Taloyhtiölainojen määrä on ollut reippaassa kasvussa viimeisen kymmenen vuoden aikana, kun lainoja on hyödynnetty yhä enemmän uudiskohteiden rakentamisessa ja vanhojen rakennusten korjausrakentamisessa. Taloyhtiölainat ovatkin osaltaan mahdollistaneet rakentamisen vilkasta kasvua etenkin kasvukeskuksissa, joissa asuntotuotannon tarve on ollut suurta.
Samaan aikaan kun taloyhtiölainat ovat lisääntyneet, ovat ne lisänneet kotitalouksien velkaantuneisuutta. Taloyhtiölainat ovat asunto-osakeyhtiön nimissä, mutta ne lasketaan kotitalouksien velaksi, sillä asuntojen omistajat vastaavat lainan takaisinmaksusta rahoitusvastikkeiden muodossa. Näin ollen kotitalouksien velkaantuminen on tapahtunut epäsuorasti ja taloyhtiölainan ymmärtäminen omaksi lainaksi voi olla hankalaa.
Erityispiirteidensä vuoksi taloyhtiölainoihin liittyy myös riskejä, joista olemme listanneet kolme keskeisintä.
Ensinnäkin huolta on herättänyt se, hahmottavatko asunnon omistajat oman kokonaisvelkataakkansa. Aikaisemmin taloyhtiölainaa on voitu ottaa jopa 70–80 % asuntojen hinnasta. Nykyään tasot ovat hieman maltillisemmat, Nordeassa maksimissaan 60 % asuntojen todellisesta hinnasta, joten asunnon myyntihinta voi jäädä merkittävästi alhaisemmaksi kuin velaton hinta. Tällöin asuntolainan tarve on vähäisempi, mutta todellisuudessa myös taloyhtiölaina on asunnon omistajan taakkana. Näin ollen kotitalouden kokonaisvelkataakka on suurempi kuin pelkkä asuntolaina.
Taloyhtiölainaa ei aina hahmoteta omaksi lainaksi ja siksi taloyhtiölainan korkoriski jää monilta huomioimatta.
Hankaluuksia voi tulla myös oman maksukyvyn arvioimisessa. Mahdollinen korkotason nousu vaikuttaa asuntolainan korkokulujen lisäksi myös rahoitusvastikkeisiin. Lisäksi uudiskohteissa rahoitusvastikkeiden maksu voi tuntua omassa kukkarossa vasta useamman vuoden jälkeen, sillä usein taloyhtiölainoissa on voimassa lyhennysvapaat ensimmäisten vuosien aikana.
Kolmas riski liittyy tilanteisiin, joissa taloyhtiön yksittäinen asunnon omistaja joutuu maksuvaikeuksiin. Jos näin käy, taloyhtiö voi aloittaa perintätoimet vastikkeiden saamiseksi tai tarvittaessa ottaa asunnon haltuun yhtiökokouksen päätöksellä ja pyrkiä kattamaan vastikemaksut vuokraamalla sen. Pahimmassa tapauksessa maksamaton osuus taloyhtiölainasta voi kuitenkin koitua taloyhtiön muiden osakkaiden maksettavaksi.
Asumisesta aiheutuva hiilijalanjälki on tutkitusti suuri, joten energiaremonttien ja sitä kautta hiilidioksipäästöjen vähentäminen on taloyhtiöltä merkittävä ilmastoteko. Ilmastoteon vaikuttavuutta voidaan lisätä rahoittamalla taloyhtiön energiaremontti Nordean vihreällä lainalla. Vihreän lainan koko arvoketju on vastuullinen ja laina perustuu markkinoilta saatavaan vihreään rahoitukseen. Vihreä laina soveltuu peruskorjausten rahoittamiseen, kun peruskorjauksen myötä rakennuksen energiankulutuksessa saavutetaan vähintään 30% säästö ja energiaremontin osuus hankkeen kustannuksista on 50%.
Lue lisää taloyhtiölainasta täältä.
Taloyhtiöiden osakkaat ovat joutuneet varautumaan lähiaikoina nouseviin asuntolainojen korkoihin, sekä energian ja elintarvikkeiden hinnannousuun. Moni kuitenkin unohtaa huomioida nousevissa kuluissa taloyhtiölainojen koronnousun, vaikka se koskettaa kaikkia lainaa ottaneen taloyhtiön osakkaita.
Lue lisää
Asunto-osakeyhtiö Melkonkatu 1 otti taloyhtiölainalleen Nordean korkosuojauksen, joka takaa, etteivät lainan korot nouse yli määritellyn tason. Ratkaisu toi ennakoitavuutta kuluihin ja mielenrauhaa taloyhtiön osakkaille.
Lue lisää
Kiinnitä korkosuojan taso ja varmista taloyhtiösi maksuvalmius vuosiksi eteenpäin - talouden heilahteluista huolimatta.
Tutustu taloyhtiölainan korkosuojaukseen