Suomen talousennuste: Kasvun kierre

Suomen taloudessa on nähty tänä vuonna pitkään odotettu käänne parempaan. Talous kääntyi kasvuun vuodenvaihteessa, eikä Lähi-idän tilanteen tuoma epävarmuus, inflaatio tai kohonneet korot ole pysäyttäneet kasvua toisellakaan vuosineljänneksellä.

Kasvun käynnistyminen on ollut laaja-alaista. Vientisektorin veto on ollut hyvää etenkin metalli-, puolustus- ja meriteollisuudessa. Vientitilausten kasvu ennakoi teollisuuden hyvän vedon jatkuvan myös ensi vuoteen. Suomi onkin päässyt mukaan maailmankaupan kasvuun, jossa geopoliittinen epävarmuus lisää puolustusinvestointeja ja tekoälybuumi vetää puolijohdekysynnän lisäksi myös fyysisen infran rakentamista.

Suomessakin datakeskushankkeet sekä tutkimus- ja tuotekehityspanostukset  ovat kääntäneet investoinnit kasvuun. Lisäksi monet infrahankkeet ovat kasvattaneet maa- ja vesirakentamista. Asuntorakentamisen tilanne on edelleen hankala, kun asuntomarkkinoiden tilanne on edelleen vaisu, vaikka tasapainottumista tapahtuu.

Kotitaloudet ovat availemassa kukkaronnyörejään, ja yksityinen kulutus on kääntynyt kasvuun monen heikon vuoden jälkeen. Lähi-idän tilanteen seurauksena kiihtynyt inflaatio ja nousseet korot ovat omiaan hidastamaan viime vuosina nähtyä nopeaa palkansaajien reaalitulojen kasvua, mutta kotitalouksille on kertynyt viime vuosina mukavasti puskureita. Niinpä hyvät talousuutiset ovat alkaneet piristää kuluttajien luottamusta. Työmarkkinoilla tilanne on pysynyt toistaiseksi heikkona, mutta talouden kasvun odotetaan kuitenkin kääntävän työttömyyden laskuun.

Odotamme Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 1,7 % ja kasvun kiihtyvän ensi vuonna 2 prosenttiin. Vuonna 2028 odotamme kasvun pysyvän 2,0 prosentissa. Suomella on nyt edellytyksiä pidempään nopean kasvun vaiheeseen ilman riskiä talouden ylikuumenemisesta. Tuotantokapasiteettia on vapaa niin työvoiman kuin laitteidenkin osalta, joilla pystytään vastamaan kasvaneeseen kysyntään. 

Lähi-Idän tilanteen pitkittyminen ja sitä kautta energiahintojen ja korkojen nousu on selkeä riski kotimaiselle kulutukselle.

Kallis polttoaine kiihdyttää inflaatiota

Inflaatio on kiihtynyt reiluun kahteen prosenttiin tämän vuoden aikana Lähi-idän tilanteen nostaessa polttoaineiden hintoja. Kotimainen, asuntolainojen korot sisältävä kuluttajahintaindeksi nousi heinäkuussa 2,1 % vuodentakaisesta, kun myös korkojen nousu on kiihdyttänyt inflaatiota. Energian ja korkojen ulkopuolisissa erissä hintojen nousu on pysynyt maltillisena. Palveluhinnat nousivat 1,7 prosenttia ja tavarahinnat 1,1 prosenttia heinäkuussa vuodentakaisesta. Korkeammat energiahinnat eivät olekaan toistaiseksi valuneet pohjainflaatioon.

Inflaation odotetaan olevan 1,9 % tänä vuonna ja ensi vuonna. Inflaatioennuste perustuu öljyn nykyisille laskeville futuurihinnoille. Mikäli Iranin tilanne pitkittyy ja polttoaine pysyy kalliina odotettua pidempään, tarkoittaa se ennustettua kovempia hintapaineita.

