Julkista ja yksityistä pääomaa ohjataan vastuullisiin hankkeisiin
Kerstin Lysholm korostaa, että muutokset ovat todellakin tarpeen. EU:n vuodelle 2030 asettamien ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan vuosittain lähes 180 miljardia euroa lisärahoitusta. Tämä tarkoittaa sekä julkista että yksityistä pääomaa. EU-maat hyväksyivät vuonna 2018 kestävän kasvun rahoitusta koskevan toimintasuunnitelman, jonka yhtenä tavoitteena on ohjata pääomavirtoja vastuullisiin sijoituksiin. MiFID II -sääntelyn muutoksen tarkoituksena on varmistaa, että asiakkaat ovat entistä paremmin tietoisia sijoitustensa vaikutuksista.
Mielenkiintoinen kysymys onkin, johtaako tietoisuus konkreettiseen toimintaan. Ihmiset sanovat haluavansa sijoittaa vastuullisesti, mutta tekevätkö he tosiaan niin?
”Kiinnostus vastuullista sijoittamista kohtaan on kasvanut, mutta asiakkaat haluavat pohtia asiaa rauhassa ja tarvitsevat aikaa sijoitussalkkujensa päivitykseen. Vastuullisten sijoitustuotteiden osuus uudesta hoitoon saadusta varallisuudesta on kolminkertaistunut Nordeassa vuodesta 2019, mikä on hyvä kehityssuunta. On luonnollista, että konkreettisiin toimiin ryhdytään pienellä viiveellä – erityisesti sijoittamisessa”, Kerstin Lysholm sanoo.
Asiakkaiden varovaista suhtautumista sijoitussalkkujen päivittämiseen selittää myös se, että vastuulliset sijoitustuotteet ja niitä koskeva sääntely kehittyvät jatkuvasti.
”Suhtaudumme myönteisesti MiFID II -sääntelyn muutokseen sekä EU-taksonomiaan ja tiedonantovelvoiteasetukseen (SFDR), joissa määritellään, mitä kestävät sijoitustuotteet ovat. Näitä sääntelykokonaisuuksia tarvitaan, jotta asiakkaat saavat tietoa sijoitustensa vaikutuksista ja pystyvät tekemään niiden pohjalta sijoituspäätöksiä. Meidän sijoitusneuvonnan ammattilaisten on osattava kertoa sääntelystä asiakkaille niin, että he ymmärtävät, millaisia vaikutuksia sijoittamisella on mahdollista saada aikaan, ja voivat toimia sen mukaisesti”, Kerstin Lysholm sanoo.
