”, hän lisää.

Yksittäiseen asiakkaaseen liittyvät rahoitetut päästöt saattavat olla suuret, mutta asiakkaalla voi myös olla kunnianhimoinen siirtymäsuunnitelma, joka toteutuessaan vähentää päästöjä merkittävästi.

”Meidän on muistettava, että käynnissä on nimenomaan siirtymävaihe. Haluamme toimia aktiivisesti asiakkaittemme neuvonantajana ja olla heidän keskeinen matkakumppaninsa”, hän sanoo.

Nordean rahoitetut päästöt lukuina

Vuonna 2023 rahoitettujen päästöjen osuus Nordean kaikista kasvihuonekaasupäästöistä oli 99,9 prosenttia. Yrityksille annettujen lainojen osuus luottosalkun päästöistä oli 74 prosenttia. Vuosina 2019–2023 vähensimme luottosalkkumme päästöjä 29 prosenttia ja etenimme näin suunnitelmien mukaisesti kohti tavoitettamme, jonka mukaan vähennämme näitä päästöjä 40–50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Vähennykset saavutettiin pääasiassa shipping-toiminnan ja karjatalouden volyymien pienentymisen sekä offshore-toiminnan ja Venäjän-toimintojen lopettamisen kautta.

Mikko Lehtonen, Client Executive, Nordea

Rahoituspäätösten osatekijä

Mikko Lehtonen toimii energiayhtiöiden asiakasvastuullisena Suomessa. Hänen mukaansa kyse on tiiviistä yhteistyöstä asiakkaiden kanssa sekä heidän liiketoiminta- ja siirtymästrategioidensa ymmärtämisestä.

”Jos asiakkaalla on hyvä ja uskottava suunnitelma, joka sisältää myös raportoinnin, ja ymmärrämme, että yhtiö on matkalla oikeaan suuntaan kohti haluttua lopputulosta, se riittää meille”, hän sanoo. Hän huomauttaa, että rahoitettuja päästöjä miettii myös liiketoiminnan valintaan keskittyvä Business Selection Committee, kun se tekee rahoituspäätöksiä.

Suuret energiayhtiöt ovat yleisesti jo pitkällä scope 1-, scope 2- ja scope 3 -päästöjen laskennassa ja raportoinnissa sekä siirtymäsuunnitelmien tekemisessä. Tämä auttaa Mikko Lehtosta toimimaan omassa roolissaan.

”Seuraamme kehitystä tarkasti ja käymme keskusteluja asiakkaittemme kanssa. Näistä asioista on tullut osa normaalia työtämme”, hän sanoo.

Siksi Nordean LC&I on kehittänyt asiakasvastuullisten avuksi ilmastosiirtymää käsittelevän ohjekirjan (Climate Transition Handbook) ja siirtymäsuunnitelman toteutusta kuvaavan Maturity Ladder -työkalun. Niiden avulla asiakasvastuulliset ymmärtävät asiakkaittensa ilmastosiirtymäsuunnitelmat ja voivat käynnistää keskustelun näistä asioista.

Tavoitteenamme on, että ilmastoherkillä toimialoilla toimivat suuret yritysasiakkaamme ovat tehneet siirtymäsuunnitelmat, jotka kattavat 90 prosenttia näihin yrityksiin liittyvistä vastuistamme vuoden 2025 loppuun mennessä. Arvioimme, että vuoden 2023 loppuun mennessä kattavuus oli 70 prosenttia, joten tavoitteen saavuttaminen etenee hyvin.

Tietohaaste

Suurimpia haasteita rahoitettujen päästöjen arvioinnissa ovat käytettävissä olevien tietojen rajallinen määrä ja oletusten käyttö. Jotkut yritykset raportoivat päästöistään vuosikertomuksessa tai vastuullisuusraportissa kerran vuodessa, mikä aiheuttaa viiveen tietojen saatavuudessa. Jos tietoja ei ole saatavilla, PCAF tarjoaa epäsuoria tietoja tietyistä toimialoista ja maista.