EKP:n korkojen nosto näyttäytyy Suomen osalta jälleen väärin ajoitetulta. Vaikka Suomen talous on päässyt kasvuun kiinni, taloudessa ei ole tällä hetkellä laajempia inflaatiopaineita, jotka kaipaisivat koronnostoja laantuakseen. Korkojen nousu uhkaakin hidastaa Suomen talouden kasvua, vaikka sen ei tällä kertaa uskotakaan painavan taloutta taantumaan.

SUOMI: KESKEISIÄ LUKUJA

Varaa ja rohkeutta kuluttaa 

Kotitalouksien rahahanat ovat vihdoin aukeamassa monen vuoden säästeliään jakson jälkeen. Kulutuksen kasvua tukevat kuluttajien luottamuksen nousu kesän aikana sekä reaalitulojen nopea nousu viime vuosien aikana. Yksityinen kulutus onkin pysynyt kasvussa koko alkuvuoden huolimatta Iranin tilanteen tuomasta epävarmuudesta ja kohonneista polttoainehinnoista. 

Kotitalouksien säästämisaste on edelleen korkealla, ja viime vuosina moni on korjannut tasettaan vähentämällä velkaa ja keräämällä säästöjä. Kulutuksen kasvun jatkumiselle onkin hyvät edellytykset, mutta se vaatii toteutuakseen edelleen vahvistuvaa luottamusta sekä työmarkkinoiden piristymistä. 

Odotamme, että positiivisena säilyvä reaaliansioiden nousu, kotitalouksien säästämisasteen asteittainen lasku sekä paraneva työllisyys tukevat kulutuksen kasvua ennustejaksolla. Ennustamme yksityisen kulutuksen kasvavan 1,5 % tänä vuonna ja 2,0 % ensi vuonna. 

Lähi-idän tilanteen pitkittyminen ja entistä vahvempi välittyminen energiamarkkinoille ja epäsuorasti korkoihin tuo kuitenkin riskejä kulutuksen lyhyen aikavälin kehitykselle. Viime vuosina suomalaisten kuluttajien korkoherkkyys on ollut merkittävää, joten nytkin kuluttajat voivat reagoida korkojen nousuun vähentämällä kulutusta. Toki tällä kertaa korkojen nousu jää merkittävästi vuoden 2022 nousua pienemmäksi, ja lisäksi kotitalouksien taseet ovat paremmassa kunnossa ja kuluttajaluottamus on pysynyt korkeammalla.

Työmarkkinat piristyvät viiveellä

Talouskasvu ei ole vielä toistaiseksi kunnolla välittynyt työmarkkinoille. Työttömyysasteen nousu on kuitenkin alkanut taittua, eikä avoimien työpaikkojen määrä enää ole laskenut. Työttömyysaste oli heinäkuussa kuitenkin edelleen korkealla tasolla, 10,5 prosentissa.

Tyypillisesti talouden kääntyminen kasvuun näkyy ensin tuottavuuden kasvuna ja vasta viiveellä työmarkkinoilla. Yritysten työllistämisnäkymät ovat parantuneet selvästi tämän vuoden aikana, joten odotettavissa on positiivinen käänne työmarkkinoilla ensi talven aikana. 

Odotamme työttömyysasteen laskevan ensi vuonna keskimäärin 9 prosenttiin ja 8 prosenttiin vuonna 2028. Työmarkkinoiden toipuminen onkin keskeistä kotimaisen kulutuksen, mutta myös asuntomarkkinoiden toipumisen kannalta. 

Viime vuosien työmarkkinatoimet ovat kasvattaneet työvoiman osallistumisastetta, vaikka suhdannetilanne on ollut heikko. Työvoiman hyvä tarjontatilanne luokin tilaa talouden pidempiaikaiselle kasvulle, kun työvoiman saatavuus ei kokonaisuutena ole kasvun esteenä, vaikka kohtaanto-ongelma varmasti tuo työvoiman saatavuushaasteita osalla sektoreista.

