Taloyhtiölainojen määrä on kasvanut yli 10 % vuositasolla viimeisen kymmenen vuoden aikana, joka on kasvattanut suomalaisten velkaantumista. Taloyhtiölainaa ei kuitenkaan aina hahmoteta omaksi lainaksi ja niihin liittyy riskejä, joista Nordean taloyhtiöyksikön johtaja Maiju Hinno avaa kolme keskeisintä tekstissään. Taloyhtiölainan rahoitusta on hyvä pohtia myös ilmastoteon näkökulmasta.
Taloyhtiölainojen määrä on ollut reippaassa kasvussa viimeisen kymmenen vuoden aikana, kun lainoja on hyödynnetty yhä enemmän uudiskohteiden rakentamisessa ja vanhojen rakennusten korjausrakentamisessa. Taloyhtiölainat ovatkin osaltaan mahdollistaneet rakentamisen vilkasta kasvua etenkin kasvukeskuksissa, joissa asuntotuotannon tarve on ollut suurta.
Samaan aikaan kun taloyhtiölainat ovat lisääntyneet, ovat ne lisänneet kotitalouksien velkaantuneisuutta. Taloyhtiölainat ovat asunto-osakeyhtiön nimissä, mutta ne lasketaan kotitalouksien velaksi, sillä asuntojen omistajat vastaavat lainan takaisinmaksusta rahoitusvastikkeiden muodossa. Näin ollen kotitalouksien velkaantuminen on tapahtunut epäsuorasti ja taloyhtiölainan ymmärtäminen omaksi lainaksi voi olla hankalaa.
Erityispiirteidensä vuoksi taloyhtiölainoihin liittyy myös riskejä, joista olemme listanneet kolme keskeisintä.
Ensinnäkin huolta on herättänyt se, hahmottavatko asunnon omistajat oman kokonaisvelkataakkansa. Aikaisemmin taloyhtiölainaa on voitu ottaa jopa 70–80 % asuntojen hinnasta. Nykyään tasot ovat hieman maltillisemmat, Nordeassa maksimissaan 60 % asuntojen todellisesta hinnasta, joten asunnon myyntihinta voi jäädä merkittävästi alhaisemmaksi kuin velaton hinta. Tällöin asuntolainan tarve on vähäisempi, mutta todellisuudessa myös taloyhtiölaina on asunnon omistajan taakkana. Näin ollen kotitalouden kokonaisvelkataakka on suurempi kuin pelkkä asuntolaina.
Taloyhtiölainaa ei aina hahmoteta omaksi lainaksi ja siksi taloyhtiölainan korkoriski jää monilta huomioimatta.
Hankaluuksia voi tulla myös oman maksukyvyn arvioimisessa. Mahdollinen korkotason nousu vaikuttaa asuntolainan korkokulujen lisäksi myös rahoitusvastikkeisiin. Lisäksi uudiskohteissa rahoitusvastikkeiden maksu voi tuntua omassa kukkarossa vasta useamman vuoden jälkeen, sillä usein taloyhtiölainoissa on voimassa lyhennysvapaat ensimmäisten vuosien aikana.
Kolmas riski liittyy tilanteisiin, joissa taloyhtiön yksittäinen asunnon omistaja joutuu maksuvaikeuksiin. Jos näin käy, taloyhtiö voi aloittaa perintätoimet vastikkeiden saamiseksi tai tarvittaessa ottaa asunnon haltuun yhtiökokouksen päätöksellä ja pyrkiä kattamaan vastikemaksut vuokraamalla sen. Pahimmassa tapauksessa maksamaton osuus taloyhtiölainasta voi kuitenkin koitua taloyhtiön muiden osakkaiden maksettavaksi.
Asumisesta aiheutuva hiilijalanjälki on tutkitusti suuri, joten energiaremonttien ja sitä kautta hiilidioksipäästöjen vähentäminen on taloyhtiöltä merkittävä ilmastoteko. Ilmastoteon vaikuttavuutta voidaan lisätä rahoittamalla taloyhtiön energiaremontti Nordean vihreällä lainalla. Vihreän lainan koko arvoketju on vastuullinen ja laina perustuu markkinoilta saatavaan vihreään rahoitukseen. Vihreä laina soveltuu peruskorjausten rahoittamiseen, kun peruskorjauksen myötä rakennuksen energiankulutuksessa saavutetaan vähintään 30% säästö ja energiaremontin osuus hankkeen kustannuksista on 50%.
Lue lisää taloyhtiölainasta täältä.
Taloyhtiöiden osakkaat ovat joutuneet varautumaan lähiaikoina nouseviin asuntolainojen korkoihin, sekä energian ja elintarvikkeiden hinnannousuun. Moni kuitenkin unohtaa huomioida nousevissa kuluissa taloyhtiölainojen koronnousun, vaikka se koskettaa kaikkia lainaa ottaneen taloyhtiön osakkaita.
Lue lisää
Asunto-osakeyhtiö Melkonkatu 1 otti taloyhtiölainalleen Nordean korkosuojauksen, joka takaa, etteivät lainan korot nouse yli määritellyn tason. Ratkaisu toi ennakoitavuutta kuluihin ja mielenrauhaa taloyhtiön osakkaille.
Lue lisää
Kiinnitä korkosuojan taso ja varmista taloyhtiösi maksuvalmius vuosiksi eteenpäin - talouden heilahteluista huolimatta.
Tutustu taloyhtiölainan korkosuojaukseen
Oma talous
Talousosaaminen tarkoittaa oikeanlaista tietoisuutta, tietoa, kykyjä, asennetta ja käyttäytymistä, joiden pohjalta jokainen meistä voi tehdä harkittuja taloudellisia päätöksiä ja viime kädessä parantaa taloudellista hyvinvointiaan. Talousosaaminen auttaa ymmärtämään erilaisia taloudellisia käsitteitä, tuotteita ja riskejä sekä soveltamaan tietoja tosielämän tilanteissa.
Lue lisää
Taloustaidot
Talousviikko on kansainvälinen tapahtumaviikko, jonka aikana kuullaan johtavien asiantuntijoiden puheenvuoroja ja keskusteluja ajankohtaisista talousteemoista liittyen oman talouden hallintaan, korko- ja työmarkkinoihin, talouspolitiikkaan ja globaaliin talouteen. Kaikille avoin verkkotapahtuma järjestetään Suomessa viidettä kertaa 29.9.–3.10.2025.
Lue lisää
Blogi
Suomessa on noin 320 000 yrittäjää ja heidän merkityksensä Suomen taloudelle sekä kasvunäkymille on kiistatta valtavan suuri. Ensimmäisen puolen vuoden aikana Nordea on rahoittanut suomalaisia pk-yrityksiä noin 50 prosenttia enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Talouden käänne parempaan on tapahtunut ja uskomme, että nousu tulee voimistumaan.
Lue lisää