Me Nordeassa keskitymme parantamaan omien tietojemme laatua, etsimään uusia vaihtoehtoja ja kehittämään omia menetelmiämme, jotta voimme tarjota entistä kattavamman kuvan ilmastovaikutuksistamme.

”Kehitämme sisäisiä epäsuorien tietojen malleja keräämiemme toteutuneiden tietojen perusteella”, sanoo Elias Porse, joka vastaa ESG-tiedoista LC&I-liiketoiminta-alueella. ”Edistyminen on oikeastaan mahdotonta, jos käytettävissä ei ole tietoja, joilla mitata edistymistä.”

Elias Porse kertoo, että kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) mukaisesti raportoivien yritysten määrä kasvaa vuonna 2024, joten käytettävissä olevan raportoidun tiedon määrän ja laajuuden pitäisi kasvaa merkittävästi.

Rahoitettujen päästöjen sanasto:

CSRD: CSRD eli kestävyysraportointidirektiivi on Euroopan unionin (EU) säännös, joka edellyttää, että suuryritykset raportoivat sosiaalisista ja ympäristöriskeistään sekä siitä, miten niiden toiminta vaikuttaa ihmisiin ja ympäristöön. Uusi sääntely tuli voimaan tammikuussa 2023, ja ensimmäisten yritysten on raportoitava tiedot ensimmäistä kertaa vuodelta 2024 vuonna 2025. Sääntelyn odotetaan lisäävän yritysten raportoimien kestävyystietojen määrää ja laajuutta, mikä auttaa rahoituslaitoksia laskemaan rahoitetut päästönsä.

Kaksinkertainen olennaisuus: Kaksinkertaisen olennaisuuden periaatteen mukaan yritysten on mietittävä, miten vastuullisuuskysymykset vaikuttavat niiden talouteen ja miten niiden toiminta vaikuttaa yhteiskuntaan ja ympäristöön. EU:n CSRD-direktiivi edellyttää, että yritykset tekevät kaksinkertaista olennaisuutta koskevan arvion tunnistaakseen niitä koskevat julkistamisvaatimukset eurooppalaisissa kestävyysraportoinnin ESRS-standardeissa.

Yritysarvo: Yrityksen kokonaisarvon mittari, joka sisältää yrityksen oman pääoman kirjanpitoarvon ja yrityksen velat. Laskelma siitä, mikä on luotonantajan osuus yksittäiseen yritykseen liittyvistä rahoitetuista päästöistä, perustuu luotonantajan suhteelliseen osuuteen yrityksen yritysarvosta.

ESRS: Eurooppalaiset kestävyysraportoinnin ESRS-standardit (European Sustainability Reporting Standards) ovat keskeinen osa EU:n kestävyysraportointisääntelyä. Ne muodostavat pakolliset raportointiperiaatteet, joita on noudatettava CSRD-direktiivin mukaisesti. Euroopan komissio otti ESRS-standardit muodollisesti käyttöön CSRD-direktiivin mukaisesti heinäkuussa 2023.

Rahoitetut päästöt: Rahoituslaitosten luotonantoon ja sijoituksiin liittyvät kasvihuonekaasupäästöt. Ne kuvaavat luotonantajan vastuulle kuuluvaa osuutta asiakkaan päästöistä, ja ne lasketaan sen perusteella, mikä on luotonantajan osuus asiakkaan yritysarvosta. Rahoitetut päästöt voivat kasvaa, jos joko 1) yrityksen absoluuttiset päästöt kasvavat tai 2) luotonantajan suhteellinen osuus yrityksen pääomarakenteesta kasvaa.

GHG Protocol: Greenhouse Gas Protocol on maailman laajimmalle levinnyt kokoelma kasvihuonekaasupäästöjen raportointistandardeja ja laskentaohjeita.