Investoinnit lähtenee liikkeelle

Asuinrakentamisen haasteista huolimatta rakennusinvestoinnit ovat kokonaisuutena kääntyneet kasvuun. Maa- ja vesirakentaminen on ollut kasvussa erilaisten ratahankkeiden vetämänä. Lisäksi hurjaa vauhtia nousevat datakeskushankkeet tukevat rakennussektoria, ja myös hallituksen tukitoimet piristävät korjausrakentamista ensi vuoden alusta lähtien.

Kone- ja laiteinvestoinnit pomppasivat alkuvuonna, kun Suomi vastaanotti ensimmäisen erän F35-hävittäjiä. Hävittäjät tulevatkin heiluttelemaan investointilukuja tulevina vuosina, vaikka niiden merkitys BKT:n kannalta on pieni, koska ne ovat suurimmaksi osaksi tuontitavaraa. 

Investointikyselyissä yritykset kertovat suuntaavansa investointipanoksia nyt aiempaa enemmän tuotekehitykseen ja tekoälyn hyödyntämiseen, kun rakentaminen on vähentynyt. Tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinnit ovatkin olleet kasvussa jo useamman vuoden, mikä luo edellytyksiä kestävälle tuottavuuskasvulle. Sivun 15 teema-artikkelissa paneudutaan tarkemmin tuottavuuskehitykseen.

Investointeja tukee nyt parantunut kysyntätilanne, ulkomaisten yritysten investoinnit Suomeen, etenkin datakeskuksiin ja kaivoshankkeisiin, sekä rahoitusmarkkinan suotuisa tilanne. Suomen kilpailukyky monia investointeja ajatellen on hyvä.

Vienti vetää taas

Suomen tavaravienti ja teollisuustuotanto ovat kääntyneet vahvaan kasvuun tänä vuonna maailman talouden kasvun vetämänä. 

Viennin vetureina ovat olleet puolustustarvikkeiden kysynnän kasvu Euroopassa sekä sähkön tuotantoon ja siirtoon liittyvien investointien kasvu Yhdysvalloissa. Myös USA:n penseä suhtautuminen Kiinassa tuotettuihin koneisiin ja laitteisiin on myös omiaan parantamaan joidenkin suomalaisten tuotteiden kysyntää. Risteilijät ja jäänmurtajat pitävät puolestaan  meriteollisuuden kiireisenä.

Teollisuuden tilausten arvo kasvoi alkuvuonna keskimäärin 7,3 %, mikä ennakoi teollisuuden kasvun jatkuvan myös vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Etenkin metalliteollisuudessa tilauskehitys oli positiivista, kun taas metsäteollisuuden puolella suhdanne on vielä vaisu.

Julkinen talous vahvistuu hitaasti

Julkisen talouden alijäämät ovat jääneet yli 3 prosenttiin BKT:sta hallituksen sopeutustoimista huolimatta. Heikko suhdannetilanne sekä julkisen sektorin korkeat palkankorotukset ovat syöneet osan sopeutustoimien vaikutuksesta. 

Orastava talouskasvu on kuitenkin alkanut hiljalleen näkyä verokertymissä tänä vuonna. Suhdannetilanteen paranemisen odotetaankin pienentävän julkisen talouden alijäämiä. Toisaalta valtion isot investoinnit puolustukseen tulevat näkymään kertaluontoisena julkisten investointimenojen kasvuna tulevina vuosina, mikä pitää alijäämät isoina, vaikka alla oleva käyttötalouden tasapaino paranisikin. Lisäksi korkomenojen kasvu lisää menopainetta, kun pitkien korkojen nousu näyttää jatkuvan.

Odotamme julkisen talouden alijäämän pienevän alle kolmeen prosenttiin lähivuosina. Julkisen velkasuhteen odotetaan edelleen jatkavan kasvuaan. Velkasuhde ylittää 90 % tänä vuonna, ja nousun odotetaan jatkuvan tulevina vuosina alijäämän supistumisesta ja hyvästä talouskasvusta huolimatta.