Millainen on vastuullisuusprofiilisi?

Elokuun 2. päivä voimaan astunut muutos MiFID II -sääntelyyn edellyttää, että kaikkien sijoituspalveluyritysten on kartoitettava ja dokumentoitava asiakkaidensa vastuullisuusmieltymykset. Vastuullisuusmieltymysten kartoitus on osa sijoitusneuvontaa, jossa määritellään myös asiakkaan sijoitusaika ja suhtautuminen riskeihin. 

Nordeassa on selvitetty asiakkaiden vastuullisuusmieltymyksiä jo vuodesta 2019 lähtien, joten sääntelymuutos ei aiheuta suuria muutoksia sijoitusneuvontaamme. Ajan myötä se saattaa kuitenkin muuttaa ihmisten suhtautumista sijoittamiseen.  

”Kiinnostus vastuullista sijoittamista kohtaan on lisääntynyt selvästi. Lähes puolet asiakkaistamme kertoo nyt haluavansa oppia säästämään ja sijoittamaan entistä vastuullisemmin. Vuonna 2019 vastaava luku oli vain noin 25 prosenttia. Tämä on todella positiivinen kehityssuunta. Kun vastuullisuuden ottaa puheeksi asiakkaan kanssa, siitä lähtevät yleensä pyörät pyörimään”, sijoitustuotteista ja -palveluista vastaava johtaja Kerstin Lysholm Nordeasta kertoo.   

Julkista ja yksityistä pääomaa ohjataan vastuullisiin hankkeisiin

Kerstin Lysholm korostaa, että muutokset ovat todellakin tarpeen. EU:n vuodelle 2030 asettamien ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan vuosittain lähes 180 miljardia euroa lisärahoitusta. Tämä tarkoittaa sekä julkista että yksityistä pääomaa. EU-maat hyväksyivät vuonna 2018 kestävän kasvun rahoitusta koskevan toimintasuunnitelman, jonka yhtenä tavoitteena on ohjata pääomavirtoja vastuullisiin sijoituksiin. MiFID II -sääntelyn muutoksen tarkoituksena on varmistaa, että asiakkaat ovat entistä paremmin tietoisia sijoitustensa vaikutuksista.

Mielenkiintoinen kysymys onkin, johtaako tietoisuus konkreettiseen toimintaan. Ihmiset sanovat haluavansa sijoittaa vastuullisesti, mutta tekevätkö he tosiaan niin?

”Kiinnostus vastuullista sijoittamista kohtaan on kasvanut, mutta asiakkaat haluavat pohtia asiaa rauhassa ja tarvitsevat aikaa sijoitussalkkujensa päivitykseen. Vastuullisten sijoitustuotteiden osuus uudesta hoitoon saadusta varallisuudesta on kolminkertaistunut Nordeassa vuodesta 2019, mikä on hyvä kehityssuunta. On luonnollista, että konkreettisiin toimiin ryhdytään pienellä viiveellä – erityisesti sijoittamisessa”, Kerstin Lysholm sanoo.

Asiakkaiden varovaista suhtautumista sijoitussalkkujen päivittämiseen selittää myös se, että vastuulliset sijoitustuotteet ja niitä koskeva sääntely kehittyvät jatkuvasti.

”Suhtaudumme myönteisesti MiFID II -sääntelyn muutokseen sekä EU-taksonomiaan ja tiedonantovelvoiteasetukseen (SFDR), joissa määritellään, mitä kestävät sijoitustuotteet ovat. Näitä sääntelykokonaisuuksia tarvitaan, jotta asiakkaat saavat tietoa sijoitustensa vaikutuksista ja pystyvät tekemään niiden pohjalta sijoituspäätöksiä. Meidän sijoitusneuvonnan ammattilaisten on osattava kertoa sääntelystä asiakkaille niin, että he ymmärtävät, millaisia vaikutuksia sijoittamisella on mahdollista saada aikaan, ja voivat toimia sen mukaisesti”, Kerstin Lysholm sanoo.

Tavoitteellinen, tiedostava vai ei mieltymystä? 

Nordean sijoitusneuvonnassa on vastikään otettu käyttöön uudet vastuullisuuskysymykset, joiden avulla asiakkaan mieltymyksiä kartoitetaan. Asiakkaalta kysytään esimerkiksi, miten tärkeää hänelle on, että hänen sijoituskohteensa auttavat pienentämään negatiivisia vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan. Asiakkaan vastausten pohjalta selviää, onko hänen vastuullisuusprofiilinsa tavoitteellinen, tiedostava, tai että hänellä ei ole erityistä vastuullisuusmieltymystä.

”Uudet vastuullisuuskysymykset ja sääntelymuutos antavat meille mahdollisuuden käydä aiempaa yksityiskohtaisempia keskusteluja ja paneutua aiheeseen tarkemmin asiakkaiden kanssa. Toivon, että pystymme auttamaan asiakkaita säästämään ja sijoittamaan entistäkin vastuullisemmin, jos he ovat siihen halukkaita”, Kerstin Lysholm päättää.