GFANZ: Glasgow Financial Alliance for Net Zero (GFANZ) on aloite, joka käynnistettiin YK:n COP26-ilmastokokouksessa vuonna 2021 ja jonka tarkoituksena on koordinoida rahoitusjärjestelmän pyrkimyksiä kiihdyttää siirtymää kohti nettonollapäästöistä taloutta. Nordea on mukana aloitteessa, kuten yli 600 muuta rahoituslaitosta eri puolilta maailmaa.

ISSB: International Sustainability Standards Board (ISSB) on kansainvälisistä tilinpäätösstandardeista vastaavan IFRS Foundationin perustama riippumaton standardointielin, jonka tehtävänä on laatia kansainväliset kestävyysraportointistandardit. ISSB julkaisi kesäkuussa 2023 ensimmäiset standardinsa, IFRS S1:n ja IFRS S2:n. Ne tulevat voimaan 1. tammikuuta 2024 tai sen jälkeen alkavalla tilikaudella. Toisin kuin ESRS-standardit, ISSB-standardit ovat maailmanlaajuisia, niiden noudattaminen on vapaaehtoista ja ne perustuvat taloudellisen olennaisuuden periaatteeseen, kun taas ESRS-standardit perustuvat kaksinkertaisen olennaisuuden periaatteeseen.

Nettonolla: Nettonollapäästöillä viitataan tilanteeseen, jossa ilmakehään vapautuvien kasvihuonekaasujen määrä on yhtä suuri kuin ilmakehästä poistettavien kasvihuonekaasujen määrä ja lopputuloksena ovat näin ollen ”nettonollapäästöt”. Kun organisaatio sitoutuu saavuttamaan nettonollapäästöt, se pyrkii vähentämään absoluuttisia päästöjään kaikissa kolmessa päästöluokassa 90–95 prosenttia ja neutraloi hiilenpoistolla vain loput 5–10 prosenttia päästöistä, joita se ei pysty välttämään. Nettonollatavoitteet kattavat noin 90 prosenttia maailmantaloudesta. Nordea on asettanut tavoitteen, jolla se sitoutuu saavuttamaan nettonollapäästöt koko arvoketjussaan vuoteen 2050 mennessä.

NZBA: Net-Zero Banking Alliance (NZBA) on liittouma, joka pyrkii kiihdyttämään maailmantalouden siirtymää kohti nettonollapäästöjä vuoteen 2050 mennessä. Liittouman perusti YK:n ympäristöohjelman alainen rahoitusalaa koskeva aloite UNEP FI vuonna 2021, ja Nordea liittyi mukaan samana vuonna. Liittouman jäsenet ovat sitoutuneet saavuttamaan nettonollapäästöt luotto- ja sijoitussalkuissaan vuoteen 2050 mennessä ja asettamaan välitavoitteita viimeistään vuodelle 2030 vankkoja tieteeseen perustuvia ohjeita noudattaen.

PCAF: Partnership for Carbon Accounting Financials (PCAF) on rahoituslaitosten kansainvälinen yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on kehittää ja ottaa käyttöön yhtenäinen tapa arvioida lainoihin ja sijoituksiin liittyviä päästöjä ja raportoida niistä. Nordea liittyi PCAF-hankkeeseen vuonna 2020. Lisäksi Nordea liittyi äskettäin 15 asiantuntijan tiimiin, joka kehittää uusia päästölaskentastandardeja.

Scope 1 -päästöt: Suorat kasvihuonekaasupäästöt organisaation hallinnassa tai omistuksessa olevista lähteistä, kuten yrityksen rakennuksista, tuotantolaitoksista ja ajoneuvoista.

Scope 2 -päästöt: Epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt, jotka aiheutuvat ostetun energian tuotannosta (mm. sähkö, lämmitys ja viilennys).

Scope 3 -päästöt: Kaikki muut epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt organisaation arvoketjun kaikissa osissa. Esimerkkejä scope 3 -päästöistä ovat rahoitetut päästöt, liikematkustus ja yrityksen tuotteiden käytöstä aiheutuvat päästöt. Pankeille, kuten Nordealle, rahoitetut päästöt ovat scope 3 -päästöjä.

Vastuullisuus

ESG

Analyysit